Valtionavustus

Valtion erityisavustus perusopetuksen ja toisen asteen ilmasto- ja kestävyyskasvatukseen

Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusopetus
Tila
Ratkaistu
Hakuaika
9.5.2022 – 14.6.2022 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
Enintään 5 000 000 €
Lisätietoa antavat
Koordinaattori Helena Suomela, puh. 029 5331230

Förfrågningar på svenska
Undervisningsrådet Kristian Smedlund, tfn. 029 533 1286

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oph.fi

Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen tavoitteena on tukea peruskoulujen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin muutosta kohti ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ja vahvistaa oppijoiden ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. Suomessa keskeisimmät haasteet Agenda2030-tavoitteiden saavuttamisessa liittyvät ekologiseen kestävyyteen, kuten kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyteen, ilmastotoimiin ja lajikatoon. Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishanke kohdistuu erityisesti näiden teemojen systemaattiseen huomioimiseen koulutuksen järjestäjien kaikessa toiminnassa, erityisesti toimintakulttuurin kehittämisessä kestävyystavoitteita tukevaksi.

Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen vahvistaminen liittyy koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin muutokseen kokonaisvaltaisesti. Tavoite on, että kestävyystavoitteet läpäisevät opetuksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnan kattavasti. Onnistumisen edellytyksenä ovat opetuksen ja koulutuksen järjestäjän johdon ja henkilöstön sitoutuminen ja aktiivinen toiminta Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistaminen. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotta koulut ja oppilaitokset toimivat kestävän tulevaisuuden kasvattajina ja tekijöinä.

Haasteiden mittakaava ja kiireellisyys korostavat yhteistyön merkitystä. Vaikuttava ilmasto- ja kestävyyskasvatus edellyttävät koko oppilaitosyhteisön kutsumista mukaan: sekä osaavia opettajia ja oppilaita että sitoutunutta opetuksen ja koulutuksen järjestäjien johtoa, muuta henkilökuntaa ja toimintaympäristön tukea. Yhteistyötä tarvitaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kesken sekä muiden koulutussektoreiden, kansalaisjärjestöjen sekä työelämän kanssa. Kehittämisohjelmaa toteutetaankin verkostomaisesti ja hankkeiden onnistuminen edellyttää verkostomaista työskentelyä sekä yhteistyötä Opetushallituksen kanssa.

Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishanke muodostaa kehittämiskokonaisuuden yhdessä ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän kehittämisohjelman kanssa. Toiminta nivotaan kokonaisuudeksi myös muiden ajankohtaisten kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien ja toimien kanssa.

Avustuksen tarkoituksena on perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kokonaisvaltainen edistäminen ja innovatiivisten opetuskäytäntöjen ja toimintakulttuurin kehittäminen. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka lisäävät ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen laatua ja läpäisevyyttä sekä edistävät kasvatuksen ja koulutuksen vihreää siirtymää perustuen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteisiin.

  • Valtionavustuslaki (688/2001)
  • Valtion talousarvioesitys 2022
  • yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • kasvatuksen ja koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantuminen
  • kansallisen, alueellisen sekä paikallisen yhteistyön vahvistuminen
  • uusien kasvatuksen ja koulutuksen toimintamallien kehittyminen
  • koulutuksen pedagoginen kehittäminen ja osallisuuden vahvistaminen.

Hankkeet voivat keskittyä yhteen tai useampaan alla olevasta viidestä painopisteestä:

  1. Johtamisen kehittäminen tukemaan kunta-, alue- tai kansallisen tason kestävän kehityksen strategioiden ja ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen konkretisoitumista kouluissa ja oppilaitoksissa. Hankkeet voivat kohdistua myös ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen.
  2. Koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittäminen vahvistamaan arjen ilmasto- ja kestävyyskasvatusta.
  3. Ilmasto- ja kestävyysosaamisen ja pedagogiikan kehittäminen, tukeminen ja jalkauttaminen, erityisesti eurooppalaisen kestävyysosaamisen viitekehyksen (GreenComp) konkretisointi oppiainekohtaisesti, monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin tai ammatillisiin tutkinnon osiin.
  4. Työkaluja tai malleja kestävyyskasvatuksen ja kestävän kehityksen vaikuttavuuden seurannalle oppilaitosten tai koulutuksen järjestäjien tasolla.
  5. Lukiokoulutuksen kestävän kehityksen tiekartan laatiminen.

Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään tuotoksiksi malleja, toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla on alueellista tai valtakunnallista uutuusarvoa, ja jotka ovat levitettävissä ja hyödyksi muille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Hankkeiden tulee lisätä oppijoiden ja oppilaitosten henkilöstön ilmasto- ja kestävyysosaamista sekä motivaatiota osaamisen hyödyntämiseen.

Hankkeiden tuloksena on vaikuttava ilmasto- ja kestävyyskasvatus perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Hankkeita kannustetaan tekemään laajaa ja monimuotoista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa.

Opetushallitus koordinoi ja seuraa rahoitettavien hankkeiden toimintaa ja yhteistyötä valtakunnallisella tasolla. Hankkeita kannustetaan tekemään tiivistä yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Hankkeiden tulee huomioida hankkeiden välinen yhteistyö (esim. verkostoitumis-/koulutustilaisuudet) sekä osallistuminen Opetushallituksen järjestämiin valtakunnallisiin tilaisuuksiin ja toimintaan varaamalla tähän tarkoitukseen avustusta hakemuksessaan. Hankkeet muodostavat yhteisen kehittämiskokonaisuuden ja jakavat kehitystyön tuloksia ja hanketoimintaa avoimesti kaikille koulutuksen järjestäjille koko hankekauden ajan, esimerkiksi tiedottamalla toiminnastaan ja järjestämällä avoimia yhteisiä kohtaamisia yhteistyössä Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Avustusta voidaan myöntää vain kunnille, kuntayhtymille tai yksityisille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille, joilla on joko velvollisuus tai lupa perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen järjestämiseen tai oppilaitoksen ylläpitämiseen. Valtion oppilaitokset voivat olla valtionavustusta saavissa hankkeissa mukana, mutta ne eivät voi olla valtionavustuksen saajana.

  • hakemus on saapunut määräajassa
  • hakija on hakukelpoinen
  • hakija on antanut määräaikaan mennessä selvityksen aikaisemmin myönnettyjen avustusten käytöstä
  • avustuksen käyttötarkoitus on käytölle asetettujen tavoitteiden mukainen
  • avustettava toiminta toteutetaan avustuksen käyttöajan rajoissa.

Opetushallitus asettaa haettaviksi valtionavustusta enintään 5 miljoonaa euroa seuraavasti:

  • Kohderyhmä A) enintään 4 miljoonaa euroa perusopetuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämiseen.
  • Kohderyhmä B) enintään 1 miljoona euroa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämiseen.

Molempiin kohderyhmiin haetaan avustusta samalla hakulomakepohjalla. Hakemuksessa valitaan, kohdistuuko hakemus kohderyhmään A) vai B). Yhdellä hakemuksella voidaan hakea avustusta vain yhteen kohderyhmään. Mikäli hakija haluaa hakea avustusta molempien kohderyhmien hankkeeseen, tulee hakijan tehdä kaksi erillistä hakemusta.

Avustus myönnetään enintään 90 % hankkeen kokonaismenoista. Hakijan rahoitusosuus on vähintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Vihreään siirtymään liittyvät laite-, tarvike- tai materiaalihankinnat voivat olla pääsääntöisesti enintään 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Laite-, tarvike- ja materiaalihankinnat tulee kuvata ja perustella hakemuksessa. Laitehankintoihin hyväksytään myös hankkeen käytössä olevien laitteiden leasing-menot hankkeen keston ajalta.

Avustusta ei voi käyttää avustuksen saajan perustoiminnan rahoittamiseen, eikä maksullisten ympäristöjärjestelmien rahoitukseen (esimerkiksi Vihreä lippu ja Ekokompassi).

Käyttöaika alkaa avustuspäätöksen päiväystä seuraavana päivänä ja päättyy 31.5.2024.  Avustusta voi hakea myös lyhyempikestoisiin hankkeisiin.

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 14.6.2022 klo 16.15. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta arvioitavaksi.

Hakijan tulee tutustua Yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Hankkeet toteutetaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjäkohtaisina tai laajempina yhteishankkeina. Yhteishankkeissa yksi opetuksen tai koulutuksen järjestäjä toimii hankkeen koordinaattorina ja muut yhteistyökumppaneina. Rahoitusta saavien yhteishankkeen yhteistyökumppaneiden tulee myös olla hakuryhmässä hakukelpoisia toimijoita.

Hankkeet voivat kohdistua joko perusopetukseen tai toiselle asteelle. Yhteishankkeissa hanketta koordinoiva opetuksen tai koulutuksen järjestäjä (= päähakijayhteisö) hakee avustuksen hakijaverkoston puolesta. Yhteistyökumppanit laativat yhteistyösopimuksen päähakijan kanssa. Päähakijan ja tämän yhteistyökumppaneiden välisiä sopimuksia ei toimiteta Opetushallitukselle hakemuksen liitteenä, vaan vain erikseen pyydettäessä. Yhteishankkeiden on hyvä tutustua yleisohjeen kohtaan 1.8 Yhteishankkeet ennen hakemuksen laatimista.

Ei hakukelpoiset yhteistyökumppanit, joilta esimerkiksi ostetaan palveluja, kirjataan hakemuksessa erikseen osoitettuun kenttään ”Muut yhteistyökumppanit”.

Hakemuksessa tulee esittää kuvaus toiminnan vaikuttavuuden arvioinnista ja tulosten jalkauttamisesta hankekauden aikana sekä sen päätyttyä.

Lisätietoja ja neuvontaa antavat henkilöt yhteystietoineen kuvataan rahoitushakusivun alussa.

Hakemuksia arvioidaan seuraavien valintaperusteiden pohjalta:

  • hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi
  • ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen käytännön ratkaisut
  • hankkeen sisällöllinen uutuusarvo ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen vahvistamisessa
  • eri tahojen, mukaan lukien oppijat, osallistaminen hanketoimintaan
  • ratkaisujen ja uudenlaisten toimintatapojen ja -kulttuurin jatkuvuus hankeajan jälkeen
  • hankkeen kustannusarvion realistisuus
  • toimenpiteet ratkaisujen levittämiseksi
  • viestinnälliset toimet
  • vaikuttavuuden ja seurannan vahvistaminen

Kehittämisen tulee olla valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden ja tutkintojen perusteiden mukaista. Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon, miten hankkeessa hyödynnetään aiempien kansallisten tai kansainvälisten kehittämishankkeiden tuloksia tai millaisia uusia innovaatioita kehitetään ja jalkautetaan.

Hakemuksessa tulee kuvata, miten kehitettävien ratkaisujen elinkaari turvataan hankekauden päättymisen jälkeen. Avustusta voidaan käyttää vähäisissä määrin oppimateriaalien tuottamiseen ja julkaisuun. Mikäli hankkeessa tuotetaan oppimateriaaleja, tulee ne julkaista avoimella lisenssillä ja mahdollisuuksien mukaan myös aoe.fi-palvelussa. Avustusta ei voida kohdentaa oppimateriaalien hankintaan.

Avustettavassa hankkeessa tulee tavoitella sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat myös laajemmin levitettävissä. Levittämistyötä toivotaan tehtävän mahdollisuuksien mukaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

Päätökset tehdään, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä. Päätökset tehtiin syyskuussa 2022.

Opetushallitus on jakanut valtion erityisavustuksina varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille 4,2 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2022 käynnistyy 58  uutta hanketta, jotka pyrkivät tukemaan ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen tuomista osaksi opetusta ja kasvatusta. Avustukset jaetiin osana Opetushallituksen kestävyyskasvatuksen kehittämishanketta.