Development

Valtionavustukset kaksikielisen opetuksen laajentamiseen 2021

Perusopetus
Funding state
Ended
Application period
3.3.2021 – 14.4.2021 klo 16:15
Application form
Rahoitushaku-uutinen
For more information
Varhaiskasvatus
Opetusneuvos Kati Costiander, puh. 029 533 1526

Esiopetus
Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa, puh. 029 533 1371

Perusopetus
Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596

Saamen kielet, romanikieli ja viittomakielet
Opetusneuvos Susanna Rajala, puh. 029 533 1129

Förfrågningar på svenska
Undervisningsrådet Yvonne Nummela, tfn. 029 533 1523

Sähköpostisoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oph.fi.

Tausta ja tavoitteet

Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten monipuolisen ja syvällisen kielitaidon karttumista sekä koulutuksen alueellista tasa-arvoa. Yhtenä lähtökohtana on vuonna 2012 vahvistettu kansalliskielistrategia (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012), joka pyrkii turvaamaan Suomen kansalliskielten elinvoimaisuutta muun muassa parantamalla riittävän ja korkeatasoisen kielikylpyopetuksen edellytyksiä. Kielikylvyn ja kaksikielisen opetuksen tavoitteena on, että oppijat saavuttavat toiminnallisen kaksikielisyyden. Tavoite toteutuu tehokkaimmin, kun kielikylpy ja kaksikielinen opetus aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja sitä jatketaan aina perusopetuksen loppuun asti.
 

Määritelmiä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteissa (2021) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) on määritelty kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus, joka jaetaan joko laajamittaiseen tai suppeampaan kaksikieliseen varhaiskasvatukseen, esiopetukseen tai perusopetukseen. Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus tai perusopetus voi olla kotimaisten kielten varhaista täydellistä kielikylpyopetusta tai muuta laajamittaista kaksikielistä varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta. Suppeampi kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus tai perusopetus voi olla kielirikasteista varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta.

Kielikylpyopetuksella tarkoitetaan aikaisintaan kolmevuotiaana varhaiskasvatuksessa tai viimeistään esiopetuksessa alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään varhaiskasvatuksen tai koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella, ruotsin tai suomen kielellä. Kielikylpyopetusta voidaan järjestää myös saamen kielellä. Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus esimerkiksi varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko ohjelman ajan vähintään 50 % siten, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1−2 noin 90 %, vuosiluokilla 3−4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5−9 keskimäärin 50 %.

Muu laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta ja se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Esi- ja perusopetuksesta sekä varhaiskasvatuksesta järjestetään tällöin kohdekielellä vähintään 25%.


Kielirikasteista opetusta voi olla varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Perusopetuksessa kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä.

 

Painopisteet

  1. Kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, kaksivuotisen esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen paikkakunnilla, joilla sitä ei ole tarjolla
     
  2. Olemassa olevan kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään
     
  3. Kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen, ruotsin tai saamen kielellä paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
     
  4. Olemassa olevan ruotsin-, suomen- tai saamenkielisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään
     
  5. Laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, kaksivuotisen esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
     
  6. Olemassa olevan laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään
     
  7. Muun kansalliskielistrategiaa tukevan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, kaksivuotisen esiopetuksen tai perusopetuksen käynnistäminen tai laajentaminen (esimerkiksi tandemopetus, romanikielen sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen osaamisen vahvistaminen)

 

Kuka voi hakea

Avustusta voidaan myöntää

  • kunnallisille varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäjille
  • yksityisille yhteisöille, joilla on lupa esiopetuksen ja/tai perusopetuksen järjestämiseen.

Yksityinen varhaiskasvatuksen järjestäjä voi hakea ainoastaan kumppanina verkostossa, jossa päähakijana on kunnallinen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja/tai perusopetuksen järjestäjä.

Valtion oppilaitokset voivat olla valtionavustusta saavissa hankkeissa mukana, mutta ne eivät voi olla valtionavustuksen saajana.

Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset

  • hakija on hakukelpoinen
  • hakemus on saapunut määräajassa
  • avustuksen käyttötarkoitus on asetettujen tavoitteiden mukainen
  • avustettava toiminta toteutetaan käyttöaikana
  • hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä.

     

Haettava rahoitus ja rahoituskausi

Avustuksen käyttötarkoitus

Kielikylpyopetus (toinen kotimainen kieli ruotsi tai suomi, saamen kieli)

  • kielikylpyopetuksen käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnille, joilla ei ole kielikylpyopetusta
  • hakijan järjestämän nykyisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen
  • kielikylpyopetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjän kanssa kielikylpyopetuksen kehittämiseksi
  • vastavuoroisen kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen- ja ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjien kesken

Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus

  • laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, kaksivuotisen esiopetuksen ja perusopetuksen käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnille, joissa sitä ei ole tarjolla
  • nykyisen laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen
  • laajamittaisen kaksikielisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjän kanssa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen kehittämiseksi

Kielirikasteinen opetus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa

  • varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, kaksivuotisen esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäjän nykyisen kielirikasteisen varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestelmällinen laajentaminen ja kehittäminen siten, että osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä tai että osa oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä perusopetuksessa
  • varhaiskasvatuksen, opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen ja toiminnan kytkeminen osaksi yhteisön toimintakulttuuria, oppimista, opetusta ja kielikasvatusta
  • kielirikasteisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
  • verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjän kanssa laajamittaisen kielirikasteisen opetuksen kehittämiseksi

Muu kansalliskielistrategiaa tukeva toiminta

  • kotimaisten kielten, suomen ja ruotsin sekä saamen kielen oppimisen vahvistaminen koulujen välisellä yhteistyöllä hyödyntäen esimerkiksi tandemopetusta. Yhteistyö voi myös käsittää erilaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa molemmat kielet ovat sekä opetuskieliä että kohdekieliä.
  • romanikielen sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen osaamisen vahvistaminen eri tavoin

 

Valtionavustuksen määräraha

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2021 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta valtionavustukset kaksikielisen opetuksen laajentamiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu yhteensä 842 000 euroa.

Kustannukset, jotka voidaan kattaa valtionavustuksella

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää edellä kuvatun avustuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan seuraavasti

  • varhaiskasvatuksenopettajien, esi- ja perusopetuksen opettajien sekä koordinaattoreiden palkkakustannukset
  • suunnittelusta, koulutuksesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset
  • suunnittelukokouksiin ja koulutuksiin osallistumisesta aiheutuvat sijais- ja matkakulut
  • hankkeen toteuttamiseen vaadittavat tukimateriaalikustannukset
  • verkostoitumisesta aiheutuvat kustannukset
  • verkko-opetuksesta ja virtuaalisesta yhteydenpidosta aiheutuvat kustannukset.

Hakijan tulee ottaa huomioon, että valtionavustus voi kattaa enintään 80% hankkeen kustannuksista. Omavastuuosuus on 20%.

Valtionavustusta ei voida käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta. Avustusta ei myöskään voi käyttää ulkomaanmatkoihin tai oppilaiden matkoihin kotimaassa eikä laitteiden hankintaan.

Valtionavustuksen käyttöaika

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuksen päätöksen päivästä ja päättyy 31.12.2022. Loppuselvitys myönnettyjen avustusten käytöstä tulee toimittaa Opetushallitukselle 28.2.2023 mennessä Opetushallituksen sähköisellä selvityslomakkeella.

 

Hakeminen ja hakuohjeet

Avustushakemus tehdään Opetushallituksen sähköisellä hakulomakkeella. Hakemus tehdään opetuksen- tai varhaiskasvatuksen järjestäjän nimissä. Hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla nimenkirjoittamisoikeus. Yleisohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.


Yhteyshenkilöt

Varhaiskasvatus

Opetusneuvos Kati Costiander, puh. 029 533 1526

Esiopetus

Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa, puh. 029 533 1371

Perusopetus

Opetusneuvos Annamari Kajasto, puh. 029 533 1596

Saamen kielet, romanikieli ja viittomakielet

Opetusneuvos Susanna Rajala, puh. 029 533 1129
 

Förfrågningar på svenska

Undervisningsrådet Yvonne Nummela, tfn. 029 533 1523

 

Sähköspostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi [at] oph.fi.

 

 

Näin hakemus arvioidaan

Valintaperusteet ja arviointikriteerit

  • Varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetuksen, kaksivuotisen esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon tukeminen innovatiivisesti ja monipuolisesti
  • Hankkeen tavoitteet ja toiminta niiden toteuttamiseksi
  • Hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
  • Hankkeen koordinaattorin, työryhmän ja/tai verkoston tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
  • Hankkeen tarvelähtöisyys, tietoperustaisuus ja mahdollinen yhteys tutkimukseen
  • Hankkeen kustannusarvion ja aikataulun realistisuus
  • Hankkeen vaikuttavuus
  • Hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset
  • Hankkeen tulosten ja tuotosten levittäminen sekä kaksikielisestä opetuksesta tiedottaminen huoltajille
  • Hankkeeseen liittyvä arviointi- ja selvitystoiminta

Valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon alueellinen tasa-arvo sekä painotetaan ensisijaisesti käynnistyviä hankkeita. Lisäksi otetaan huomioon jatkumon rakentaminen kaksikieliselle opetukselle niissä kunnissa, joissa toimintaa ei ole aiemmin ollut. Jatkohakemuksista tulee myös käydä selville, kuinka jo aloitettua toimintaa kehitetään.

Mikäli vuonna 2020 myönnettyä valtionavustusta on vielä käyttämättä, hakijaa pyydetään harkitsemaan, onko tarvetta hakea uutta valtionavustusta.

 

Rahoituspäätökset

Rahoituspäätökset tehdään, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.