Valtionavustukset kaksikielisen opetuksen laajentamiseen 2023

Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten monipuolisen ja syvällisen kielitaidon karttumista sekä koulutuksen alueellista tasa-arvoa. Vuonna 2021 vahvistetun Kansalliskielistrategian (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:87) suuntaviivoja ovat kansalliskielten aseman turvaaminen ja elävä kaksikielisyys. Kansalliskielistrategian päämääränä on salliva ja ennakkoluuloton kieli-ilmapiiri, johon pyritään muun muassa vahvistamalla ja laajentamalla kielikylpytoimintaa.

Kaksikielisen opetuksen tavoitteena on, että oppijat saavuttavat toiminnallisen kaksikielisyyden. Tavoite toteutuu tehokkaimmin, kun kaksikielinen opetus aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja sitä jatketaan aina perusopetuksen loppuun asti.
 

Määritelmiä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteissa (2021) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) on määritelty kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus, joka jaetaan joko laajamittaiseen tai suppeampaan kaksikieliseen varhaiskasvatukseen, esiopetukseen tai perusopetukseen. Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus tai perusopetus voi olla kotimaisten kielten varhaista täydellistä kielikylpyopetusta tai muuta laajamittaista kaksikielistä varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta. Suppeampi kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus tai perusopetus voi olla kielirikasteista varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta.
 

Kielikylpyopetuksella tarkoitetaan aikaisintaan kolmevuotiaana varhaiskasvatuksessa tai viimeistään esiopetuksessa alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään varhaiskasvatuksen tai koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella, ruotsin tai suomen kielellä. Kielikylpyopetusta voidaan järjestää myös saamen kielellä. Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus esimerkiksi varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko ohjelman ajan vähintään 50 % siten, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1–2 noin 90 %, vuosiluokilla 3−4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5−9 keskimäärin 50 %.

Muu laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta ja se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Esi- ja perusopetuksesta sekä varhaiskasvatuksesta järjestetään tällöin kohdekielellä vähintään 25 %.

Kielirikasteista opetusta voi olla varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Perusopetuksessa kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä.

Kotoperäisillä kielillä tarkoitetaan saamen kieltä (inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea), romanikieltä, karjalan kieltä sekä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä.

Tandemopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa oppilaat kahdesta eri kieliryhmästä voivat kohdata aidossa vuorovaikutustilanteessa ja käyttää ja kehittää valmiuksiaan toistensa kielissä tasapuolisesti.

 Painopisteet

1. Kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen paikkakunnilla, joilla sitä ei ole tarjolla
    
2. Olemassa olevan kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään
    
3. Kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen, ruotsin tai saamen kielellä paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
    
4. Olemassa olevan ruotsin-, suomen- tai saamenkielisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään
    
5. Laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
    
6. Olemassa olevan laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä jatkumon turvaaminen paikkakunnilla, joilla sitä jo järjestetään
    
7. Muun kansalliskielistrategiaa tukevan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen käynnistäminen tai laajentaminen (esimerkiksi tandemopetus, kotoperäisten kielten elvyttäminen tai osaamisen vahvistaminen
    
8. Kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäminen kotoperäisen kielen elvyttämisen näkökulmasta paikkakunnilla, joilla sitä ei ole tarjolla
    
9. Kaksikielisen opetuksen kansallisen verkoston koordinointi

Avustuksen käyttötarkoitus

Kielikylpyopetus (toinen kotimainen kieli ruotsi tai suomi, saamen kieli)

• kielikylpyopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joilla ei ole kielikylpyopetusta
   
• hakijan järjestämän nykyisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen
   
• kielikylpyopetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
   
• verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjän kanssa kielikylpyopetuksen kehittämiseksi
   
• vastavuoroisen kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen- ja ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjien kesken

Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus

• laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
   
• nykyisen laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen
   
• laajamittaisen kaksikielisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
   
• verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjän kanssa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen kehittämiseksi

Kielirikasteinen opetus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa

• kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
   
• varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäjän nykyisen kielirikasteisen varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestelmällinen laajentaminen ja kehittäminen siten, että osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä tai että osa oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä perusopetuksessa
   
• varhaiskasvatuksen, opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen ja toiminnan kytkeminen osaksi yhteisön toimintakulttuuria, oppimista, opetusta ja kielikasvatusta
   
• kielirikasteisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
   
• verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja/tai perusopetuksen järjestäjän kanssa kielirikasteisen opetuksen kehittämiseksi

Muu Kansalliskielistrategiaa tukeva toiminta

• suomen ja ruotsin kielen sekä saamen kielen ja muiden elvytettävien kotoperäisten kielten oppimisen ja osaamisen vahvistaminen koulujen välisellä yhteistyöllä hyödyntäen esimerkiksi tandemopetusta. Yhteistyö voi myös käsittää erilaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa on mukana kieliä eri kieliryhmistä
   
• kotoperäisten kielten elvyttäminen eri tavoin
   

Kaksikielisen opetuksen kansallisen verkoston koordinointi

• laajan, kansallisen verkoston koordinointi suunnitelmallisesti ja innovatiivisesti kaksikielisen opetuksen laajentamiseksi ja kehittämiseksi haun tiedoissa mainittujen painopisteiden mukaisesti
   
• kaksikielisen opetuksen laajentamiseen tarkoitetuilla valtionavustuksilla tuetuissa hankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen jakaminen
   
• opettajien kaksikielisen opetuksen pedagogisen osaamisen vahvistaminen muun muassa järjestämällä täydennyskoulutuksia ja mahdollisuuksia verkostoitua
   

Valtionavustuksen määräraha

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2023 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta valtionavustukset kaksikielisen opetuksen laajentamiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu yhteensä 842 000 euroa.

Määrärahasta myönnetään rahoitusta yhdelle kansallista verkostohanketta koordinoivalle perusopetuksen järjestäjälle.

Kustannukset, jotka voidaan kattaa valtionavustuksella

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää edellä kuvatun avustuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan seuraavasti

• varhaiskasvatuksenopettajien, esi- ja perusopetuksen opettajien sekä koordinaattoreiden palkkakustannukset
   
• suunnittelusta, koulutuksesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset
   
• suunnittelukokouksiin ja koulutuksiin osallistumisesta aiheutuvat sijais- ja matkakulut
   
• hankkeen toteuttamiseen vaadittavat tukimateriaalikustannukset
   
• verkostoitumisesta aiheutuvat kustannukset
   
• verkko-opetuksesta ja virtuaalisesta yhteydenpidosta aiheutuvat kustannukset
   
• kansallisen verkoston käynnistämisestä ja kehittämisestä aiheutuvat koordinaattorin palkkakustannukset
   

Hakijan tulee ottaa huomioon, että valtionavustus voi kattaa enintään 90 % hankkeen kustannuksista. Omavastuuosuus on 10 %.

Valtionavustusta ei voida käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta. Avustusta ei myöskään voi käyttää ulkomaanmatkoihin tai oppilaiden matkoihin kotimaassa eikä laitteiden hankintaan.

Valintaperusteet ja arviointikriteerit

• Varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetuksen, kaksivuotisen esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon tukeminen innovatiivisesti ja monipuolisesti
• Hankkeen tavoitteet ja toiminta niiden toteuttamiseksi
• Hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
• Hankkeen koordinaattorin, työryhmän ja verkoston tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
• Kansallisen verkoston koordinaattorin tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
• Hankkeen tarvelähtöisyys, tietoperustaisuus ja mahdollinen yhteys tutkimukseen
• Hankkeen kustannusarvion ja aikataulun realistisuus
• Hankkeen vaikuttavuus
• Hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset
• Hankkeen tulosten ja tuotosten levittäminen siten, että ne ovat kenen tahansa avoimesti hyödynnettävissä
• Kaksikielisestä opetuksesta tiedottaminen huoltajille
• Hankkeeseen liittyvä arviointi- ja selvitystoiminta

Valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon alueellinen tasa-arvo sekä painotetaan ensisijaisesti käynnistyviä hankkeita. Lisäksi otetaan huomioon jatkumon rakentaminen kaksikieliselle opetukselle varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä kaksikielisen opetuksen käynnistäminen niissä kunnissa, joissa toimintaa ei ole aiemmin ollut. Jatkohakemuksista tulee myös käydä selville, kuinka jo aloitettua toimintaa kehitetään. Vakiintunutta perustoimintaa tai kielisuihkutusta ei rahoiteta.