Haku

Yhä suurempi osa 1–6-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, mutta osallistujien määrä laskee ikäluokkien pienenemisen myötä. Osallistumisaste vaihtelee eri puolilla Suomea ja valtaosa lapsista saa kunnallisen päiväkodin tarjoamaa varhaiskasvatusta, selviää tilastopalvelu Vipusen tilastoista.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli lähes 77 000 hakijaa, joista 61 580 päättää perusopetuksen tänä keväänä. Perusopetuksesta valmistuvista 94 % haki ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Tulokset opiskelijavalinnasta tulevat kesäkuun puolivälissä.

Miten kasvattaa lapsia kohti kestävämpää tulevaisuutta? Kestävyyskasvatus on voimakkaasti osa opetussuunnitelmaa ja koulujen arkea, mutta miten sitä kannattaisi kouluissa lähestyä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Intohimona oppiminen -podcastin kestävyyskaudella.

Opetushallitus ja UNICEF innovaatiotoimisto allekirjoittivat maanantaina 20. maaliskuuta 2023 yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena on syventää yhteistyötä koulutusinnovaatioiden alalla. Yhteisymmärryspöytäkirja tiivistää yhteistyötä Opetushallituksen alla toimivan Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus FinCEEDin ja UNICEFin Helsingissä sijaitsevan Global Learning Innovation Hubin välillä. Organisaatioiden tavoitteena on tehdä yhteistyötä strategisella ja teknisellä tasolla kehittääkseen innovatiivisia oppimisratkaisuja, jotka edistävät inklusiivista ja laadukasta koulutusta kaikille lapsille ja nuorille.

Opetushallituksen viime vuosien poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyviin tiedusteluihin keskitetysti vastannut sähköpostiosoite info(a)oph.fi on poistettu käytöstä. Keskitetty palveluosoite on ollut käytössä kasvatukseen, koulutukseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä koronapandemian aikana ja Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä. Palvelemme pysyvissä palveluosoitteissamme, joita aihealueidemme asiantuntijat seuraavat jatkuvasti.

Hyvän ohjauksen kriteerien tavoitteena on tukea lasten ja nuorten ohjauksen laatua, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä huomioida ohjauksen kasvava merkitys oppivelvollisuuden laajentamisen myötä. Uudistetut kriteerit on laadittu suositukseksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjaukseen. Valtakunnallisten kriteerien tavoitteena on varmistaa lasten ja nuorten ohjaus tasapuolisesti ja saavutettavasti asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta.

Kansainvälistymisen tasa-arvo ei vielä toteudu Suomessa riittävän hyvin. Etenkin pienet, maaseutumaiset kunnat jäävät helposti kansainvälistymisen ulkopuolelle. On kuitenkin tärkeää, että kaikilla suomalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kansainvälisyyteen. Kansainvälisyyden kokemukset tarjoavat sekä yksilöille että organisaatioille paremmat mahdollisuudet kehittyä ja toimia globaalissa maailmassa. Opetushallitus tukee muun muassa erilaisilla rahoitusohjelmilla, koulutuksilla, verkostoilla ja infotilaisuuksilla kansainvälistymistä kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään toisessa yhteishaussa haetaan syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Haettavana on 50 970 aloituspaikkaa lähes 1 600 hakukohteessa.

Opetushallitus tarjoaa koulutustoimijoille, alan ammattilaisille ja oppijoille palveluita, jotka varmistavat osaamisen kehittymisen Suomessa. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistu palveluiden tilannekuva avaa vuoden 2022 lukujen avulla Opetushallituksen palvelukokonaisuutta.

Opetushallitus on päivittänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita niiden lukujen osalta, jotka koskevat koulujen toimintakulttuuria sekä koulupoissaoloihin puuttumista. Perusteita päivitettiin vastaamaan perusopetuslain muutosta, joka tulee voimaan elokuun 2023 alussa. Päivitykset ovat myös osa valtakunnallisen sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistä ja vakiinnuttamista perusopetukseen.