Haku

Suomen romanikielen elvytysohjelman tavoitteena on elvyttää, tukea ja vahvistaa romanikieltä. Elvytysohjelmassa ehdotetaan muun muassa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että romanikielen opettajia ja ohjaajia valmistuu riittävä määrä. Myös romanikielisen oppimateriaalin kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Näin halutaan turvata romanikielen siirtyminen sukupolvelta toiselle myös tulevaisuudessa. Vain noin kolmannes Suomen romaneista arvioi hallitsevansa romanikieltä hyvin.

Kiinteistökustannukset ovat lasten ja nuorten 9-vuotisen perusopetuksen järjestämisen kustannuksissa toiseksi suurin kuluerä opetuksen jälkeen. Vuonna 2021 kiinteistökustannusten osuus oli noin neljännes.

Opetushallitus on laatinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta esityksen lukiodiplomien kehittämissuunnitelmaksi. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan lukiodiplomeja tulisi kehittää koulutuksen järjestäjiä velvoittaviksi. Lukiodiplomeja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän jatko-opintoihin haettaessa.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaun valintojen tulokset on julkaistu. Syksyn yhteishaussa haettiin tammikuussa 2023 alkavaan koulutukseen. Yhteishakuun osallistui 42 680 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 9 730 eli 23 %.

Esi- ja perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset kasvoivat yhteensä 5 % vuodesta 2020 vuoteen 2021. Kustannukset olivat noin 9 miljardia euroa vuonna 2021. Tämä...

Unikoulutus-verkkosivusto on suunnattu erityisesti perusopetuksen yläluokkien ja toisen asteen opiskelijoille sekä opetushenkilöstön ja opiskeluhuoltopalveluiden asiantuntijoiden käyttöön. Sivusto tarjoaa monipuolisesti tietoa levon, palautumisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen välisestä suhteesta sekä näiden merkityksestä oppimiseen.

Opetushallitus tekee muutoksia opetussuunnitelman perusteisiin ja ammatillisen koulutuksen määräykseen vuodenvaihteessa ja keväällä 2023.

Helmikuussa 2023 julkaistavalle uudelle lapsen oikeuksien sivustolle kootaan ajankohtaista tietoa ja materiaalia, kuinka käsitellä lapsen oikeuksia ja edistää niiden toteutumista varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella.

Kansainvälisten opiskelijoiden tai ulkomaalaistaustaisten työllistymistä Suomessa vaikeuttavat kotimaisten kielten puutteellinen osaaminen, koulutuksen ja työkokemuksen soveltumattomuus suomalaisille työmarkkinoille sekä työllistymistä tukevien verkostojen puute. Opetushallituksen tilaamassa selvityksessä tarkastellaan maahanmuuton ja vieraskielisen väestön kehityksen vaikutuksia työmarkkinoihin ja koulutukseen.

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma juhlii tänä vuonna 35 vuotta kestänyttä taivaltaan. Alun perin korkeakoulujen opiskelijavaihtoihin keskittynyt ohjelma on laajentunut kaikkien koulutusasteiden, nuorisoalan sekä urheilun ohjelmaksi, joka tarjoaa kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi monipuolisia mahdollisuuksia organisaatioiden yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien kanssa. Suomalaiset ovat olleet mukana 30 vuotta.