Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa myönnettiin syksyllä 2024 avustuksia yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa

Syksyn Erasmus+ -hakukierroksella myönnettiin rahoitusta 23 liikkuvuushankkeelle ja 23 yhteistyöhankkeelle. Avustuksia näille hankkeille myönnettiin yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi 58 organisaatiolle myönnettiin Erasmus+ -akkreditointi, joka mahdollistaa pitkäjänteisen oppija- ja henkilöstöliikkuvuuden toteuttamisen. Nuorille suunnatussa Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmassa myönnettiin avustuksia yhteensä vajaat 120 000 euroa.

Liikkuvuushankkeiden budjetti kasvaa vuoden 2025 Erasmus+ -hakukierroksilla

Euroopan komissio on avannut Erasmus+ -ohjelman vuoden 2025 hakukierrokset. Hakukierroksilla on jaossa Suomessa yhteensä noin 71 miljoonaa euroa. Haettavissa olevat toiminnot ja hakujen määräajat pysyvät samoina kuin aiempina vuosina, mutta joihinkin rahoitussääntöihin on tulossa uudistuksia.

Erasmus+ -ohjelman yhteistyöhankkeiden kevään 2024 haussa oli enemmän hakijoita ja kilpailua kuin vuonna 2023

Kevään 2024 hakukierroksella myönnettiin suomalaisille organisaatioille avustuksia Erasmus+ -ohjelman yhteistyöhankkeisiin yhteensä 9,7 miljoonaa euroa. Avustuksilla rahoitetaan koulutuksen kehittämistä sekä muun muassa kestävää kehitystä ja digitaalisia taitoja edistäviä hankkeita. Eniten hakijoita oli korkeakoulusektorilla, ja hyväksyttyjä hankkeita puolestaan yleissivistävän koulutuksen sektorilla. Monet avustuksen saaneista organisaatioista olivat ensikertalaisia.

Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien vuoden 2024 ensimmäisellä hakukierroksella myönnettiin ennätysmäärä avustuksia

Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien avustukset kiinnostivat helmikuun 2024 hakukierroksella. Erasmus+ -ohjelman liikkuvuuksiin myönnettiin avustuksia yhteensä noin 47 miljoonaa euroa; tämä on reilu 6 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia enemmän kuin keväällä 2023. Kasvu johtuu EU-komission kasvaneesta budjetista. Avustussummalla mahdollistetaan noin 25 000 ulkomaanjaksoa. Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmaan myönnettiin rahoitusta yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan nuorten vapaaehtoistoimintaa ja solidaarisuushankkeita.

Opetushallitus selvitti, miten edistämme nuorten kansainvälistymistä

Opetushallituksen Suuntaviivoja kansainvälistymiseen -katsaus tiivistää opetuksen järjestäjien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä siitä, millaisia hyötyjä nuorten ja nuorten aikuisten kansainvälistymisestä on ja miksi siihen pitää satsata.

Yhdessä ja osallistumalla voimme vaikuttaa

Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmilla pyritään edistämään kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista ja lisäämään heidän tietämystään Euroopan unionista. Yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen on erityisen tärkeää juuri nyt, kun kesäkuun 2024 EU-vaalit lähestyvät.

Laatuvarmistettu Erasmus+ -jäsenyys eli akkreditointi kiinnostaa yhä opetuksen järjestäjiä

Yhä useampi suomalainen koulutusorganisaatio on akkreditoitu Erasmus+ -ohjelmassa. Ammatillisessa koulutuksessa kattavuus on jo yli yhdeksänkymmentä prosenttia.

Teacher Academies -verkostot rakentavat opettajankoulutuksen tulevaisuutta Euroopassa

Erasmus+ Teacher Academies -toiminnossa on vuoden 2022 haussa myönnetty rahoitusta 16 uudelle verkostolle. Toiminto tukee opettajien ammatillista kehittymistä ympäri Eurooppaa. Lue lisää suomalaisten menestyksestä ja suomalaisten hankekoordinaattorien ajatuksista liittyen kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomalaisille organisaatioille myönnettiin yli 10 miljoonaa euroa Erasmus+ -ohjelman kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin

Erasmus+ -yhteistyöhankkeiden kevään hakukierroksen rahoituspäätökset on tehty. Suomalaisille organisaatioille myönnettiin rahoitusta yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Avustuksilla rahoitetaan koulutuksen kehittämistä ja muun muassa kestävää kehitystä edistäviä hankkeita.

Kansainvälisyys vahvistaa kansalaisopistojen tehtävää ja roolia – Erasmus+ -liikkuvuusjaksojen vaikutukset näkyvät sekä opistojen toiminnan eri tasoilla että laajasti yhteiskunnassa

Kansalaisopistot, vapaan sivistystyön oppilaitoksina, toimivat tärkeänä moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäjänä. Kansainvälisyys on näkynyt kansalaisopistokentällä jo 1950-luvun loppupuolelta saakka. Heidi Karppasen pro gradu -tutkielmassa on tarkasteltu oppilaitosten näkökulmasta kansainvälisten liikkuvuusjaksojen tuomia vaikutuksia kansalaisopistoille. Tutkielman tuloksena liikkuvuusjaksojen vaikutukset näkyvät niin yksilön tasolla (asenteina ja ymmärryksenä), kunnassa (kotikansainvälisyytenä), hanketoimintana (kansallisena ja seudullisena kansainvälisyytenä) kuin lisääntyneinä liikkuvuusjaksoina ulkomaille.
Näytetään 1-10/47