Haku

Tilastot vuonna 2020 toteutuneesta kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta vahvistavat korkeakoulujen ennakkoarvioita koronan vaikutuksista: opiskelijoiden pitkien ulkomaanjaksojen määrä putosi puoleen ja lyhyiden kolmannekseen edellisen vuoden luvuista. Ammatillisessa koulutuksessa pudotus oli vieläkin dramaattisempi.

Oppimisen ja osaamisen arviointi toteutetaan peruskouluissa myös korona-aikana opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Löydät sivuiltamme päivitetyt ohjeistuksemme arvioinnin tueksi kevätlukukaudelle 2021.

Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijavaihdot jatkuvat syyslukukaudella 2020, mutta koronatilanne on pudottanut sekä Suomeen tulevien että Suomesta lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrät kauas normaalitilanteesta. Korkeakoulujen arvioiden mukaan Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä jää vain neljäsosaan viimesyksyisestä. Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden yhteismäärä on sekin aiempaa selvästi pienempi, mutta joissakin korkeakouluissa tulijoiden määrä on jopa noussut.

Koronapandemian vaikutuksesta noin kolmannes suomalaisten korkeakoulujen vaihdossa olleista opiskelijoista jäi keväällä 2020 kohdemaahan jatkamaan opintojaan. Syksyllä 2020 fyysisiä opiskelijavaihtoja toteutuu normaalia vähemmän, mutta ainakin puolet korkeakouluista aikoo korvata osan niistä virtuaalisella liikkuvuudella.

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen. Opetushallitus on selvittänyt vuoden mittaan tilannekuvaa useammallakin kyselyllä liikkuvuuden määristä ja korkeakoulujen järjestelyistä. Tuorein kysely osoitti, että korona on hankaloittanut vaihto-opiskelijoiden lisäksi monin tavoin myös korkeakoulujen ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tilannetta.

Kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten mukaan Suomi onnistui varsin hyvin koronakevään 2020 poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä. Esille on silti noussut myös useita kehittämistä vaativia asioita. Esimerkiksi koulujen, oppilaitosten ja kuntien väliset erot digitaalisissa laitteissa ja ohjelmistoissa sekä niihin liittyvässä osaamisessa uhkaavat oppijoiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Ilman kansallisia toimenpiteitä digitaalinen kuilu uhkaa entisestään syventyä, todetaan Opetushallituksen tuoreessa raportissa.

Tartuntatautilain muutos tuli voimaan 22.2.2021. Lakiin sisältyvä väliaikainen 58 c § asetti velvoitteita myös varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjille kaikilla koulutusasteilla...

Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen...

Hallituksen helmikuussa suosittama etäopetusjakso peruskoulun yläluokilla ja toisella asteella päättyy maanantaina 29.3. Ministeri Saramo kertoi 24.3.2021, että jatkossa etäopetukseen siirtymisestä tehdään päätökset paikallisesti.

Osana valtioneuvoston linjaamaa sulkutilaa on alueellisten tartuntatautiviranomaisten ja opetuksen järjestäjien päätöksillä siirrytty leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla etäopetukseen perusopetuksen 7.-9.-vuosiluokilla. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, kuten etäopetukseen voidaan siirtyä myös paikallisen tartuntatautiviranomaisen päätöksen jälkeen, jos epidemiatilanne sitä vaatii.