Haku

Tilastopalvelu Vipusen tuoreet tilastot kertovat, että suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden tekemien ulkomaanjaksojen määrä kasvoi vuonna 2022, mutta edelleen jäädään kauas koronaa edeltäneestä tasosta. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tilanne näyttää elpyvän hitaasti.

Yhä suurempi osa 1–6-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, mutta osallistujien määrä laskee ikäluokkien pienenemisen myötä. Osallistumisaste vaihtelee eri puolilla Suomea ja valtaosa lapsista saa kunnallisen päiväkodin tarjoamaa varhaiskasvatusta, selviää tilastopalvelu Vipusen tilastoista.

Vipunen-tilastopalvelun tilastojen mukaan elokuussa 2022 käynnistyneeseen TUVA-koulutukseen osallistui syyslukukaudella noin 8 060 opiskelijaa. Uusi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus yhdistää aiemmat perusopetuksen lisäopetuksen eli ns. kymppiluokan, lukioon valmistavan LUVA-koulutuksen sekä tutkintokoulutukseen valmentavan VALMA-koulutuksen.

Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa oli tammikuussa 2023 noin 9 000 ukrainalaista. Moni Suomeen tullut ukrainalainen voi pian saada kotikunnan, mikä saattaa lisätä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa olevien ukrainalaisten määrää.

Euroopan komission vuosittainen Education and Training Monitor seuraa koulutukselle asetettujen EU-tason tavoitteiden saavuttamista. Tuore vuoden 2022 raportti ei sisällä yllätyksiä: Suomi on monella mittarilla edelleen mallioppilas.

Kiinteistökustannukset ovat lasten ja nuorten 9-vuotisen perusopetuksen järjestämisen kustannuksissa toiseksi suurin kuluerä opetuksen jälkeen. Vuonna 2021 kiinteistökustannusten osuus oli noin neljännes.

Tiedonkeruut.fi/ Datainsamlingar.fi -palvelusta löytyvät opetusalaa koskevat kyselyt on nyt pääasiassa kuvattu myös ruotsiksi. Palvelusta löytyy myös linkkejä kyselyistä syntyneisiin aineistoihin.

Ensimmäinen Opetushallituksen ylläpitämän Varhaiskasvatuksen tietovarannon Vardan tietoihin pohjautuva varhaiskasvatuksen vuosiraportti on julkaistu opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelussa.

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ovat herättäneet keskustelua lukiolaisten ainevalinnoista. Korkeakoulupaikkaa hakevat hyötyvät lukion matematiikan pitkän oppimäärän suorittamisesta: siinä on eniten suoritettavia kursseja, mikä myös tuottaa eniten pisteitä todistusvalintojen pisteytysmalleissa. Miltä matematiikan opiskelu näyttää tilastojen valossa?

Opetushallituksen tilastot osoittavat, että vuosi 2021 oli korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuudessa edelleen selvästi koronavuosi. Tämä näkyi erityisesti Suomesta lähteneiden opiskelijoiden määrässä, mutta Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä oli jo lähempänä pandemiaa edeltänyttä aikaa.