Haku

Euroopan komission Education and Training Monitor 2023 -seurantaraportin mukaan Suomi on edelleen edistynyt hyvin koulutukselle asetettujen EU-tason tavoitteiden saavuttamisessa. Huoli kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten saatavuudesta yhdistää kuitenkin laajasti Eurooppaa.

Millaista osaamista odotetaan varhaiskasvatuksen opettajilta ja johtajilta nyt sekä tulevaisuudessa? Luupin alla -sarjassa arvioidaan osaamistrendejä kahden eri aineiston eli Osaamisen ennakointifoorumin osaamistarvekyselyn sekä TE-palveluiden työpaikkailmoitusten valossa.

Opetushallitus käynnistää 16.8.2023 pyöreän pöydän keskustelujen sarjan, joka tuo yhteen tutkijoita ja asiantuntijoita pohtimaan kasvatuksen ja koulutuksen ajankohtaisia teemoja. Keskustelujen tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta tutkijoiden ja asiantuntijoiden välillä, välittää tietoa uusista, ajankohtaisista tutkimustuloksista, tukea tiedon hyödyntämistä sekä käynnistää keskustelua osapuolia kiinnostavista tulevista tutkimusteemoista. Keskustelusarja on osa tutkimusyhteistyön tiivistämistä.

Tuoreen raportin mukaan useimmissa EU-maissa lapset aloittavat vieraiden kielten opettelun 6–8 vuoden iässä. Vieraiden kielten opettelu aloitetaan selvästi pari vuotta nuorempana vuosituhannen alkuun verrattuna. Englannin asema opiskeltujen kielten joukossa on jo pitkään ollut ylivertainen.

Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun aloittaa elokuussa 2023 runsaat 55 000 ekaluokkalaista. Lukiossa ja ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaa yhteensä noin 76 000 uutta opiskelijaa. Yli 99 prosenttia keväällä perusopetuksen päättävistä nuorista aloittaa opinnot perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa vuoden loppuun mennessä.

Opetushallituksen julkaisemien tilastojen mukaan varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa oli toiminta- ja lukuvuoden päättyessä vajaat 10 300 Ukrainasta sotaa paennutta lasta, nuorta ja aikuista. Määrä on laskenut noin prosentilla huhtikuun lopusta. Syksyn tilanteesta tiedetään tarkemmin syyskuun jälkeen.

Tilastopalvelu Vipusen tuoreet tilastot kertovat, että suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden tekemien ulkomaanjaksojen määrä kasvoi vuonna 2022, mutta edelleen jäädään kauas koronaa edeltäneestä tasosta. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tilanne näyttää elpyvän hitaasti.

Yhä suurempi osa 1–6-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, mutta osallistujien määrä laskee ikäluokkien pienenemisen myötä. Osallistumisaste vaihtelee eri puolilla Suomea ja valtaosa lapsista saa kunnallisen päiväkodin tarjoamaa varhaiskasvatusta, selviää tilastopalvelu Vipusen tilastoista.

Vipunen-tilastopalvelun tilastojen mukaan elokuussa 2022 käynnistyneeseen TUVA-koulutukseen osallistui syyslukukaudella noin 8 060 opiskelijaa. Uusi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus yhdistää aiemmat perusopetuksen lisäopetuksen eli ns. kymppiluokan, lukioon valmistavan LUVA-koulutuksen sekä tutkintokoulutukseen valmentavan VALMA-koulutuksen.

Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa oli tammikuussa 2023 noin 9 000 ukrainalaista. Moni Suomeen tullut ukrainalainen voi pian saada kotikunnan, mikä saattaa lisätä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa olevien ukrainalaisten määrää.