Vuoden 2019 tilastot: Ammatillisen koulutuksen opiskelijat lähtevät entistä harvemmin ulkomaanjaksoille, mutta kokevat jaksonsa hyödyllisiksi

Opetushallituksen keräämien tilastojen mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus laski vuonna 2019 miltei viidenneksellä edellisestä vuodesta. Vaikka ulkomaille lähteneiden suomalaisopiskelijoiden määrä on vähenemään päin, tuore selvitys osoittaa opiskelijoiden kokevan ulkomaanjaksonsa monella tavalla hyödyllisiksi. Koronaepidemia tulee pudottamaan liikkuvuuslukuja entisestään. Tänä vuonna virtuaalinen yhteistyö onkin nousemassa aikaisempaa tärkeämmäksi osaksi oppilaitosten kansainvälisyyttä. Opetushallitus tekee parhaillaan kartoitusta siitä, miten virtuaalista yhteistyötä oppilaitoksissa tehdään ja millaista osaamista niillä siinä on.

Opettajien muodollinen kelpoisuus on säilynyt korkeana

Suomalaisen opettajakunnan profiili on säilynyt lähes ennallaan: opettajat täyttävät edelleen erinomaisesti tehtäviensä kelpoisuusvaatimukset ja ovat keski-ikäistyvää sekä erittäin naisvaltaista joukkoa. Tämä käy ilmi Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 -tiedonkeruusta, jonka ensimmäiset tulokset on nyt julkaistu. Kyseessä on järjestyksessään kuudes tiedonkeruu.

OECD:n Education at a Glance: Suomessa ammatillinen koulutus houkuttelee kaiken ikäisiä

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan Education at a Glance -indikaattorijulkaisunsa. Julkaisussa tarkastellaan mm. OECD:n jäsenmaiden ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä sekä korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä. Tämän vuoden erityisteemana oli ammatillinen koulutus. Tiedot ovat pääosin vuodelta 2018.

Noin 60 000 ekaluokkalaista aloittaa koulutaipaleensa

Puoli miljoonaa peruskoululaista, satatuhatta lukiolaista ja yli kaksisataatuhatta ammatillisen koulutuksen opiskelijaa aloittaa kouluvuotensa.

Kouluvuosi päättyy poikkeuksellisissa olosuhteissa – valmistuvien määrässä ei suuria muutoksia

Kouluvuosi päättyy peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa 30.5. Peruskoulun päättötodistuksen saa tänä keväänä arviolta noin 59 000 oppilasta. Perusopetuksen päättävien määrän...

Kuukauden tilasto: Vieraskieliseen koulutukseen yhä enemmän opiskelijoita ulkomailta

Suomalaisten korkeakoulujen vieraskielinen, lähinnä englanninkielinen, koulutus houkuttelee yhä enemmän opiskelijoita ulkomailta.

Varda tulee, olethan valmis?

Varhaiskasvatuksen tietovarantoon Vardaan kerätään koko maata koskevat tiedot varhaiskasvatuksen toimijoista, toimipaikoista ja työntekijöistä sekä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ja heidän huoltajistaan. Tietojen tallentaminen kuuluu varhaiskasvatustoimijoille. Kunnat ja kuntayhtymät ovat aloittaneet oman urakkansa kuluvana vuonna. Vuoden 2020 alusta vuorossa ovat yksityiset palvelutuottajat.

Oppivelvollisuuden aikaisen opetuksen määrässä on Euroopan maiden välillä suuria eroja

Euroopan maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon oppilailla on pakollisia oppitunteja oppivelvollisuuden aikana. Tämä käy ilmi EU:n koulutustiedonvaihtoverkoston Eurydicen tuoreesta julkaisusta Recommended Annual Instruction Time in Full-time Compulsory Education 2016/2017.

Ulkomaisissa korkeakouluissa aloittaa erilainen opiskelijajoukko kuin kotimaassa

Ulkomaisissa yliopistoissa opiskelee tätä nykyä enemmän suomalaisia tutkinto-opiskelijoita kuin koskaan aikaisemmin: Kelan opintotukitilastojen mukaan heitä on jo 8000. Tästä joukosta kolmannes eli lähes 2600 aloitti opintonsa lukuvuonna 2015─2016. Ulkomailla opiskelevien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Mistä kasvanut innostus ulkomailla opiskeluun johtuu? Ketkä lähtevät ulkomaiseen korkeakouluun ja miksi? Opetushallituksen selvityshankkeessa poraudutaan ilmiön ytimeen.

Kuukauden tilasto: Perusopetuksen opetusryhmät ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin

Uusimpien OECD-tilastojen mukaan suomalaisessa perusopetuksessa opiskellaan keskimääräistä pienemmissä opetusryhmissä. Alaluokkien (vl. 1─6) ryhmäkoko on meillä keskimäärin 19,6 oppilasta, kun OECD-maiden keskiarvo on 21,1 oppilasta. Myös yläluokkien (vl. 7─9) ryhmäkoko jää Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon. Opetusryhmien koolla on vaikutusta mm. työrauhaan ja oppimistuloksiin, mutta myös kustannuksiin.
Näytetään 1-10/25