Oppivelvollisuuden aikaisen opetuksen määrässä on Euroopan maiden välillä suuria eroja

Euroopan maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon oppilailla on pakollisia oppitunteja oppivelvollisuuden aikana. Tämä käy ilmi EU:n koulutustiedonvaihtoverkoston Eurydicen tuoreesta julkaisusta Recommended Annual Instruction Time in Full-time Compulsory Education 2016/2017.

Ulkomaisissa korkeakouluissa aloittaa erilainen opiskelijajoukko kuin kotimaassa

Ulkomaisissa yliopistoissa opiskelee tätä nykyä enemmän suomalaisia tutkinto-opiskelijoita kuin koskaan aikaisemmin: Kelan opintotukitilastojen mukaan heitä on jo 8000. Tästä joukosta kolmannes eli lähes 2600 aloitti opintonsa lukuvuonna 2015─2016. Ulkomailla opiskelevien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Mistä kasvanut innostus ulkomailla opiskeluun johtuu? Ketkä lähtevät ulkomaiseen korkeakouluun ja miksi? Opetushallituksen selvityshankkeessa poraudutaan ilmiön ytimeen.

Kuukauden tilasto: Perusopetuksen opetusryhmät ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin

Uusimpien OECD-tilastojen mukaan suomalaisessa perusopetuksessa opiskellaan keskimääräistä pienemmissä opetusryhmissä. Alaluokkien (vl. 1─6) ryhmäkoko on meillä keskimäärin 19,6 oppilasta, kun OECD-maiden keskiarvo on 21,1 oppilasta. Myös yläluokkien (vl. 7─9) ryhmäkoko jää Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon. Opetusryhmien koolla on vaikutusta mm. työrauhaan ja oppimistuloksiin, mutta myös kustannuksiin.

Suomalaiset opettajat ovat tyytyväisiä ammatinvalintaansa

Suomalaiset opettajat perusopetuksen luokilla 7-9 ovat tyytyväisiä ammatinvalintaansa ja kokevat edelleen, että heidän ammattiaan arvostetaan yhteiskunnassa. Ero on selvä verrattuna muihin OECDn TALIS-opettajatutkimukseen osallistuneisiin maihin sekä muihin Pohjoismaihin ja Viroon. Tämä käy ilmi OECDn kansainvälisestä opettajatutkimuksesta TALIS 2018. Suomi osallistui tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 2013.

Puolet korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suunnittelee jäävänsä Suomeen

Puolet Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoaan suorittavista ulkomaalaisista kaavailee jäävänsä Suomeen valmistumisensa jälkeen, kertoo tuore kysely.

Peruskoulun päättää tänä lukuvuonna noin 58 000 oppilasta

Kouluvuoden päättäjäisiä vietetään ympäri maata lauantaina 2.6. Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun päättötodistuksen saa tänä vuonna 58 600 oppilasta ja ammatillisen tutkinnon suorittaa 76 200 opiskelijaa. Kevään juhlijoissa on myös 26 809 uutta ylioppilasta.

Kasvavat opiskelijamäärät ja nopea muutostahti haastavat eurooppalaisten korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöä

Eurooppalainen korkeakoulusektori on monimuotoistunut ja läpikäynyt useita rakenteellisia muutoksia viime vuosien aikana. Korkeakoulujen akateeminen henkilökunta toimii kasvaneiden opiskelijamäärien, yhteiskunnallisten vaatimusten ja muiden muutosten ristipaineessa, kertoo juuri julkaistu Eurydicen raportti Modernisation of Higher Education in Europe: Academic Staff – 2017.

Kielten opetus alkaa Suomessa myöhemmin kuin muissa Euroopan maissa

Useimmissa Euroopan maissa vieraiden kielten opetus alkaa 6─7 vuoden iässä. Esikouluikäisinä opinnot aloitetaan Puolassa, Kyproksella ja Belgian saksankielisessä yhteisössä. Aloitusikä on koulujen päätettävissä ainoastaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Suomalaisnuoret sittenkin tyytyväisiä elämäänsä

PISA-tutkimuksessa on ensi kertaa selvitetty laajasti 15-vuotiaiden nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden yhteyksiä PISA-tuloksiin. Suomalaisnuoret ovat erittäin tyytyväisiä elämäänsä, erityisesti pojat. Nyt julkistetut tulokset perustuvat oppilaiden vastauksiin.

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen 73 500 hakijaa

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku päättyi 14.3. Yhteishaussa haki tänä keväänä noin 73 500 hakijaa. Hakijamäärä laski viime keväästä noin 2 900 hakijalla. Kevään yhteishaussa on tarjolla yhteensä noin 81 600 aloituspaikkaa.
Näytetään 1-10/18