Suomalaiset opettajat ovat tyytyväisiä ammatinvalintaansa

Suomalaiset opettajat perusopetuksen luokilla 7-9 ovat tyytyväisiä ammatinvalintaansa ja kokevat edelleen, että heidän ammattiaan arvostetaan yhteiskunnassa. Ero on selvä verrattuna muihin OECDn TALIS-opettajatutkimukseen osallistuneisiin maihin sekä muihin Pohjoismaihin ja Viroon. Tämä käy ilmi OECDn kansainvälisestä opettajatutkimuksesta TALIS 2018. Suomi osallistui tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 2013.

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen 73 500 hakijaa

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku päättyi 14.3. Yhteishaussa haki tänä keväänä noin 73 500 hakijaa. Hakijamäärä laski viime keväästä noin 2 900 hakijalla. Kevään yhteishaussa on tarjolla yhteensä noin 81 600 aloituspaikkaa.

Korkeakoulujen kevään yhteishaussa 151 600 hakijaa

Tämän kevään yhteishaun hakijamäärä pysyi viime kevään lukemissa, hakijoita oli 151 600. Aiempien vuosien tapaan hakemuksen täyttäminen jäi monilla viime hetkeen. Viimeisen hakutunnin aikana jätettiin 2 700 hakemusta.

Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa

Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna.

Kuukauden tilasto: Opetusvelvollisuus ja opettajien lakisääteinen läsnäoloaika kouluissa vaihtelevat eri maissa

Perusopetuksen oppituntien määrä vaihtelee suuresti eri Pohjoismaissa ja Virossa. Eniten pakollisia tunteja on Tanskassa, vähiten Suomessa. Myös ajassa, jolloin opettajan on oltava paikalla koulussa, on suuria maakohtaisia eroja. Sen sijaan opettajan opetusvelvollisuus on pitkälti samansuuntainen. Tiedot ovat poimintoja Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta, jossa tarkastellaan perusopetusta Pohjoismaissa ja Virossa.

Kuukauden tilasto: Lukuvuosimaksut vähensivät uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa ainakin hetkellisesti

Ulkomaalaisia opiskelijoita on selvästi vähemmän yliopistojen alempaan korkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. Aloittaneiden määrä on niissä pysynyt...

Englannin ylivoima jatkuu perusopetuksen oppilaiden kielivalinnoissa

Englannin ylivaltaa selittää sen asema globaalin kommunikaation kielenä, jota suomalaiset osaavat hyvin ja jonka osaamisen moni uskoo riittävän. Muiden kielten vähäinen opiskelu ei johdu pelkästään...

Kuukauden tilasto: Saamea opiskelevien määrä kasvaa – saamenkielistä opetusta tarjolla myös Helsingissä

Saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi varsin tasaisesti lukuvuoden 2005–2006 vajaasta 130 oppilaasta lukuvuoden 2015–2016 lähes kahteensataan oppilaaseen. Saamea vieraana kielenä...

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä putosi lukukausimaksujen myötä, mutta hakijoiden määrä on palautumassa ennalleen

Vuonna 2017 Suomessa korkeakouluopintonsa aloitti runsaat 4 150 uutta ulkomaalaista opiskelijaa pääasiassa ammattikorkeakoulututkintoon ja yliopistojen maisteritutkintoon johtavissa koulutuksissa....

Kuukauden tilasto: Yli puolet ammattiopinnot aloittavista on jo suorittanut jonkin tutkinnon

Vuonna 2016 ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot aloittaneista opiskelijoista 37 % oli jo suorittanut jonkin tutkinnon. Yleisimpiä olivat toinen ammatillinen perustutkinto (20 %) tai...
Näytetään 1-10/10