Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa ja tehostetun viestinnän ohjeessa informaatiovaikuttaminen määritellään toiminnaksi, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö (esimerkiksi faktat irrotetaan todellisesta asiayhteydestään). Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Usein vielä tiedostamattaan. On tärkeä muistaa, että avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvat erilaiset mielipiteet ja näkemykset. Ne eivät ole informaatiovaikuttamista.
Informaatiovaikuttamisen tunnistamista ja siihen varautumista edistäviä tavoitteita sisältyy perusteisiin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Osaamista vahvistetaan muun muassa osana digitaalisuutta, viestintään ja vuorovaikutukseen liittyviä valmiuksia ja yhteisön toimintakulttuurin kehittymistä. Tavoitteet ovat laadittu lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden ikäkausi huomioiden.