Ratkaisuja oikeisiin ongelmiin Tansaniassa
Tansanialaiset opiskelijat kolmessa korkeakoulussa toimivat nykyään hyvin eri lailla kuin ennen. He jalkautuvat ympäröivään yhteisöön tunnistamaan ongelmia, joihin he sitten etsivät ratkaisua uusissa hubeissa.
”He luovat pieniä projekteja ongelmanratkaisuun”, kertoo Getrude Ntulo, juuri päättyneen SUSIE-hankkeen maakoordinaattori. Hän työskentelee Dar es Salaam Tumaini University -yliopistossa.
Yhdessä opiskelijaprojektissa esimerkiksi pohdittiin, miten riisipelloille pyrkiviä apinoita ja muita villieläimiä saataisiin karkotettua muuten kuin työläästi käsipelillä, kepeillä ja metelöimällä.
”Opiskelijat kehittivät järjestelmän, missä lasersäteillä havaitaan pellolle pimeällä tulevat eläimet, ja laite sytyttää valot, jotka karkottavat eläimet”, Ntulo sanoo.
Toisessa hankkeen yliopistossa taas opiskelijat tutkivat mikroyrittäjien ongelmia ja päätyivät kehittämään näiden netti- ja somemarkkinointia, tuotteiden selkeämpiä merkintöjä ja jopa perustamaan mikrolainahankkeen.
Hankkeiden myötä oppilaat saavat uusia työelämätaitoja: verkostoitumista, neuvottelemista, viestintää ja yritystaitoja.
Innovaatiot siellä missä ongelmatkin
SUSIE-hankkeella tavoiteltiin muun muassa tällaista innovatiivisuutta, sanoo Ritva Hyttinen Turun ammattikorkeakoulusta.
Tärkeää oli, että innovaatioita ei kehitetty jossain eurooppalaisessa laboratoriossa ja sitten viety Tansaniaan ratkomaan ongelmia, vaan ratkaisut löytyvät Tansaniasta paikallisesti.
”Toinen tärkeä ajatus oli, että tuodaan korkeakouluun työelämä mukaan”, Hyttinen sanoo.
Kun opiskelijat ratkovat työelämän aitoja ongelmia, löydetään siltoja myös opintojen ja työelämän välille. Välillä hubeihin tuodaan myös paikallisia yrityksiä sparraamaan opiskelijoita.
”Yliopistojen avaaminen ja verkostoistuminen on ollut meille tärkeä tehtävä”, Hyttinen sanoo.
Motivoivampi tapa opettaa
SUSIE-hanke oli jatkoa aiemmalle IRIS-hankkeelle, joka niin ikään oli saanut HEI-ICI-rahoituksen. Siinä Tumainin yliopistolle kehitettiin uudenlaista pedagogiikkaa, jota nyt laajennettiin kahteen muuhunkin yliopistoon, Moshi Co-operative Universityyn ja Mwenge Catholic Universityyn.
”Tavoitteena on ollut kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos”, Hyttinen sanoo.
Getrude Ntulo kertoo, että jo IRIS-hankkeessa luotiin Suomen ja Tansanian opetuskulttuureja yhdistelevä ”Fin-Tan-malli”. Sitä leimaa nyt suosittu aktiivinen ja oppilaaseen keskittyvä pedagogiikka, jossa huomioidaan ympäröivä yhteiskunta ja sen tarpeet. Myös yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys ovat mallissa tärkeitä.
”Olen hyvin ylpeä, että tämä ajattelu on nyt laajennettu toisiin yliopistoihin”, Ntulo sanoo.
”Perinteisessä opetuksessa opettaja kuvittelee tietävänsä kaiken ja oppilaiden tehtävä on vain kopioida opettajan sanat”, Ntulo sanoo naurahtaen.
Uudessa opetustavassa oppilaat ovat motivoituneempia, he oppivat paremmin ja saavat myös itsetuntoa.
”Osa oppilasta voi olla hyvin ujoja, mutta kun he pääsevät tekemään hankkeita yhteisöjen kanssa, he avautuvat paremmin ja huomaavat, että he osaavat ratkoa ongelmia.”
Mwenge Catholic Universityn opettajaksi opiskelevat nuoret tekivät myös hankkeen, jossa he jalkauttivat moderneja opetusmenetelmiä alueen peruskouluihin.
”Tällaisten hankkeiden avulla myös yhteisöt näkevät, että yliopistoista ja opiskelijoista on hyötyä yhteisöille.”
Johtajuuskoulutusta korkeakoulujen johdolle
Hankkeessa järjestettiin myös johtajuuskoulutus korkeakoulujen johtohenkilökunnalle. Se meni Ritva Hyttisen mielestä paljon yli odotusten: kurssi olisi voinut olla lyhyt ja vaatimaton, mutta siitä tuli lopulta liki vuoden mittainen ja varsin suosittu.
Kurssilla käytiin läpi muun muassa strategisia johtajuustaitoja, viestintää, hallintoa, aktiivista pedagogiaa ja korkeakoulujen avaamista yhteisöjen suuntaan.
”Kurssilla oli paljon kokemustenvaihtoa”, Ntulo sanoo.
Osallistujat kertoivat muun muassa kokemuksiaan korkeakoulun strategian kehittämisestä tai muista muutosprosesseista.
”He oppivat toisiltaan.”
Sama malli koko maahan
Getrude Ntulo sanoo, että vaikka SUSIE-hanke päättyi, paljon siitä on jäänyt eloon. Opetustapa on muuttunut pysyvästi, ja hubit ovat tulleet jäädäkseen. Myös johtajuus on kehittynyt johtajien koulutuksen jälkeen. Hankkeen aikana luodut sähköiset oppimisympäristöt ovat edelleen käytössä.
”Meillä uusittiin äskettäin yliopiston 10-vuotinen strategia, ja se seuraa käytännössä aktiivisen pedagogiikan Fin-Tan-mallia, vaikka sitä termiä ei käytetäkään”, Ntulo sanoo.
Aktiivinen ja osaamiseen perustuva pedagogiikka on myös keskiössä, kun Tansaniassa paraikaa päivitetään kaikkien opetusasteiden opetussuunnitelmia.
”Kaikille asteille tehdään osaamisperusteista opetussuunnitelmia, eli kaikilla asteilla aiotaan jatkossa tehdä innovatiivista opetusta.”
Teksti: Esa Salminen