Varautuminen hybridi- ja kyberturvallisuusuhkiin sekä informaatiovaikuttamiseen

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. 

Informaatiovaikuttamista voidaan käsitellä osana medialukutaitoa. Sosiaalisella medialla on keskeinen rooli informaatiovaikuttamisen kanavana ja sen työkaluja pystytään tehokkaasti käyttämään viestin kohteen valitsemiseen. Lapset, nuoret ja aikuiset kohtaavat informaatiovaikuttamista sosiaalisen median palveluissa. Opetushallitus on laatinut tukimateriaalia Venäjän hyökkäyksen käsittelyyn sekä sosiaalisen median teemoja käsittelyyn.

Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien tärkeä varautua myös mahdolliseen informaatiovaikuttamiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjään, sen johtoon, henkilöstöön tai oppijoihin voi kohdistua informaatiovaikuttamista. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien ylläpitämiä tiedotuskanavia tai medioita voidaan myös pyrkiä käyttämään informaatiovaikuttamisen kanavina virheellisen tiedon levittämisessä.

Kuntien tulee pystyä hoitamaan tehtävänsä ja turvata asukkaiden hyvinvointi ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista ja riskeistä huolimatta. Kuntien kokonaisturvallisuutta hallitaan muun muassa varautumissuunnittelun sekä paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla. Kuntaorganisaatiossa sivistystoimiala palveluineen kytkeytyvät tiiviisti muihin toimialoihin ja palveluihin. On tärkeää, että henkilöstöllä on oman organisaation toimintaketjut selvillä. Varautumistyössä huomioidaan kansalliset, alueelliset, paikalliset sekä oman toimialan ohjeistukset. Aluehallintovirastot ja Kuntaliitto ohjeistavat kuntia varautumisesta.

Hybridi- ja kyberturvallisuusuhkiin sekä informaatiovaikuttamiseen varautuminen on tarkoituksenmukaista kasvatuksen ja koulutuksen kaikilla toimijatasoilla, sillä kyberturvallisuus on digitalisoituneessa arjessamme joka päivä läsnä. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaa, että varhaiskasvatuksen toimipisteet, koulut ja oppilaitokset varautuvat mahdollisiin häiriötilanteisiin. On tärkeää, että jokainen henkilöstön jäsen tietää oman roolinsa häiriötilanteisiin valmistautumisessa ja että lapset, oppilaat ja opiskelijat on ohjeistettu ja harjoiteltu toimimaan mahdollisissa häiriötilanteissa. 

Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varautua toimimaan tilanteissa, joissa arjen sähköiset järjestelmät tilapäisesti häiriytyvät. Esimerkiksi sähköverkon, kulunvalvonnan, vedenjakelun, lämmityksen, internetyhteyksien ja televerkon häiriöt vaikuttavat moniin toimintoihin.

On tärkeä varautua myös mahdolliseen informaatiovaikuttamiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjään, sen johtoon, henkilöstöön tai oppijoihin voi kohdistua informaatiovaikuttamista. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien ylläpitämiä tiedotuskanavia tai medioita voidaan myös pyrkiä käyttämään informaatiovaikuttamisen kanavina virheellisen tiedon levittämisessä.

Häiriötilanteita varten on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka turvaavat kasvatuksen ja koulutuksen jatkumista, lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä henkilöstön jaksamista. Asiaa on hyvä käsitellä myös kasvatuksessa ja opetuksessa ikäkaudelle soveltuvalla tavalla.

Varautumista erityisjärjestelyihin häiriötilanteissa vaativat esimerkiksi

• johdon ja henkilöstön tehtävien ja vastuiden tarkistaminen
• johdon sijaisjärjestelyt, esimerkiksi riittävät sijaisketjut
• kasvatuksen ja koulutuksen sähköttömät käytännöt 
• ateriapalvelun häiriötilanteet
• koulukuljetuksen ja julkisen liikenteen ongelmat
• siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluiden heikentyminen

Häiriötilanteiden harjoittelu on edellytys toiminnan onnistumiselle häiriötilanteissa.

Keskeistä mahdollisessa häiriötilanteessa on

• mahdollisimman tavallinen ja hyvä kasvatuksen ja koulutuksen arki lapsille, nuorille ja opiskelijoille
• henkilöstön, myös johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen
• vuorovaikutuksen ja viestinnän yhteisöllisyyttä luova, kannustava ja rohkaiseva sävy sekä tulevaisuususkon vahvistaminen
• oikea-aikainen tiedottaminen järjestelyistä huoltajille, lapsille, oppilaille ja opiskelijoille
• kasvatuksen, oppimisen ja koulutuksen sekä opiskeluhuollon palvelujen ja oppimisen tuen turvaaminen.

Varautuminen ja kriisisuunnitelma

Valmiuslain 12 §:n mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa fyysisestä varautumisesta vastaavat henkilöt, vastuut ja toimenpiteet ilmenevät kriisisuunnitelmista ja muista vastaavista varautumissuunnitelmista.

Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteissa sekä ammatillista koulutusta koskevassa määräyksessä Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet ja tavoitteet on määrätty, mitä koulu- ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman tulee sisältää. 

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa:
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös toimintavalmiudet ylioppilastutkinnon kokeiden aikana mahdollisesti tapahtuvassa äkillisessä uhka- ja vaaratilanteessa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset, kuten pelastussuunnitelma (pelastuslaki 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 1 ja 2 §).

Suunnitelmassa kuvataan

• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa
• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
• sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• toimintavalmiuksien harjoittelu
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen.