Selvityksessä tarkasteltiin kuntien ja seutukuntien aktiivisuutta osallistua Erasmus+-, Euroopan solidaarisuusjoukot-, eTwinning-, Nordplus- sekä valtionavustukset kansainvälisyyteen -ohjelmiin ja toimintoihin. Selvityksen tilastopohjana käytettiin yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja nuorisoalan hankkeiden ja projektien toteuttajaorganisaation paikkakuntaa. Selvityksen tilastotarkastelua täydennettiin haastatteluaineistolla.
Selvityksen perusteella kuntien aktiivisuus kansainvälisten hankkeiden toteuttamisessa vaihtelee huomattavasti. Sekä aktiivisia että vähemmän aktiivisia kuntia löytyy ympäri Suomea; niin kaupunki- kuin maaseutumaisista kunnista. Selvityksen mukaan alueiden välisille aktiivisuuden eroille ei ole yhtä, selkeää selittävää tekijää. Väestöllisen kehityksen haasteet yhdistettynä kunnan kokoon ja sijaintiin voivat kuitenkin heikentää kuntien aktiivisuutta osallistua kansainväliseen toimintaan.
Tarkasteluajanjaksona (vuosina 2018–2021) Opetushallituksen tukemiin kansainvälisyyttä vahvistaviin ohjelmiin osallistuttiin yhteensä 241 kunnassa. Vuonna 2022 Suomessa oli 309 kuntaa, eli vajaa neljä viidennestä kunnista osallistui Opetushallituksen tukemaan kansainväliseen toimintaan.
Selvityksen perusteella kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo aluetasolla on olemassa. Kaiken kokoisilla organisaatioilla kaupungeissa ja kunnissa on mahdollisuus hyödyntää Opetushallituksen tarjoamia kansainvälistymisen tukia. Yksilöiden kohdalla mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole yhtä suuri. Organisaation aktiivisuus osallistua kansainvälistymisohjelmiin ja -toimintoihin vaikuttaa suoraan yksilön mahdollisuuksiin hyötyä niistä.
Toteutuneen tasa-arvon näkökulmasta kansainvälistymisen tuet jäävät tyypillisesti käyttämättä pieniltä ja edelleen pieneneviltä kunnilta. Kun kahdella kolmanneksella Suomen kunnista väestökehitys on pienenevällä uralla, on tämä merkittävä signaali kansainvälistymisen tukimuotojen kehittämiseen vielä saavutettavammaksi.
Kuntien välinen yhteistyö ja strateginen ajattelu vahvistavat tasa-arvoa kansainvälistymisessä
Selvityksessä esitetään tapoja vahvistaa alueellista tasa-arvoa kansainvälistymisessä. Yhteistyö yli kuntarajojen tai samassa kunnassa eri organisaatioiden välillä voi helpottaa kansainväliseen toimintaan osallistumista. Pienissä kunnissa tai vähäisillä resursseilla toimivat organisaatiot voivat osallistua kansainvälisiin hankkeisiin ja/tai toimintaan yhdessä tai jakaa koordinaatiovastuuta alueellisesti. Tällöin vastuu kansainväliseen hankkeeseen ja toimintaan osallistumisesta ei jää yksittäisen oppilaitoksen tai organisaation vastuulle.
Ne toimijat, jotka osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen toimintaan, ovat ottaneet kansainvälistymisen osaksi toimintastrategiaa organisaatiossa, kunnassa tai alueella. Usein innostuneet ja aktiiviset yksilöt kannattelevat organisaation kansainvälistä toimintaa, tarvitaan kuitenkin organisaation johdon tuki, jotta kansainvälisyys voi vakiintua osaksi normaalia toimintaa organisaation arjessa.
Selvitys toteutettiin syksyllä 2022 yhteistyössä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa (MDI on nykyisin osa FCG Finnish Consulting Group Oy:tä). Tutkimus täydentää aiempia Opetushallituksen tilastokatsauksia, selvityksiä sekä asiakas- ja sidosryhmätutkimusta.