Varhaiskasvatussuunnitelman, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet antavat lähtökohdat energiansäästön käsittelyyn kasvatuksessa ja koulutuksessa. Energiakysymysten käsittely eri koulutusasteilla ja eri oppiaineissa ja aloilla on ajankohtainen teema, jota voi kytkeä kattavasti niin oppimisen sisältöihin kuin arjen toimintatapoihin varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
Kuvitusteksti rakentaja käyttää mittanauhaa

Kasvatuksen ja koulutuksen arvoperustassa korostetaan kestävää elämäntapaa, joka tarkoittaa kasvatuksen ja koulutuksen perustumista näkemykseen ihmisen riippuvuudesta luonnosta ja ekosysteemin elinvoimaisuudesta. Luonnonvarojen kestävä käyttö, mukaan lukien energian säästö, ohjaa lapsia, oppilaita ja opiskelijoita säästeliääseen ja kestävään elämäntapaan. Kasvatuksen ja koulutuksen käytännöillä ja toimintakulttuurilla on merkitystä myös siinä, miten kestävää ja energiatehokasta elämäntapaa toteutetaan kotona ja muuten vapaa-aikana. Kun kasvatuksessa ja koulutuksessa tehdään yhdessä sovittuja tekoja, kuten vähennetään sisätilojen lämpötilaa, sammutetaan valot tilasta pois lähtiessä ja suljetaan ulko-ovet, vahvistetaan kestäviin arvoihin ja toimintakulttuuriin perustuvia arjen käytäntöjä. Osana opetusta ja koulutusta voidaan seurata koulun ja oppilaitoksen energiankulutusta kokonaisuudessaan ja esimerkiksi laskea, mitä energiansäästö tarkoittaa rahallisena säästönä.

Energian ja luonnonvarojen kestävän käytön oppimistavoitteet etenevät lapsen ja nuoren ikäkauden ja edellytykset huomioiden lähiympäristön havainnoinnista laajaan ymmärrykseen luonnon ilmiöistä. Vuosiluokilla 1-2 ympäristöopin oppiaineessa viritetään kiinnostus ja uteliaisuus ympäristön ilmiöitä kohtaan. Vähitellen edetessä vuosiluokille 3-6 syvennetään kiinnostusta esimerkiksi luonnon perusrakenteista ja -ilmiöitä, kuten energiasta fysikaalisena ilmiönä. Näiden esimerkkien lisäksi energiansäästöä ja sähkönkulutusta voi käsitellä useissa muissa oppiaineissa, esimerkiksi matematiikan laskutehtävissä tai yhteiskuntaopissa pohtimalla vaikutusmahdollisuuksia, sekä osana laaja-alaista osaamista.

Edettäessä oppimispolulla eteenpäin syvennytään fysiikan, maantieteen ja biologian kysymyksiin ja opitaan ymmärtämään muun muassa energiamuotojen ympäristövaikutuksia ja omia valintoja energiavarojen kestävän käytön kannalta, energiantuotannon kysymyksiä, energiavarojen jakautumista maapallolla sekä teknologian ja tieteen tuomia ratkaisuja. Kotitaloudessa opitaan arjen kestävyystaitoja muun muassa ruokailuun, asumiseen ja kuluttamiseen liittyen. Lukiossa opitaan luonnontieteellistä lukutaitoa, mikä auttaa arvioimaan kriittisesti erilaisia arjen valintoja ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja keskustelua. Ammatillisessa koulutuksessa energian- ja sähkönsäästöä käsitellään osana kunkin ammatin työtehtävien hoitamista. Vaikka resurssitehokkuus tarkoittaakin eri asioita lähihoitajalle kuin talonrakentajalle, niin yhteistä on luoda ymmärrystä jokaisen yksittäisen ammattilaisen työn tapojen ja tekemisen merkityksestä.