Toimintavuosinaan 2017–2020 Opetushallituksen Kokeilukeskus kehitti ja sovelsi koulun kokeilu- ja kehittämistyötä tukevia työkaluja vuoden mittaisessa Kokeiluohjelmassa ja #Paraskoulu-kiihdyttämössä. Työkalut rytmittävät ja kannattelevat kokeiluprosessin vaiheita tarpeen tunnistamisesta jaettuun ideointiin, kokeilun toteutukseen ja moninäkökulmaiseen reflektioon. Työkalut löytyvät tältä sivulta ja ne ovat vapaasti käytettävissä.

Työkalut kuljettavat läpi kokeilujakson. Taival on tietenkin luontevaa aloittaa ongelman määrittelyllä ja alustavan muutostavoitteen asettamisella, mutta yhtä lailla varhaisessa vaiheessa on kysyttävä, keitä avainasemassa olevat kohde- ja sidosryhmät ovat ja miltä asetettu ongelma ja tavoitteet heidän silmin näyttävät. Oikeiden kumppaneiden löydyttyä ilmassa olevia ideoita voidaan yhdessä tuumin jaotella ainakin niiden oletetun vaikuttavuuden ja toteutettavuuden perusteella, ja ennen pitkään kutkuttavimmat ideat kääntyvät kokeilugeneraattorissa varsinaisiksi kokeiluaihioiksi. Kokeiluaihioita ryhmitellen seuraa ymmärrys seuraavaksi otettavista askeleista sekä kysymyksistä, joihin on vielä vastattava.

Kysyä voidaan esimerkiksi, onko kyse ymmärrystä vahvistavasta tunnin tai päivän kokeilusta vaiko jo vaativammasta viikon tai jopa kuukauden kokeilujaksosta. Varsinkin pidempijaksoisista kokeiluista oppiminen edellyttää jaettua määrittelyprosessia, jossa kokeilu saa toteutettavan muotonsa yhdessä nimettyjen hypoteesien ja niihin vastaavien kokeilumenetelmien valikointiprosessissa. Vielä pidemmälle katsovan tulevaisuustyökalun avulla kokeilun jälkeiseen aikaan voidaan eläytyä jo hyvissä ajoin ja ennakoida niin tulevia kompastuskiviä kuin oppien hyödyntämistäkin. Huolellinen dokumentointi – esimerkiksi työkalujen avuin – helpottaa kokeilun jälkeistä moninäkökulmaista opitun reflektiota, mutta ennen kaikkea hyvää lopputulemaa tietää kokeileva asennoituminen. Epäonnistuminen on mahdollista vain, jos mitään ei matkaa taitettaessa olla opittu.