Kokeilukeskus pilotoi Kokeiluohjelman aikana seitsemän kunnan kanssa ihmiskeskeistä, moninäkökulmaista Kokeilut käytäntöön -arviointimallia. Pilotin tuloksena syntyivät opetus- ja kasvatusalan kokeilujen arviointikriteeristö ja alkuperäisestä mallista sovellettu konsepti kunnissa toteutettavista arviointiakvaarioista. Pilottiin osallistuivat Kokeilukeskuksen ja kokeilutiimien lisäksi tutkijat Kirsi Hyytinen VTT:ltä ja Eveliina Saari Työterveyslaitokselta sekä Inforglobe. Kurikan Kaikki kouluun – arviointiakvaarion järjestämistä ja fasilitointia pääsi testaamaan hankekoordinaattori Sirpa Haataja.
Luokkahuone kuva jossa kurkistus kulman takaa

Järjestimme Kurikan Kaikki kouluun -hankkeessa 17.2.2020 kehittävän vaikutusarvioinnin työpajan, eli arviointiakvaarion, jossa arvioimme dialogin menetelmin hankkeen vaikutuksia ja tulevaisuuden kehittämistarpeita koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseksi. Käytimme työpajan arviointimenetelmänä VTT:n ja Työterveyslaitoksen kehittämää laaja-alaista ihmislähtöistä arviointimallia, jossa hankkeen kokeiluja ja niiden vaikutuksia arvioitiin moninäkökulmaisesti hankkeen kehittäjien ja sen levittäjien yhteisessä keskustelussa.

Yhteiseen arviointiin valmistauduttiin siten, että osallistujat saivat ennakkotietoa tilaisuuden toteutuksesta ja omasta roolistaan kutsun yhteydessä. Tämän lisäksi jokaisella halukkaalla oli mahdollisuus saada Kokeilukeskukselta ennen tilaisuutta henkilökohtaista opastusta tilaisuuteen. Koen, että saamamme hyvä taustatuki auttoi sekä minua fasilitaattorina että keskusteluun osallistuneita uuden arviointimenetelmän oppimisessa ja työpajatyöskentelyyn osallistumisessa.

Vaikka arviointimenetelmässä hyödynnetty akvaariokeskustelu oli minulle entuudestaan tuttu, toimin tällaisen työpajan fasilitaattorina ensimmäistä kertaa. Fasilitaattorina tehtävänäni oli esitellä hankkeen kokeilut tilaisuuden alussa ja fasilitoida keskustelua sen ulkopuolelta siten, että jokainen halukas sai mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan. Huolehdin myös tilaisuuden aikataulussa pysymisestä.

Koin fasilitaattorin roolin sopivan hyvin hankekoordinaattorin tehtävääni, johon muutoinkin kuuluu ihmisten välisen keskustelun lisääminen ja yhteistyön rakentaminen. Oli kiinnostavaa kuulla, miten eri toimijat saman asian kokevat ja näkevät. Keskustelun ulkopuolisena fasilitaattorina en toiminut perinteisenä puheenjohtajana, vaan pyrin mahdollistamaan sen, että keskusteluun osallistujat kävisivät dialogin itsenäisesti. Osallistujat omaksuivat keskustelun pelisäännöt nopeasti ja keskustelut etenivät jouhevasti. Näen arviointiakvaarion järjestämisen suurimpana vaikutuksena kokeilun ja kehittämisen edistämisessä sen, että tieto hankkeen kokeilusta ja niistä saaduista opeista levisi tätä kautta laajemmalle. Lisäksi keskusteluissa syntyneet kehittämisideat toivat konkreettisia keinoja kokeilussa hyväksi havaittujen käytäntöjen jalkauttamiseen. Uskon, että yhdessä käydyt keskustelut ja lähitulevaisuuden tavoitteiden asettaminen vahvistivat saatujen oppien käytäntöön jäämistä hankkeen jälkeenkin.

Arviointiakvaariotyöskentely koostui hankkeen kokeilujen esittelystä, sisä- ja ulkokehien vuorottaista keskusteluista sekä kehittämisehdotusten luomisesta. Pidän merkityksellisenä sitä, että osallistujat toivat keskusteluissa aktiivisesti esiin ajatuksiaan ja myös kuuntelivat, mitä toisella osapuolella oli sanottavanaan. Arviointiakvaariossa käyty keskustelu toi lisäarvoa perinteiseen loppuraportointiin verrattuna, koska sen kautta hankkeen kokemukset saatiin välitettyä laajemmin, syvällisemmin ja monista eri näkökulmista osallistujien tietoon. Vaikka arviointiakvaariossamme löydettiin arvioinnin ylemmän tason ulottuvuuksiin vaikuttavia asioita, vaikuttivat ruohonjuuritason ulottuvuudet olevan keskusteluissa näitä merkityksellisemmässä asemassa, mikä on ymmärrettävää, koska osallistujilla on paljon tarttumapintaa ja näkemystä juuri koulujen arkeen.

Mielestäni kokeilemaamme kehittävän vaikutusarvioinnin keskustelutapaa voitaisiin hyödyntää koulujen ja kuntien kehittämistoiminnassa laajemminkin, mikäli esimerkiksi päätöksenteon pohjaksi halutaan saada kuuluviin kattavasti eri osapuolten näkökulmat. Tämän toimintatavan etuina ovat paitsi tiedonkulun paraneminen, myös eri tahojen osallistaminen yhteiseen kehittämiseen.

Sirpa Haataja, hankekoordinaattori, Kaikki kouluun -hanke