Imatran opetuspalvelut ja Kokeilukeskus toteuttivat keväällä 2019 yhteisen kokeilun, jossa pureuduttiin johtamisen kehittämiseen kokeilemalla. Minna Rovio ja Johanna Ovaska kertovat, mitä seurasi toimintakulttuurin systemaattisesta havainnoinnista ja pienten muutosten tekemisestä arjessa.
Vain Kokeilukeskuksen käyttöön

Opetuspalveluiden johtaminen muutoksessa – työ syntyy ja näkyy arjessa

Opetuspalveluiden johtamisen rakenne on muotoutunut Imatran kaupungin palvelurakenteen uudistuksen mukaan. Muutos on mahdollisuus silloin, kun uskalletaan kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja muuttaa toimintaa ja malleja niiden toimivuuden perusteella. Onko meillä siihen uskallusta?

Opetuspalveluiden hallintorakenne on aiemmin ollut melko konservatiivinen.  Opetushallituksen Kokeilukeskuksen ohjauksessa uskalsimme kokeilla erilaisia johtamisen uusia muotoja. Kokeilukeskuksen ja imatralaisten opetuspalveluiden päällikön ja rehtoreiden yhteisen työskentelyn tavoitteena oli havainnoida systemaattisesti koulujen toimintakulttuuria. Ajatuksena oli käyttää koulukeskuksissa alkavia tai meneillään olevia kehittämishankkeita perustana ja jakaa kokemuksia siitä, mitä muutoksia konkreettisillä, pienillä toimilla voi saada aikaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi rehtorit määrittelivät työyhteisön kehittymiseen liittyviä tavoitteita.

Rehtoreiden esimiehenä opetuspalveluiden päälliköllä oli halu muuttaa johtamisen suuntaa ylhäältäpäin tulevasta määräämisestä ja käskemisestä alhaalta tulevaksi, joustavaksi, positiiviseksi ja ratkaisuja löytäväksi malliksi. Työkaluna käytettiin mukaellen kokeilumetodikanvaasia. Siinä määritellään tavoite, pohditaan oletukset ja hypoteesit sekä näiden pohjalta hahmotellaan vaihtoehtoiset kokeilut, joilla olettamuksia voi testata. Havaintoja tehtiin erilaisista tavoista, joita käytettiin tarkoituksellisesti vuorovaikutuksessa. Dialogi ja yhteistyö nousivat keskeisimmiksi välineiksi, jotta saavutettiin paras tulos. Heräsi kysymys: ”Paraneeko työhyvinvointi, jos johtaminen onkin yhteistä sopimista? Sitoutuuko työhön paremmin, jos sitä saa tai voi itse ohjata ja johtaa?”. Tämä osoittautui todeksi kokeilun myötä.

Kokeilusta tuli pysyvämpi malli toimia ja johtaa opetuspalveluita

Kokeilukeskus antoi meille monenlaisia työkaluja, joiden avulla uskallusta löytyi. Kosken koulukeskuksessa johtava rehtori otti käyttöön ”Työyhteisöni kehittymispolku” – työkalun. Tavoitteena oli, samoin kuin opetuspalveluissa kokonaisuudessaan, jakaa johtamista työyhteisön kesken ja lisätä itseohjautuvuutta. Opettajat ovat akateemisesti koulutettuja oman työnsä asiantuntijoita ja uskoimme, että oman työn itsenäisempi johtaminen lisäisi työhyvinvointia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että koulukeskukseen muodostettiin muutaman hengen tiimit ja tiimien työskentely strukturoitiin koko lukuvuoden ajalle jo elokuussa. Näin tiimivastaavat tiesivät, mitä vastuita tiimillä vuoden aikana on ja saivat myös itse olla vaikuttamassa tiimikokousten sisältöön. Tärkeänä pidettiin tiimeille jäävää vapaata keskusteluaikaa eli tehtävien aikatauluttamisen täytyy olla joustava.

Arkea ja tulevaisuutta ei enää suunnitella rehtorin päätöksiin perustuen vaan tiimeissä keskustellen ja yhdessä päättäen.

Toimiva tiimityöskentely mahdollistaa aidon keskustelun ja johtamisen siten, että kehittämisideoita ja palautetta tulee avoimesti koulun arjesta myös koulun johdon tietoon. Arkea ja tulevaisuutta ei enää suunnitella rehtorin päätöksiin perustuen vaan tiimeissä keskustellen ja yhdessä päättäen. Rehtorin rooli on fasilitoida opettajille ja muulle henkilöstölle hyvä ja toimiva työympäristö ja puitteet laadukkaalle opetukselle. Kosken koulukeskuksessa työskentely toimivien tiimien ja jaetun johtajuuden parissa jatkuu positiivisin kokeilevin ajatuksin.

 

Johanna Ovaska, johtava rehtori ja Minna Rovio, opetuspalveluiden päällikkö, Imatran kaupunki