On tärkeää, että Suomeen saapuville lapsille tarjotaan nopeasti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen jokapäiväinen arki rutiineineen ja vuorovaikutussuhteineen on turvallisuuden kokemusta vahvistavaa. Tälle sivulle on koottu tietoa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen mahdollisuuksista tukea Ukrainasta paenneita lapsia.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu
Kuva: Getty Images - Nadezhda

 Päivitetty 9.1.2023

Ukrainasta saapuu edelleen varhaiskasvatusikäisiä lapsia eri puolille Suomea. Osa ukrainalaisista suuntaa Suomesta muualle Eurooppaan, osa muuttaa Suomen rajojen sisällä, osa on löytänyt pysyvämmän asuinpaikan heti tultuaan. Suuri osa paenneista haluaa varmasti palata kotimaahansa mahdollisimman nopeasti, mutta kukaan ei tiedä, millä aikataululla paluu on mahdollinen. 

Ukrainasta paenneilla on mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua koskevista asioista saa lisätietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta. Kun tilapäistä suojelua saava henkilö on oleskellut Suomessa vähintään vuoden ajan ja hänen oleskelulupaansa on jatkettu, hän voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta kotikunnan rekisteröintiä väestötietojärjestelmään. Henkilö voi itse valita uuden kotikunnan, mikä voi vaikuttaa kunnissa palvelujen tarpeeseen. 

On tärkeää, että Suomeen saapuville lapsille tarjotaan nopeasti mahdollisuutta varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Päiväkodin tai perhepäiväkodin rutiinit sekä tilanteiden ennakointi edistävät lapsen toipumista kriiseistä. Lisäksi ne mahdollistavat lapsen kokemuksen turvallisesta arjesta ja lähiympäristöstä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa pyritään luomaan lapselle turvallisuuden, osallisuuden, arvostuksen ja välittämisen sekä ryhmään kuulumisen tunnetta. 

Varhaiskasvatus järjestetään kaikissa tilanteissa varhaiskasvatuslain mukaisesti. Kunnan on järjestettävä neuvontaa ja ohjausta varhaiskasvatuspalveluista ja niihin hakemisesta. Huoltajaa ohjataan hakemaan varhaiskasvatuspaikkaa kirjallisesti viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Huoltajan työllistyessä tai saadessa opiskelupaikan tai muista kiireellisistä syistä johtuen voi lapsi olla oikeutettu saamaan varhaiskasvatuspaikan kahden viikon kuluessa.

Kunnan on tehtävä kirjallinen hallintopäätös varhaiskasvatuspaikan järjestämisestä tai sen epäämisestä. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus. Ohjeet muutoksenhakuun tulee olla päätöksen liitteenä. 

Lapsen varhaiskasvatuspäivän pituudesta ja lapsen tarpeista on hyvä keskustella huoltajan kanssa varhaiskasvatuspaikan haun yhteydessä. Varhaiskasvatuksessa lapsia voidaan huomioida yksilöllisesti ja joustavasti.

Esiopetusikäisille ukrainalaisille lapsille järjestetään paikka esiopetusryhmään tai perusopetukseen valmistavan opetukseen esiopetuksena. Lainsäädännön mukaan perusopetusikäiselle lapselle järjestetään paikka perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tai perusopetuksessa. Perusopetusikäinen lapsi ei voi osallistua esiopetukseen tai varhaiskasvatukseen. Poikkeuksena pidennetty oppivelvollisuus ja perusopetuksen aikaisempi tai myöhäisempi alkamisen ajankohta saattaa vaikuttaa lapsen perusopetuksen järjestämiseen.

Kuntia kannustetaan jatkossakin varhaiskasvatuksen tarjoamiseen myös tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille, vaikka heillä ei vielä olisi kotikuntaa Suomessa, ottaen huomioon lapsen oikeus varhaiskasvatukseen sekä Ukrainasta saapuneiden huoltajien työllistyminen.

Osa tilapäisen suojelun piirissä olevista lapsista saa kotikunnan Suomesta suoraan, jos perheenjäsenellä on Suomessa kotikunta. Näillä lapsilla on subjektiivinen oikeus saada kunnan järjestämää varhaiskasvatusta. Opetushallituksen ukrainalaisille suunnatussa materiaalissa suositellaan, että myös ukrainalainen lapsi osallistuu suomalaiseen varhaiskasvatukseen, mutta se ei ole pakollista.

Kunta on velvollinen antamaan neuvontaa ja ohjausta kunnassa käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista. Kunnassa asuminen ei edellytä, että kunta olisi myös lapsen kotikuntalain mukainen kotikunta. Riittää, kun lapsen oleskelu kunnassa on sen luonteista, että se voidaan katsoa asumiseksi.

Tilapäinen suojelu ei oikeuta kotikuntaan. Jos huoltajalla ei ole kotikuntaa Suomessa, häntä voidaan pitää sen kunnan asukkaana, jossa hän oleskelee.

Tilapäisen suojelun piirissä olevilla sekä turvapaikkaa hakevilla lapsilla on varhaiskasvatuslain 6 §:n 2 ja 3 momentin nojalla oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, jos huoltaja esimerkiksi työskentelee, opiskelee tai siihen on muu vastaava syy. Myös kiireellisessä tilanteessa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa varhaiskasvatus on järjestettävä.

Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on kuitenkin aina ensisijaisesti mietittävä lapsen etua ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tulee perustua lapsen tarpeiden yksilölliseen arviointiin.  

Kun perheelle ja lapselle on myönnetty turvapaikka, lapsella on oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen kuten muillakin lapsilla, joiden kotikunta on Suomessa. 

Kunta voi tarjota tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille myös avointa varhaiskasvatusta. Avoin varhaiskasvatus tarjoaa mahdollisuuden myös lasten huoltajien kiinteämpään mukanaoloon, jolloin lapsi voi tutustua vertaisryhmään oman huoltajan kanssa.
 

Takaisin ylös

Kun lapsi saa kotikunnan, kotikunnalla on varhaiskasvatuslain (540/2018) 6 §:n nojalla velvollisuus järjestää lapselle varhaiskasvatusta ja lapsella on varhaiskasvatuslain 12 §:n nojalla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Keväästä 2023 alkaen varhaiskasvatuksen tilojen ja henkilöstön tarve kunnassa voi kasvaa. Myös neuvonta- ja tulkkipalveluita tarvitaan enemmän. 

Perhe voi halutessaan hakeutua myös yksityiseen varhaiskasvatukseen ja hakea Kelan maksamaa yksityisen hoidon tukea.

Esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.  

Kunta saa peruspalvelujen valtionosuutta niiden lasten kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämiseen, joilla on kotikunta. Maksatus tapahtuu jälkikäteen.  
 

Takaisin ylös

Perusopetuslain 5 §:n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetuksen tavoitteena on antaa lapselle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten. Opetuksen järjestäjä päättää valmistavan opetuksen aloittamisesta ja järjestämisestä sekä laajentamisesta tarpeen mukaan.

Paikallinen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma laaditaan Opetushallituksen 2015 laatimien perusteiden mukaisesti. Opetushallitus tarjoaa ePerusteissa laadintaa tukevan työkalun, jonka avulla paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia.  

Suomen/ruotsin kielen opetus on valmistavassa opetuksessa alkeis- ja peruskielitaidon opetusta, ja lapsille on suotavaa laatia oppimissuunnitelma. Osa lapsista saattaa jäädä Suomeen ja jatkaa opiskelua perusopetuksessa valmistavan opetuksen jälkeen. Sen vuoksi kielitietoinen opetuskielen opetus on tärkeää. Esiopetukseen sosiaalistumisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta se on tärkeää myös niille lapsille, joiden oleskelu Suomessa on väliaikaista. Perusopetukseen valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös esiopetusikäisille.  

Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen säädetyn vähimmäistuntimäärän täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetukseen valmistavaa opetusta voidaan järjestää näin ollen esimerkiksi ryhmämuotoisesti omassa opetusryhmässä tai inklusiivisesti samassa opetusryhmässä perusopetuksen tai esiopetuksen lasten kanssa, myös yksittäisille lapsille. Opetushallitus suosittelee, että valmistavan opetuksen ryhmäkoko ei ylitä 8–10 lasta.

Valmistavan opetuksen vähimmäistuntimäärästä säädetään perusopetusasetuksen 3 §:ssä (6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia). 

Keskeistä valmistavassa opetuksessa on integraatio esi- tai perusopetukseen ja osallisuuden vahvistaminen esimerkiksi kummiluokka- tai -oppilastoiminnalla. Useilla opetuksen järjestäjillä on toimivia malleja inklusiivisen valmistavan opetuksen järjestämiseksi. Opetuksen järjestäjät ovat lisäksi kehittäneet valmistavan opetuksen integraatioon liittyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää myös ukrainalaisten lasten opetuksessa. 

Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta oman päätöksensä mukaisesti koulussa tai varhaiskasvatuksen toimintayksikössä. Yksityisellä yhteisöllä tai säätiöllä on oikeus perusopetukseen valmistavan opetuksen ja esiopetuksen järjestämiseen, jos sillä on siihen perusopetuslain 7 §:n mukainen opetuksen järjestämislupa, joka sisältää oikeuden järjestää myös esiopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta. 
 

Takaisin ylös

Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on merkittävä vaikutus lapsen oppimisvalmiuksiin, kehitykseen, oppimiseen, hyvinvointiin ja kielellisiin valmiuksiin.

Varhaiskasvatusta ja esiopetusta järjestettäessä tulee pyrkiä joustavuuteen sodan aiheuttaman epävarmuuden ja ennakoimattomuuden vuoksi. Ukrainasta Venäjän hyökkäystä paenneiden lasten hyvinvoinnin edistämisen kannalta keskeisiä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen periaatteita ovat lapsen oikeus tukeen, omaan kieleen, kulttuuriin ja katsomukseen sekä turvalliseen ympäristöön ja henkilöstöön.

Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus saada yksilöllistä tukea. Oikea-aikaisella, yksilöllisesti kohdennetulla ja tarpeiden mukaisella tuella ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Lapselle tarjotaan yhteisöllistä tukea tunnesäätelyyn ja sosiaalisen osallisuuden kokemusta tukemalla kielellisiä valmiuksia. Lue lisää suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -osiosta. 

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee tehdä monialaista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Yhteistyökäytännöistä sovitaan paikallisesti. Varhaiskasvatuksessa monialainen yhteistyö esimerkiksi neuvolan kanssa edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Ukrainasta paenneilla esiopetusikäisillä lapsilla on oikeus perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen, riittävään kasvun ja oppimisen tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä sekä esiopetuksen oppilashuoltopalveluihin samoilla perusteilla kuin muillakin esiopetukseen osallistuvilla lapsilla. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla. Oppilashuoltopalvelujen psykologi- ja kuraattoripalvelut tarjoavat jokaiselle lapselle heidän tarpeidensa mukaista yksilöllistä tukea. 

Takaisin ylös

Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Siksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on tärkeää tukea ukrainalaisten lasten oman äidinkielen ylläpitämistä.

Äidinkieli voidaan määritellä usealla eri tavalla: se voi olla yksilön ensimmäisenä omaksuma kieli tai vaikkapa kieli, jota henkilö osaa parhaiten tai johon hän identifioituu. Äidinkieliä voi olla useita. Äidinkieli on myös kulttuurin säilyttämisen ja siirtämisen väline. Esiopetuksessa olevat ukrainalaiset lapset voivat osallistua oman äidinkielen opetukseen, jos esiopetus on järjestetty perusopetuksen yhteydessä.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilöstö toimii lapsille kielellisenä mallina, joten pedagogisen toiminnan tulee olla kielitietoista. On tärkeää, että henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa.

Lasten kielen kehityksen keskeisiä osa-alueita avataan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja Kielten rikas maailma -tukimateriaalissa.

Takaisin ylös

Suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksessa on tärkeää ottaa huomioon ukrainalaisten perheiden tilanne. Moni perheistä toivoo, että he voisivat palata mahdollisimman pian takaisin Ukrainaan. Ukrainasta tulleilla lapsilla voi olla kotikielenä vain yksi kieli tai useampi kieli.

Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on suuri merkitys lapsen suomen ja ruotsin kielen oppimisen kannalta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnassa tuetaan lapsen kielitaidon, itsetunnon, kielellisen ja kulttuurisen identiteettien ja sosiaalisten suhteiden kehittymistä. Varhaiskasvatus ja esiopetus tukevat lapsen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Säännöllinen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus tukee lapsen kielellistä kehittymistä. Suomen tai ruotsin kielen omaksumisen lähtökohtana on arkielämän konkreettinen kieli ja sen ilmaisuvaranto. Kielen ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Lapsi saa valmiuksia havaintojen tekemiseen sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen ja itselleen sopivalla tavalla.

Lapsen kielen kehitykseen liittyvää suomen tai ruotsin kieleen tutustumista ja opettelua ei tule rinnastaa varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen. Mikäli lapsi on saanut tavoitteellista suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta ja on altistunut laadukkaalle suomi/ruotsi toisena -kielelle, ja silti hänen kielen kehityksessään on pulmia, voi lapsi tarvita tukea. Myös huoltajalta voi nousta esiin huolia lapsen oman äidinkielen kehityksessä.  

Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta annetaan varhaiskasvatuksen toiminnan yhteydessä ja päivän kaikissa eri tilanteissa, kuten leikissä, ruokailussa ja siirtymätilanteissa. Lapsen suomen tai ruotsin kielen taitoa kehitetään, ja häntä autetaan ilmaisemaan itseään. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön tehtävänä on mallintaa lapselle suomen tai ruotsin kieltä erilaisissa tilanteissa. Kielen oppimisen tukena voidaan käyttää esimerkiksi kuvia, esineitä tai piirtämistä. Lasta tulee auttaa ymmärtämään, mitä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa seuraavaksi tapahtuu, kertomaan toiveitaan ja pyytämään apua.

Lapsi saa harjoitella kuuntelemista, kertomista sekä ajatustensa ja mielipiteidensä ilmaisua vähitellen myös suomen tai ruotsin kielellä.

Lapselle voidaan järjestää varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua myös omaa äidinkieltään tai omia äidinkieliään.

Varhaiskasvatuksessa voi myös työskennellä suomi/ruotsi toisena kielenä erikoistuneita konsultoivia varhaiskasvatuksen opettajia.

Opetushallituksen sivuilta löytyy Kielten rikas maailma – tietoa lapsen kielen kehittämisestä ja oppimisesta –tukimateriaalia.

Takaisin ylös

Moni- ja vieraskielisen perheen kohtaaminen saattaa tuntua aluksi haastavalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että vuorovaikutukseen keskittyminen ja siihen käytetty aika rakentaa luottamusta ja ymmärrystä varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen ja huoltajan välillä. Tarvittaessa huoltajan kanssa käytävissä keskusteluissa käytetään tulkkia, jolla varmistetaan molemminpuolinen ymmärrys.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sovitaan paikallisesti toimintatavat moni- ja vieraskielisten lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseksi sekä siitä, miten kielen kehitystä edistetään tavoitteellisesti ja pedagogisesti.

Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa huoltajalle kerrotaan suomalaisen varhaiskasvatus- ja esiopetustoiminnan tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä. Huoltajan kanssa on hyvä käydä myös keskustelua perheen kielellisestä ympäristöstä, kielivalinnoista, monikielisten ja -kulttuuristen identiteettien muodostumisesta sekä äidinkielen tai -kielten kehityksen vaiheista ja merkityksestä.

On tärkeää kertoa huoltajalle, että vastuu lasten oman äidinkielen tai omien äidinkielien ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Lapsen oppiessa suomen/ruotsin kieltä hän saattaa myös alkaa käyttämään sitä kotona. Huoltajaa on tärkeää kannustaa käyttämään omaa äidinkieltään lapsen kanssa keskustellessa siitä huolimatta, että lapsi vastaisi suomen/ruotsin kielellä. Huoltajilla voi olla keskenään myös eri äidinkielet, ja heitä voi kannustaa puhumaan lapselle omaa äidinkieltään.

Huoltajan kanssa keskustellessa voidaan tuoda esille, että hän voi mahdollistaa lasta pääsemään eri tavoin tekemisiin suomen/ruotsin kielen kanssa tapaamalla suomea/ruotsia puhuvia kavereita ja aikuisia, esimerkiksi leikkipuistoissa ja harrastustoiminnassa.

Varhaiskasvatuksen kuvasanastoa voidaan käyttää huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön tukena.

Takaisin ylös

Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa on luottamuksellinen yhteistyö huoltajan kanssa ensisijaista. Yhteistyön rakentaminen aloitetaan mahdollisimman varhain, mihin aloituskeskustelu on yksi toimiva toimintatapa.

Varhaiskasvatusympäristön on oltava turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Huoltajan kanssa keskustellaan, että varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa ei sallita väkivaltaa, kiusaamista tai muuta häirintää. Huoltajan on tärkeää tietää, että heillä on oikeus tuoda kohtaamiaan epäkohtia esille.

Huoltajan kanssa on myös hyvä sopia, mitä heidän tilanteestaan saa puhua ja mistä asioista he toivoisivat, että muulle lapsiryhmälle ja muille huoltajille kerrotaan.

Lapsen aloittaminen ja varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen tutustuminen saa viedä aikaa, jotta lapsi tottuu uudenlaiseen ympäristöön.

Takaisin ylös

Ukrainasta paenneiden joukossa on henkilöitä, joilla on osaamista ja kokemusta varhaiskasvatuksen ja/tai esiopetuksen parissa työskentelystä.

Kunnissa on tärkeä kartoittaa, onko ukrainalaisten joukossa opettajia tai muita pedagogisen koulutuksen saaneita huoltajia. Heitä voidaan mahdollisuuksien mukaan rekrytoida varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen opettajiksi, lastenhoitajiksi tai avustajiksi päiväkotiin tai perhepäivähoitajiksi perhepäivähoitoon tai ryhmäperhepäivähoitoon. 

Osa huoltajista ei vasta Suomeen tultuaan näe välttämättä lapsensa suomen tai ruotsin kielen oppimista tarpeelliseksi. Toisen kielen oppiminen vie myös aikaa, ja osa huoltajista voi ajatella palaavansa kotimaahansa lapsensa kanssa melko piankin. Ukrainalainen työntekijä voi tukea lapsen oman äidinkielen tai äidinkielten kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Huolimatta työntekijän suomen tai ruotsin kielen taidoista hänellä voi olla paljon arvokasta osaamista varhaiskasvatuksessa työskentelyyn.
 

Takaisin ylös

Takaisin ylös

Kysy lisää Ukrainasta paenneiden lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tukemisesta: varhaiskasvatus [at] oph.fi 

9.1.2023 Päivitetty sivuille tietoa siitä, miten kotikunnan saaminen vaikuttaa lasten varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.

31.5.2022 Täsmennetty esiopetusikäisten psykologi- ja kuraattoripalveluita sekä suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lisätty yhteystiedot lisätietojen kysymiseen.

Takaisin ylös