Ukrainan kriisi järkyttää meitä kaikkia. Varhaiskasvatuksella, kouluilla ja oppilaitoksilla on kotien lisäksi erityisen tärkeä rooli lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen palauttamisessa. Tältä sivulta löytyy tukimateriaalia Ukrainan kriisin käsittelyyn varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, taiteen perusopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä.

Tämä materiaali on laadittu tukemaan Ukrainan kriisitilanteen käsittelyä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, taiteen perusopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Materiaalia voi hyödyntää kunkin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella ja eri ikäisille sopivalla tavalla.

Ukrainan kriisiin liittyviä perustietoja ja sen herättämiä kysymyksiä voidaan käsitellä luontevasti osana eri kasvatus- ja koulutusmuotojen tavallista toimintaa. Materiaalin tavoitteena on varmistaa se, että jokaisella lapsella, nuorella ja opiskelijalla on mahdollisuus varhaiskasvatussuunnitelman, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisessa kasvatuksessa ja opetuksessa keskustella ja saada perustietoja Ukrainan kriisistä ja sen vaikutuksista Suomen tilanteeseen.

Henkilöstön tehtävänä on kriisitilanteessa luoda ja tukea turvallisuudentunnetta ja ylläpitää mahdollisimman tavallista arkea lapsille, nuorille ja opiskelijoille. Henkilöstö tuntee parhaiten oman varhaiskasvatusyksikkönsä, koulunsa ja oppilaitoksensa lapset, nuoret ja opiskelijat sekä heidän tilanteensa ja osaa valita omassa toiminnassa hyödynnettävät sisällöt ja käsittelyn laajuuden. Opiskeluhuoltopalveluista on mahdollista saada tukea kriisin käsittelyyn.

Kriisin käsittelyn lisäksi on tärkeää huolehtia myös siitä, että päivässä on riittävästi muuta mukavaa toimintaa. Yhteinen tekeminen luo tulevaisuususkoa ja ohjaa ajatukset iloisempien asioiden pariin.

Ukrainan kriisi muuttuu hetki hetkeltä eikä aikuisellakaan voi olla vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan kuitenkin auttaa lapsia, nuoria ja opiskelijoita ymmärtämään tapahtunutta ja suhtautumaan tilanteeseen rauhallisesti. Lapsia ja nuoria kannattaa muistuttaa siitä, että Ukrainan kriisi on poikkeuksellinen ja elämä Suomessa on turvallista. Varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset ovat hyvin varautuneita erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin. Niiden keskeinen tehtävä myös käsillä olevassa kriisitilanteessa on ylläpitää arjen rutiineja ja kiinnittää lapset sekä nuoret tavalliseen ja turvalliseen arkeen.

Mitä läheisemmäksi uutisissa kerrotut tapahtumat mielletään, sitä voimakkaampia reaktioita ne lapsissa ja nuorissa yleensä aiheuttavat. Osalla lapsista ja nuorista saattaa tällä hetkellä olla suuri huoli kriisialueilla asuvien läheistensä hyvinvoinnista. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on myös lapsia ja nuoria, jotka ovat tulleet Suomeen sota-alueilta ja myös opiskelijoita, jotka aloittavat asepalveluksensa lähiaikoina.

Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten toimintatapoja suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että Ukrainan kriisi näyttäytyy erilaisena eri puolilla Suomea asuvien lasten ja nuorten arjessa. Itä-Suomessa tilanne voi olla haasteellinen myös siksi, että eri koulutusasteilla on paljon sekä ukrainalaisia että venäläisiä ja valkovenäläisiä lapsia, oppilaita ja opiskelijoita. Suurissa kaupungeissa taas on paljon maahanmuuttotaustaisia lapsia, oppilaita ja opiskelijoita.

Lasten ja nuorten valmius käsitellä kriisiä ja altistuminen sitä koskevalle uutisoinnille vaihtelee heidän iästään riippuen. Kun asiasta keskustellaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa, on tärkeää ottaa huomioon lasten ja nuorten kehitystaso. Tarve keskustella asiasta on aina yksilöllinen, eikä tapahtuman käsittelyyn kannata ryhtyä pakonomaisesti. On hyvä herkistyä niille tilanteille, joissa lapset, oppilaat ja opiskelijat ilmaisevat halunsa keskustella tapahtuneesta. Asiaa voidaan tarvittaessa käsitellä myös opetuksen yhteydessä.

Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on, että lapsia suojellaan yksityiskohtaiselta uutisoinnilta ja järkyttäviltä uutiskuvilta. Asian käsittely varhaiskasvatuksessa olevien lasten kanssa on paikallaan joskus perustellusta syystä. Lapsen on vaikeaa ymmärtää uutisissa näkemäänsä inhimillistä kärsimystä, sotaa ja väkivaltaa. Varhaiskasvatuksessa on hyvä varmistaa, ettei lapsia altisteta kriisiä koskevalle uutisoinnille esimerkiksi keskustelemalla aiheesta aikuisten kesken ja lasten kuullen. Lasta tulee suojata ylimääräiseltä yksityiskohtien ja uutiskuvien mieleen palauttamiselta. Pienelle lapselle on tärkeää kokemus siitä, että juuri hän ja hänen läheisensä ovat turvassa.

Kouluikäiset lapset seuraavat uutisia jo oma-aloitteisesti medioissa. He myös jakavat uutisia ja sotaan liittyvää materiaalia toisilleen sosiaalisessa mediassa ja käyvät asiasta keskustelua aikuisten ulottumattomissa. Kun asiasta keskustellaan lasten ja nuorten kanssa, on tärkeää huolehtia siitä, että lapset ja nuoret saavat kysymyksiinsä totuudenmukaista tietoa ja vastauksia.

Koululaiset osaavat kuvitella uutisissa kuvatut uhat omalle kohdalleen, mutta eivät osaa aina arvioida realistisesti vaaran todennäköisyyttä. Nuoret saattavat esimerkiksi kysyä, miten Ukrainan kriisi vaikuttaa jatkossa Suomen turvallisuustilanteeseen, onko Suomessa turvallista elää tai joutuuko Suomi jossain vaiheessa myös sotaan. Keskustelun yhteydessä on ensisijaisen tärkeää oikaista väärinkäsityksiä ja huhuja. Sosiaalisen median palvelujen käyttöön ja sisältöjen jakamiseen kannattaa myös kiinnittää erityistä huomiota.

Takaisin ylös

Tuttu ja turvallinen ympäristö antaa mahdollisuuden työstää kriisiin liittyviä mielikuvia, ajatuksia ja tunteita. Kun Ukrainan kriisistä keskustellaan, ei keskustelutuokioiden tarvitse olla pitkiä. Asiaan voi aina palata myöhemmin uudelleen. Keskustelussa voidaan käydä läpi kysymyksiä kuten, mistä lapset ja nuoret saavat tietoa kriisistä ja tapahtumien kulusta ja millaisia tuntemuksia kriisitilanne heissä herättää. Turvallisuuden tunnetta lisää se, että he saavat iänmukaisia ja asianmukaisia vastauksia heitä mietityttäviin kysymyksiin.

Niin varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa kuin kotona aikuinen toimii mallina suhtautumisesta myös vaikeisiin kysymyksiin ja tunteisiin. Lapset ja nuoret ovat taitavia aistimaan aikuisten erilaisia tunnetiloja. Aikuinen rauhoittaa lapsen mieltä parhaiten omalla esimerkillään ja läsnäolollaan. Kun aikuinen käyttäytyy rauhallisesti, kokee myös lapsi ja nuori olevansa turvassa. Myötätuntoa voi oppia ainoastaan myötätuntoiselta aikuiselta.

Henkilöstön on tärkeä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Myös heidän tulisi saada mahdollisuuksia keskustella ja purkaa omia tunteitaan kriisitilanteessa. On hyvä yhdessä ääneen todeta ne paikat ja tilanteet, joissa henkilöstö voivat vapaasti keskustella omista tunteistaan ja kokemuksistaan. Henkilöstön kokemus yhteisöllisyydestä ja psykologisesta turvallisuudesta oman työyhteisön kesken on tärkeää psyykkisen ja fyysisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta ja luo perustan koko kouluyhteisön toimintakulttuurin rakentumiselle.

Takaisin ylös

Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee varautua myös mahdollisiin jännitteisiin oppilaiden ja opiskelijoiden välillä. Henkilöstön on tiedostettava, että yksikään lapsi, nuori tai opiskelija ei ole Venäjän hyökkäyksestä ja Ukrainan kriisistä vastuussa. Kenenkään ei pidä joutua taustansa vuoksi syrjinnän kohteeksi eikä omaa taustaansa myöskään pidä joutua häpeämään. Henkilöstön velvollisuus on puheissaan ja käyttäytymisellään näyttää esimerkkiä siitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja kaikilla on oikeus turvalliseen elämään.

Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti osana toimintakulttuurin kehittämistä. Olennaista kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on tukea lasten, nuorten ja opiskelijoiden vertaissuhteita ja yhteisön hyvinvointia.

Henkilöstöllä on keskeinen rooli lasten ja nuorten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelun ja kehittymisen tukemisessa. Lasten ja nuorten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lasten ja nuorten huoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. 

Takaisin ylös

Erityisesti kriisitilanteissa kodin ja koulun välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Koteja on hyvä tiedottaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen  toimintatavoista tilanteessa ja siitä, että Ukrainan kriisiä käsitellään tai on käsitelty.

Vanhempia kannattaa rohkaista jatkamaan keskustelua oman lapsen ja nuoren kanssa myös kotona. Kotien on tärkeä saada tietoa siitä, miten oppilaita ja opiskelijoita voidaan tukea esimerkiksi opiskeluhuoltopalvelujen keinoin ja miten kodeissa voidaan suojata lapsia sekä nuoria liian järkyttäviltä kuvilta, videoilta ja aiheen jatkuvalta uutisoinnilta. Kun medioissa kerrotaan sodan tapahtumista, aikuisten oma uutisten seuraaminen kannattaa ajoittaa niin, etteivät pienet lapset niitä näe edes vahingossa. Lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöä on tarvittaessa paikallaan rajoittaa. Myös tässä aikuisen oma esimerkki on tärkeä.

Erityisesti varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa pitää nyt huolehtia siitä, ettei kukaan tule jätetyksi yhteisön ulkopuolelle ja että jokaisen oikeus turvalliseen koulupäivään toteutuu. Koteja on tärkeää kannustaa olemaan yhteydessä varhaiskasvatukseen, kouluun ja oppilaitokseen matalalla kynnyksellä, jos vanhemmilla herää huoli oman lapsen tai nuoren tilanteesta. Tämä koskee erityisesti ukrainalais- tai valkovenäläis- ja venäläistaustaisia lapsia, oppilaita ja opiskelijoita.

Takaisin ylös

Tämän päivän varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos on monialainen yhteisö, josta löytyy paljon erilaista osaamista. Juuri nyt kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tehostettu seuraaminen on tärkeää heidän arkiympäristössään.

Varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen eri ammattilaisilla on myös omat roolinsa kriisitilanteiden käsittelyssä ja niissä toimimisessa. Opiskeluhuoltoryhmä on avainasemassa suunniteltaessa toimintatapoja myös Ukrainan kriisin kaltaisissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on hyvä sopia yhteisesti, miten asiaa käsitellään ryhmissä ja miten monialaista osaamista, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajan, psykologien tai kouluterveydenhuollon resursseja, tarvittaessa hyödynnetään.

Opiskeluhuoltopalveluihin kuuluvat psykologi-, kuraattori- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Jos opettajalla tai muulla henkilöstöön kuuluvalla on huoli lapsesta tai nuoresta, tulee nuori lain mukaan ohjata psykologi- tai kuraattoripalveluiden piiriin. Myös tilanteissa, joissa nuori tai lapsi reagoi kriisiuutisointiin hälyttävällä tavalla, kannattaa opettajan olla rohkeasti yhteydessä opiskelijahuoltopalveluiden asiantuntijoihin. Nämä ammattilaiset tarjoavat yksilöllistä tukea lapselle, nuorelle ja vanhemmille sekä asiantuntemustaan myös opettajalle. Jos opiskeluhuoltopalvelujen apu ei ole lapselle tai nuorelle riittävää, hänet ohjataan koulun ulkopuolisen tuen piiriin.

Koulun ja oppilaitoksen toimintatavoista Ukrainan kriisissä ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista on tärkeää tiedottaa niin oppilaita ja opiskelijoita kuin koteja. Varhaiskasvatuksessa on hyvä tiedottaa toimintatavoista lasten vanhempia ja huoltajia.

Takaisin ylös

Varhaiskasvatus ja opetus tarjoavat tietoa ja vastauksia lasten, nuorten ja opiskelijoiden kysymyksiin sekä auttavat ymmärtämään ja suhteuttamaan tapahtumia ja niitten merkitystä. Pienimmät lapset eivät tiedä mistä puhutaan, mikä ja missä on Ukraina, mitä hyökkäys tai sota tarkoittaa ja miksi se tapahtuu.

Ukrainan kriisiin liittyviä asioita käsitellään lasten ja nuorten tarpeiden, esiin tuoman huolen ja kysymysten mukaan. Tavoitteena on antaa ikäkaudelle soveltuvaa tietoa kriisistä ja sen taustoista sekä välineitä omien ajatusten, tunteitten ja pelkojen käsittelyyn.  

Kasvatuksessa ja opetuksessa on tärkeää luoda tulevaisuususkoa. Taide ja kulttuuri ovat keinoja työstää tunteita n konfliktitilanteissa. Empatiaa voidaan harjoitella monin tavoin, esimerkiksi ukrainalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin tutustumalla.

Takaisin ylös

Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäiset lapset voivat kuulla, mitä heidän ympärillään puhutaan Ukrainan kriisistä sekä nähdä median kuvia siitä arjen ympäristössään. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen näkökulmasta on keskeistä huomioida lapset, jotka kohtaavat kriisitilanteen ja ovat omassa elinympäristössään joutuneet olemaan erityisen huolissaan tilanteesta. Lapset aistivat herkästi ympärillään olevien ihmisten, huoltajien ja vanhempien sisarusten tunnetiloja, vaikka heidän kanssaan ei olisi asioista käyty suoria keskusteluja. Kriisitilanteita on tärkeää käsitellä yhdessä lasten kanssa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tarpeen mukaan.

Kriisitilanteet voivat näkyä lasten leikeissä, ilmaisun muodoissa (esimerkiksi piirtäen) tai lasten keskinäisissä keskusteluissa, vaikka lapsi ei suoraan puhuisi asioista henkilöstölle. Lapsi saattaa myös käytöksellään osoittaa, että hän on tilanteesta huolissaan. Kriisitilanteissa onkin tärkeää, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö havainnoi lapsia ja huomaa tilanteet, joissa lapsi viestii tai osoittaa asioiden pyörivän mielessä. Lapsiryhmän tutut rutiinit ja arjen ilon hetket luovat lapselle turvallisuuden tunnetta sekä luovat uskoa tulevaisuuteen. Vaikka lapsen yksilöllinen kohtaaminen ja asioiden käsittely on tärkeää, vaaditaan tilanteessa sensitiivisyyttä ja huomaavaisuutta.

On myös tärkeää huomata, jos lapsi ei ole tietoinen kriisitilanteesta ja varoa tuomasta sitä lapselle huomaamattaan tiedoksi. Kriisitilanteen käsittely vaatii sensitiivisyyttä ja huomaavaisuutta. Asioista kannattaa puhua lasten kanssa niiden oikeilla nimillä, sillä lapsi kuulee kuitenkin niistä jostakin muualta.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön on oltava tarkkoina, että lapset eivät kuule, kun henkilöstö keskustelee keskenään kriisitilanteesta. Henkilöstön yhteinen ymmärrys kriisitilanteiden käsittelytavasta lasten kanssa edesauttaa lasten sensitiivistä kohtaamista ja asioiden käsittelyä lapsen ikä- ja kehitystasoisesti sekä lapsen kestokyvyn mukaan. 

 Katso kohta tukea yhteisöstä ja monialaisesta osaamisesta esiopetuksen oppilashuollosta.

Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteet tukevat työssä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) sekä esiopetussuunnitelman perusteet (2014), niiden arvoperusta, työtavat, tavoitteet ja sisällöt luovat luonnollisen lähtökohdan käsitellä kriisitilanteista aiheutuvia tunteita ja kokemuksia lasten kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä esiopetussuunnitelman perusteiden Minä ja meidän yhteisömme -oppimisen alueen tavoitteiden ja sisältöjen käsittely on tärkeää. Laaja-alaisen osaamisen alueista erityisesti Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot vahvistavat lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja.

Varhaiskasvatus ja esiopetus ovat lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja. Kotien ohella varhaiskasvatus ja esiopetus ovat keskeisessä asemassa kriisitilanteiden käsittelyssä. Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisen lapsen kohdalla monialaisen yhteistyön merkitys korostuu.

Jos lapsi tarvitsee tukea, on luottamuksellinen yhteistyö huoltajien kanssa ensisijaista. Se aloitetaan mahdollisimman varhain, ja heidän kanssaan keskustellaan varhaiskasvatuksessa eri viranomaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Suora puheeksi ottaminen auttaa rakentamaan henkilöstön ja perheen suhdetta arvailujen sijasta avoimuuteen. Mikäli lapsen huoltajat ovat muuttaneet Suomeen kriisialueilta tai heillä on yhteyksiä kriisialueille, on hyvä tiedostaa, että heidänkin turvallisuudentunteensa on heikentynyt kriisin aikana. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö ymmärtää kriisitilanteen kohdanneiden perheiden ja lasten tilanteen ja osaavat toimia näiden lasten kohdalla esimerkiksi silloin, kun he oireilevat eri tavoin.  

 

Takaisin ylös

Kouluissa tulisi suunnitella, miten Ukrainan kriisiä ja sen vaikutuksia käsitellään varsinaisessa opetuksessa eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä ja toisaalta vapaamuotoisemmin osana koulun muuta toimintaa. On tärkeää kuunnella oppilaiden toiveita ja tarjota heille tarvittaessa mahdollisuuksia keskustella yhdessä erilaisista tunteista ja kokemuksista. Kriisin käsittelyyn liittyy vaikeita ja voimakkaitakin tunteita herättäviä asioita, minkä vuoksi asian käsittely oppilaiden kanssa edellyttää aika tarveharkintaa. Siksi on tarpeen huolehtia, että oppilailla on heidän tarvitessaan mahdollisuus saada keskusteluapua ja opiskeluhuoltopalvelujen tukea. Tärkeää on myös varmistaa, että eri kieliryhmien oppilaat ovat tiedotuksen ja tuen piirissä. 

Kriisitilanne herättää aina huolen tulevaisuudesta. Lapsen ja nuoren elämässä kokemus tilanteesta, joka hämmentää ja ahdistaa aikuisiakin, voi tulla ensimmäistä kertaa ja herättää pelkoa ja epätietoisuutta. Tutuista rutiineista kiinni pitäminen on tärkeää. On myös tärkeää puhua kriisistä väliaikaisena olotilana ja kaikesta huolimatta suunnata katsetta mahdollisimman paljon pieniinkin tulevaisuudessa odottaviin hyviin asioihin. Mitään sellaista ei kannata luvata, mistä ei ole varmuutta.

Tärkeintä tulevaisuususkon rakentumisen kannalta on luottamus siihen, että kaikesta selvitään yhdessä. Tässä koulun toimintakulttuuri on keskeisessä asemassa. Aikuiset koulussa tukevat oppilaita, eikä kenenkään tarvitse pärjätä tai selvitä yksin. On tärkeää keskustella erilaisista tunteista ja kokemuksista ja auttaa oppilaita pohtimaan omia kokemuksiaan ja nimeämään niihin liittyviä tunteita. Tulevaisuususkon ja  luottamuksen vahvistamisessa on tärkeää rohkaista oppilaita säännölliseen koulunkäyntiin ja vahvistaa tunnetta siitä, että koulu on kaikille turvallinen paikka. 

Perusopetuksessa laaja-alainen osaaminen on keskeinen osa sekä oppiainekohtaisia että oppiaineita yhdistäviä opintoja. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden tavoitteet tukevat hyvin myös kriisien käsittelyä opetuksessa. Laaja-alaista osaamista kehittävien opintojen tavoitteena on syventää oppilaiden osaamista tarkastelemalla yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä sekä niiden välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia.
Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voidaan ja tuleekin käsitellä osana eri oppiaineiden opetussuunnitelman mukaista opetusta.

 

Takaisin ylös

Lukioissa tulisi suunnitella, miten Ukrainan kriisiä ja sen vaikutuksia käsitellään varsinaisessa opetuksessa eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä ja toisaalta vapaamuotoisemmin mm. ryhmänohjauksessa tai osana koulun muuta toimintaa. On tärkeää tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia keskustella yhdessä erilaisista tunteista ja kokemuksista heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Kriisin käsittelyyn liittyy vaikeita ja voimakkaitakin tunteita herättäviä asioita minkä vuoksi asian käsittely oppilaiden kanssa edellyttää aika tarveharkintaa. Siksi on tarpeen huolehtia, että opiskelijoilla on heidän tarvitessaan mahdollisuus saada keskusteluapua ja opiskeluhuoltopalvelujen tukea. Tärkeää on myös varmistaa, että eri kieliryhmien opiskelijat ovat tiedotuksen ja tuen piirissä.

Eri oppiaineet soveltuvat luonteensa vuoksi eri tavoin ajankohtaisiin kriisitilanteisiin liittyvien inhimillisten, poliittisten ja taloudellisten kysymysten käsittelyyn. Useimpien oppiaineiden opetuksessa kriisiin liittyviä aiheita ja ilmiöitä voidaan käsitellä luontevasti ja monipuolisesti erilaisia työtapoja ja lähdeaineistoja käyttäen. Kriisitilanteeseen liittyviä aiheita ja ilmiöitä voidaan lukio-opetuksessa käsitellä myös oppiaineiden yhteistyönä eri tiedon- ja tieteenalojen lähtökohdista käsin. 

Lukiossa laaja-alainen osaaminen on keskeinen osa sekä oppiainekohtaisia että oppiaineita yhdistäviä opintoja. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden tavoitteet tukevat hyvin kriisin käsittelyä lukio-opetuksessa. Laaja-alaista osaamista kehittävien opintojen tavoitteena on syventää opiskelijoiden osaamista tarkastelemalla yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä sekä niiden välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia. LOPS-perusteiden mukaisesti tavoitteena on, että opiskelija mm. havainnoi ja analysoi erilaisia ajassa esiintyviä ilmiöitä ja toimintaympäristöjä ja oppii etsimään hyvän tulevaisuuden rakentamisen elementtejä. Lisäksi tarkoituksena on, että opiskelija osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista ja rohkaistuu toimimaan eettisesti kestävien ratkaisujen puolesta.

Takaisin ylös

Ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien yhteiskunta- ja työelämäosaamisen kokonaisuudessa yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen on mahdollista käsitellä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Opiskelijoiden kanssa voidaan käsitellä esimerkiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita kriisitilanteissa sekä käydä läpi yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja, joilla opiskelijat voivat esimerkiksi ilmaista tukeaan Ukrainalle.  

Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osa-alueessa on hyvä käsitellä oman terveyden ja toimintakyvyn huolehtimista sekä toimintaympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä. Toimintaympäristön turvallisuuden arvioinnin yhteydessä voidaan käsitellä ajankohtaiseen tilanteeseen liittyviä turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita. Nuorten kanssa keskustellessa keskittyminen hallittavissa oleviin asioihin auttaa ylläpitämään nuorten omaa toimintakykyä.  

Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen opinnoissa voidaan kiinnittää erityistä huomiota medialukutaitoon ja esimerkiksi propagandan tunnistamiseen ja vihapuheen ehkäisyyn.  

Ammatillisten tutkinnon osien opetuksen yhteydessä voi muun muassa huomioida Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vaikutukset kunkin toimialan työmarkkinoihin, talouteen, kauppaan, liikenteeseen, infrastruktuuriin, energiaan ja turvallisuuteen sekä yhteiskuntasuhteisiin ja psykososiaaliseen ilmapiiriin.  

Oppilaitoksissa on hyvä huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada keskusteluapua ja opiskeluhuollon tukea sitä tarvitessaan. Tärkeää on varmistaa, että myös eri kieliryhmien opiskelijat ovat tiedotuksen piirissä.   

 

Takaisin ylös

Taiteen perusopetus mahdollistaa tunteiden työstämisen konfliktitilanteissa. Taiteita tunteva ihminen ymmärtää empatian keinoin toista ihmistä ja itseään. Empatia voi toteutua esimerkiksi ukrainalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin tutustumalla. Taiteilla luodaan ennen kaikkea toivoa ja uskoa tulevaisuuteen eli vahvistetaan tulevaisuususkoa. Taidekasvatuksen avulla opiskelijan on mahdollista vahvistaa taitoja, joilla epävarmuudesta ja muutoksesta selviää paremmin.

Taiteen perusopetuksen opettaja tuntee opiskelijansa parhaiten ja on asiantuntija myös tässä tilanteessa. Hän osaa tunnistaa oikeat toimintatavat ja olla herkkänä korvana lasten ja nuorten tarpeille. Kriisin käsittelyä ei aina ole tarpeen ottaa erikseen esille, jos lapset tai nuoret ovat stressaantuneita, jos he eivät tuo asiaa esille.Taideopiskelu itsessään voi tarjota vaihtoehtoisesti myös turvallisen tilan, jossa saa vain olla ja unohtaa ulkomaailman.

Lisäideoita tilanteen käsittelyyn voi löytää seuraavista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppiaineiden materiaaleista.

Takaisin ylös

Vapaan sivistystyön pääosin aikuisille suunnatuissa kurssimuotoisissa koulutuksissa kriisitilanteesta on hyvä keskustella, mikäli joku opiskelija nostaa asian esille ja tarvitsee asiassa tukea.

Vapaan sivistystyön pitkien linjojen koulutuksissa asiaa voi käsitellä ryhmän kanssa sopivassa tilanteessa. Erityisesti maahanmuuttajaryhmien koulutuksessa vallitseva tilanne voi aiheuttaa jännitteitä: on tärkeää korostaa kaikkien yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kansallisesta, kielellisestä tai kulttuurisesta taustasta ja yhteyksistä riippumatta. On oleellista kannustaa opiskelijoita avoimeen ja asialliseen kommunikaatioon.

 

Takaisin ylös