Tässä osiossa on tarkoitus pohtia ja kehittää omia oppimisen taitoja. Millä tavoin ja missä ympäristössä oppii parhaiten? Mitä on oman oppimisen arviointi, ja miksi sitä on hyödyllistä harjoitella? Miten eri kielten taitoja ja kielitietoa voidaan hyödyntää uuden oppimisessa?

Tässä osiossa tavoitteena on

  • oppia tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita kielenoppijana
  • oppia asettamaan tavoitteita ja arviomaan oppimista
  • ymmärtää palautteen ja arvioinnin merkityksen oppimisessa
  • oppia tuntemaan ja hyödyntämään itselle sopivia keinoja ja välineitä kielitaidon kehittämiseksi
  • ymmärtää, miten kielen oppiminen koulun ulkopuolella tukee opintoja, ja pohtia,  miten sitä voisi vahvistaa
  • suunnitella kielenoppimis- ja opiskelumahdollisuuksia lukion jälkeen.
Polku alkaa omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista. 1. Millainen kielenoppija ja kielenkäyttäjä olen nyt? Omat toiveet, motivaatio ja merkityksellisyys. 2. Mitä haluan tulevaisuudelta ja minkälaisia taitoja tarvitsen? Laaja-alainen osaaminen: Kyvyt ja tahto esittää kysymyksiä. Jatkuva oppiminen. 3. Miten ylläpidän ja kehitän kielitaitoja lukion jälkeen elämän eri osa-alueilla? Polku päättyy jatkuvaan oppimiseen.
Kielenopiskelutaidot

Kielenopiskelutaidot ovat sekä konkreettisia tapoja oppia kieltä, kuten mieleen painamisen taitoja tai kohdekielisen musiikin kuuntelua, että ymmärrystä siitä, minkälaisissa ympäristöissä tai tiloissa opit parhaiten. Jälkimmäisellä tarkoitetaan esimerkiksi musiikin kuuntelua keskittymisen parantamiseksi tai vaikeiden asioiden pohtimista ryhmissä.


Opiskelutaito on myös taitoa arvioida omaa oppimista, kehittää omia opiskelutaitoja ja asettaa tavoitteita oppimiselle. On tärkeää oppia antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan saatua palautetta. 


Opiskelussa on tärkeää löytää motivaatio ja itselle sopivat opiskelutavat oppia. Lisäksi on tärkeää saada palautetta omasta oppimisesta ja osaamisesta kahdesta syystä: jotta ymmärtää paremmin osaamistaan juuri nyt, missä voisi vielä kehittyä ja mitä voisi tulevaisuudessa osata. 

Tehtävät:

  • 33. Motivaatio ja oppimisen keinot
  • 34. Monikielisyyden hyödyt
Takaisin ylös

Opiskelutaitona itsearviointi on oman oppimisen tarkkailua. Sen avulla tunnistetaan oman oppimisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Itsearvioinnin avulla löydetään uusia tapoja toimivaan ja motivoivaan opiskeluun ja sovelletaan aikaisempia toimivaksi todettuja oppimisstrategioita uuden oppimisessa. Vertaisarvioinnin avulla saadaan toisenlaista näkökulmaa omaan oppimiseen ja opitaan tukemaan muita oppimisessa. 


Itse- ja vertaisarviointi auttaa myös asettamaan tavoitteita.

Tehtävät:

  • 35. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
  • 36. Kehittyminen ja tavoitteet

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen

Tärkeä osa oppimaan oppimista on oppia antamaan, vastaanottamaan ja käsittelemään palautetta. Palautteen avulla opitaan ymmärtämään omia vahvuuksia ja kehittämiskohteista sekä opitaan tunnistamaan ja sanoittamaan osaamista. Palautteen läpikäynti luo hyvän pohjan pohdinnalle siitä, mitä tavoitteita oppimiselle voisi asettaa ja millä keinoin ne voisi saavuttaa.

Minkälaista on hyvä palaute?

Palautteen pitäisi olla selkeää, rakentavaa ja kannustavaa. Palautteen antamisen lähtökohta on siinä, mitä suorituksen tekijä osaa. Palautetta voi myös antaa monella eri tasolla: se voi olla kokonaisvaltaista ja keskittyä laajempaan kokonaisuuteen, kuten tekstin rakenteeseen, esityksen viestinnällisyyteen tai puheen soljuvuuteen, tai siinä voidaan tarkastella suoritusta yksityiskohtaisemmin, kuten ääntämisen tarkkuutta tai sanavalintojen sopivuutta rekisteriin.

Tehtävät:

  • 37. Palautteen antaminen
  • 38. Palautteen saaminen
Takaisin ylös

Opinnoissa opitaan suunnittelemaan omaa oppimista sekä asettamaan tavoitteita oppimiselle. Tavoitteiden asettaminen kirkastaa opiskelun eteen tehtävää työmäärää ja auttaa opiskelujen aikatauluttamisessa – myös siten, että tavoitteet ovat realistisia eivätkä opinnot kuormita liikaa. Tavoitteiden asettaminen auttaa seuraamaan ja optimoimaan omaa oppimista: Minkälaisissa asioissa sinulla on jo vankempaa osaamista, missä asioissa sinun olisi hyvä panostaa oppimiseen enemmän?


Tavoitteita voidaan asettaa eri aikaväleille esimerkiksi sen mukaan, mihin omaa osaamista suhteutetaan. Onko tarkoitus miettiä omaa osaamista suhteessa lukion toisen ja kolmannen vuoden opintoihin, kesätyön vaatimuksiin vai mahdollisten jatko-opintojen kielitaitotarpeisiin?

Tehtävät:

  • 39. Tavoitteiden asettaminen kielitaidolle (1/2)
  • 40. Oma motivaatio opiskella kieliä

Tavoitteiden asettaminen selkeyttää, minkälaisia taitoja halutaan hankkia. Arvioimalla tavoitteiden saavuttamista voidaan tarkastella kriittisesti niitä keinoja, joita kielitaidon kehittämisessä on hyödynnetty. Ajoittain on varsin hyödyllistä tarkastella, mikä toimii ja mikä ei, tai ovatko tavoitteet jopa muuttuneet matkan varrella.

Kirkas, hohtava mitali pyöreällä taustalla.
Takaisin ylös

Kielenoppimista ei aloiteta tyhjältä pöydältä, kun uuden kielen opiskelu alkaa. Monikielisyys voi olla hyödyksi uusien kielten oppimisessa ja olemassa olevien taitojen kehittämisessä. Oppijalla on jo tietoa esimerkiksi siitä, miten teksti toimii ja miten viestitään, sekä tuntemusta muiden kielten sanastoista, rakenteista, ja epäröinnin ilmaisemisesta.


Kaikkea edellä mainittua hyödynnetään uuden kielen oppimisessa. Esimerkiksi tuntemus eri kielien sanastoista ja rakenteista sekä tieto erilaisista viestinnällisistä strategioista ja tekstitaidoista voivat helpottaa uuden kielen haltuunottoa. Esimerkiksi englannin kielestä voi olla apua saksan opiskelemisessa kielten sukulaisuuden ansiosta.

Tehtävät:

  • 41. Monikielisyys kieltenoppimisessa
  • 42. Äidinkielen osaamisen hyödyntäminen kielenoppimisessa
Takaisin ylös

Lukion jälkeen kielitaito kehittyy vapaa-ajalla, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tässä osiossa pohditaan, miten taitoja voi kehittää lukion jälkeen ja millä tavoin kielitaito kehittyy elämän eri osa-alueilla.

Kielitaidon kehittyminen vapaa-ajalla ja harrastuksissa

Koulussa oppimisen lisäksi on hyödyllistä pohtia, miten ja missä kieltä opitaan vapaa-ajalla. Erityisesti englannin kielellä on merkittävä asema esimerkiksi eri medioissa ja populaarikulttuurissa, mikä osaltaan tukee ja motivoi sen oppimista koulussakin. Samalla tavoin voi etsiä itselle sopivaa materiaalia myös muilla kielillä, mitä osaa. Harrastuksissa voi myös oppia oppimaan, eli löytää uusia itselle sopivia keinoja ja taktiikoita oppia uutta.


Aina ei ole itsestään selvää, missä kielitaitoa voisi hyödyntää vapaa-ajalla. Voi myös tuntua siltä, että mahdollisuudet käyttää eri kieliä omassa arjessa ovat harvassa tai ne eivät vastaa omia mielenkiinnon kohteita. Kielenkäyttö- ja kielenoppimismahdollisuuksien etsiminen omasta arjesta ylläpitää ja kehittää kielitaitoa, uuden oppimista sekä osaamisen tunnetta kielenkäyttäjänä.

Tehtävät:

  • 43. Kieli ja kulttuuri koulun ulkopuolella
  • 44. Kielitaidon ylläpitäminen

Kielitaidon kehittäminen opinnoissa ja työelämässä

Työelämässä ja opinnoissa tarvitaan monenlaista kielitaitoa. Eri kieliä käytetään erilaisissa tilanteissa ja eri tarkoituksiin (mm. jään rikkominen, arjen vuorovaikutus työpaikalla, esitykset), ja niissä vaaditaan erilaista taitotasoa (lyhyet keskustelut vs. vaativat kirjalliset raportit). Yksittäisten kielten osaamisen kuvauksien sijaan voidaan puhua mm. neuvottelutaidoista ja vuorovaikutustaidoista.

Tehtävät:

  • 45. Työelämän kielitaitotarpeet
Takaisin ylös