Asioimistulkki tulkkaa sellaisissa tilanteissa, joissa maahanmuuttajataustainen henkilö tapaa suomalaisen viranomaisen. Tulkkaustilanteet voivat vaihdella. Esimerkiksi tulkkauksia tehdään sosiaali- ja terveysalalla. Pavel Zhuravlev on toiminut tulkkina A-Tulkkauksella noin puolitoista vuotta ja sen lisäksi hän on tehnyt kääntämisen- ja tulkkauksen opintojen aikana tulkin töitä.

Maailmankuvamme muodostuu osiltaan yhteisön käyttämän kielen kautta, kielen sanasto ja rakenne muokkaavat maailmankuvaamme. ”Tulkin pitää osata molempien kieliyhteisöjen kulttuuria. Pelkkä kielitaito ei riitä.” Zhuravlev myös nostaa esiin sen, kuinka tärkeässä tehtävässä tulkki toimii: ”On olemassa sanonta: äidinkielellään ihminen ilmaisee sen mitä haluaa, mutta vieraalla kielellä sen mitä pystyy. Kääntäjien ja tulkkien rooli myös tulevaisuudessa on tämän takia tärkeä.”


Joskus tulkkaustilanteissa tulee ristiriitoja ja ne liittyvät joskus kulttuuri eroihin. ”Tulkin rooli on näissä tilanteissa edesauttaa yhteisymmärrystä: tulkki on molempien kulttuurien asiantuntija ja hänen pitää osata välittää viesti vastaanottajan maailmankuvan mukaisesti. Tulkki on siis ikään kuin välittäjä, joka on tekemisissä aina vähintään kahden kulttuurin kanssa. Kun tulkki on kielen sekä kulttuurin asiantuntija, pystytään estämään väärinymmärrykset keskusteluosapuolten välillä.”


On sanottu, että kieli olisi kuin ikkuna maailmaan, uudet kielet avaavat uusia ikkunoita, ravistelevat käsityksiämme ja laajentavat elämismaailmamme rajoja. Kielitaidosta on siis paljon hyötyä. Zhuralev kertoo, kuinka esimerkiksi työnhakijaa voi hyödyttää kielten osaaminen: ”Jos lukee kirjoja jollain muulla kielellä kuin omalla äidinkielellä ja käyttää eri alojen rinnakkaistekstejä, pääsee tutustumaan käsitteistöön eri kielillä. Lukeminen antaa esimerkiksi työkaluja toimimiseen jossain tietyssä kieliyhteisössä. Kielen opiskelu on siis kannattavaa.”


Työnhakija voi ja hänen kannattaa esittää kielitaitonsa hakiessaan uutta työtehtävää. Eurooppalainen kielen viitekehys tarjoaa alustan, jonka avulla ihmiset pystyvät arvioimaan omaa kielellistä osaamistaan. Kyseinen viitekehys voi myös auttaa työnhaussa, sillä esimerkiksi ansioluettelossa kannattaa mainita oma kielitaito, mutta sen arvioiminen voi olla hankalaa. Tämän takia tutustuminen eurooppalaiseen kielen viitekehykseen kannattaa. ”Eurooppalainen viitekehys on tietynlainen malli, johon opiskelija voi verrata omaa osaamistaan. Se antaa selkeän ja strukturoidun kuvan siitä, mitä kielitaito on.”


Pavel Zhuralev nostaa myös esille sen, että viitekehyksestä voi olla hyötyä myös kielten opintojen aikana, sillä siitä näkee, millä tasolla on tällä hetkellä ja mitä taitoja vielä tarvitsee kartuttaa, jotta pääsee seuraavalle tasolle. ”Siitä näkee mihin voi vielä pyrkiä ja mitä on vielä parannettavaa. Se helpottaa tunnistamaan oman kielitaidon tasoa.”


Jos olet miettinyt kielten opiskelun aloittamista, kannattaa se aloittaa siitä, mikä itseäsi kiinnostaa, Zhuralev kertoo. ”Jos sinua kiinnostaa jokin kulttuuri, voi se olla avain siihen, että myös kielen opiskelun aloittamiseen saa uutta intoa. Kulttuuriin kuuluu niin paljon erilaisia asioita populaarikulttuurista urheiluun, joten sieltä löytyy varmasti oma mielenkiinnon kohde.” Kielten opettelu ei välttämättä vaadi suoraan kielikursseille ilmoittautumista vaan kieltä voi oppia muualtakin, kuten katsomalla elokuvia eri kielillä. Myös sosiaalinen media voi olla avain kielen ja kulttuurin oppimiseen. Sitä kautta pystyy olemaan yhteydessä tietyn kielialueen edustajien kanssa.

Teksti: Iina Heinonen

 

Takaisin Europassin etusivulle