Suullisen kielitaidon näytteistä
Tältä sivulta pääset kuuntelemaan esimerkkejä suullisen kielitaidon eri tasoista. Nämä esimerkit heijastavat kehittyvän kielitaidon tasoja, jotka arvioivat puhujan taitoa tulkita ja tuottaa tekstiä sekä puhujan toimintaa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus on muun muassa päivittäistä kielenkäyttöä, joka näkyy meillä kaikilla esimerkiksi arjessa, harrastuksissa ja työelämässä. Suulliseen kielitaitoon luetaan siis vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa ja erilaisin tavoittein, oli tilanne kaupan kassalla tai vaikka työhaastattelussa. Monelle meistä tämä on ensisijainen itseilmaisutapamme.
Nämä kielinäytteet ovat esimerkkejä kielitaidon tasosta puheena. Niiden kautta voi tarkastella esimerkiksi, kuinka eri tasoiset puhujat hyödyntävät erilaisia viestintästrategioita ja käyttävät kulttuurisesti sopivia viestinnän muotoja, kuten tervehdyksiä ja sanontoja.
Kielinäytteiden tarkoitus
Sivuille kerättyjen kielitaidon näytteiden tarkoitus on auttaa kieltenoppijoita- sekä opettajia hahmottamaan ja yhteistämään käsitystä suullisen kielitaidon arvioinnista. Esimerkkien oheen liitetään kuvaukset, joiden perusteella puhujien taitotaso on arvioitu, sekä sanallinen perustelu. Näytteen ohesta löydät myös puhujien itsearvioinnit ja pohdintaa tehtävästä.
Kieli |
Näytteiden määrä |
Dialogi (kpl) |
Monologi (kpl) |
Alustava arvio näytteen taitotasosta |
Itse- arviointi |
Suomi |
5 |
|
5 |
[Tulossa] |
A2.2-B1.1 |
Ruotsi |
8 |
|
8 |
[Tulossa] |
A1.2, A2.2-C1.1 |
Englanti |
12 |
3 |
9 |
[Tulossa] |
B1.2, B2-C2 |
Tehtävä annetaan puhujalle äänityksen yhteydessä, jolloin äänitteessä kuulemasi kieli on spontaania ja valmistelematonta. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että kuulet kuinka puhuja käyttää täytesanoja ja miettii sanastoa. Puheen ei tarvitse tai tulekaan vastata laadultaan kirjoitettua tekstiä. Suullinen kielitaito on ennen kaikkea vuorovaikutuksellista ja tapahtuu usein arkisissa tilanteissa, ilman valmistautumista. Sivun puhujat saavat käyttää sanakirjaa yksittäisten sanojen etsimiseen, jos sille tuntuu olevan tarvetta.
Mediaatio vuorovaikutuksessa
Suullisen kielitaidon arvioinnissa otetaan huomioon mediaatio eli rakentava vuorovaikutus. Kielen rakenteiden tuntemus on tietenkin tärkeää, mutta tarkoitus on, että vuorovaikutus on toimivaa ja osapuolet ymmärtävät toisiaan. Tällöin arvioidaan myös keskustelun sujuvuutta. Tähän kuuluvat tavat, joilla edistetään yhteisymmärrystä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toiselle tuntemattoman sanan avaamista tai synonyymin käyttöä sekä avoimen ja toiselle tilaa antavan keskustelun luomista.
Lisää käsitteistä.