Perusopetuksessa kaikille yhteiset taide- ja taitoaineet ovat musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Taide- ja taitoaineiden tukimateriaalit sisältävät esimerkiksi opetuksen tavoitteiden avauksia, oppimistehtävien esittelyjä oppimisen ja osaamisen arvioinnin kuvauksineen. Tavoitteena on esimerkkien ja virikkeiden avulla tukea opettajia taide- ja taitoaineiden opetuksen suunnittelussa ja oman arviointiosaamisen kehittämisessä. Taide- ja taitoaineiden tukimateriaaleja on mahdollista hyödyntää ja soveltaa eri tavoin.

Lukuvuoden opetuksen suunnittelu perustuu ennen kaikkea oppiaineen vuosiluokan tavoitteisiin ja niihin liittyviin keskeisiin sisältöihin; millaista oppimista ja osaamisen kehittymistä opetuksen tulee edistää. Opetuksen tavoitteen arviointikriteerit kuvaavat kunkin arvosanan mukaista osaamisen tasoa. Opetuksen tavoitteesta johdettu oppimisen tavoite voi auttaa opettajaa hahmottamaan, mihin oppilaiden tulisi opinnoissaan pyrkiä ja mitä opiskella.


Taide ja taitoaineet koostuvat viidestä oppiaineesta: Musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous.
Kuva: Satu Honkala, Olli Häkämies, Marjo Malinen

 

 

Oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnissa on perusopetuksessa kaksi tehtävää. Formatiivinen arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kehittää itsearviointitaitoja. Summatiivinen arviointi määrittää, missä määrin oppiaineelle asetetut tavoitteet on saavutettu. 

Kunkin taide- ja taitoaineen opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6 on annettu vuosiluokittain paikallisessa opetussuunnitelmassa. Taide- ja taitoaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kohdentumisessa vuosiluokille 3–6 on näin ollen koulukohtaisia eroja. Opetussuunnitelman perusteiden arviointikriteerejä kuudennen vuosiluokan päätteeksi käytetään ainoastaan kyseisen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnissa. Jos jokin vuosiluokkien 3–6 opetuksen tavoite on paikallisessa opetussuunnitelmassa kohdennettu alemmalle vuosiluokalle ja siihen ei pyritä enää 6. vuosiluokalla, niin opettaja voi soveltaa arvioinnissa kyseisen tavoitteen 6. lukuvuosiarvioinnin kriteereitä oppilaan ikätaso ja edellytykset alemmalla vuosiluokalla huomioiden. Kuudennen luokan lukuvuosiarvioinnissa annetaan arviointi paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettujen opetuksen tavoitteiden mukaisesti. 

Numeroarvioinnin käyttäminen perusopetuksessa annettavissa todistuksissa 4. vuosiluokalta alkaen on pääsääntö, josta on kuitenkin mahdollista poiketa niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6.11.1). Sanallista arviointia voidaan siis käyttää numeroarvioinnin sijaan vuosiluokilla 1–9 päättöarviointia lukuun ottamatta maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Todistuksissa voidaan käyttää erilaisia sanallisia asteikkoja. Sanallisesta arviosta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut hyväksytysti oppiaineen tavoitteet. Oppilaan osaamista voidaan joissakin oppiaineissa tarpeen mukaan arvioida sanallisesti todistuksessa, jossa muuten opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti annetaan numeroarvosanoja. Jos numeerinen arviointi ei jostain syystä ole tarkoituksenmukaisin ratkaisu oppilaan osaamisen arvioinnin kannalta, voidaan palata sanalliseen arviointiin.

Takaisin ylös

Valtioneuvoston asetuksessa (422/2012) kaikille yhteisistä taide- ja taitoaineista musiikille, kuvataiteelle, käsityölle ja liikunnalle on säädetty vähimmäistuntimäärät vuosiluokille 1–2 ja 3–6. 

Taide- ja taitoaineiden vähimmäistuntimäärien lisäksi taide- ja taitoaineiden opetukseen vuosiluokilla 1–6 on asetuksessa osoitettu kuusi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja. Näiden valinnaisten tuntien käytöstä päätöksen tekee opetuksen järjestäjä. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit voidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa jakaa suoraan musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Vaihtoehtoisesti vuosiviikkotunnit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittaviksi. 

Musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan paikallisen tuntijaon oppimäärä muodostuu asetuksessa (422/2014) säädetyistä oppiaineen vähimmäistuntimäärästä ja vuosiluokille 1–6 säädetyistä mahdollisista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista. Riippumatta siitä, onko valinnaiset tunnit sijoitettu suoraan oppiaineen tuntimäärään tai jätetty oppilaalle valittavaksi, ovat nämä taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit aina näiden oppiaineiden yhteiseen oppimäärään kuuluvia tunteja. 

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, eikä niistä anneta erillisiä arvioita perusopetuksessa käytettävissä todistuksissa. Jokaisen yhteisen oppiaineen opintojen laajuus merkitään vuosiviikkotunteina oppilaan lukuvuositodistukseen. 

Kaikille yhteisen taide- ja taitoaineen vuosiviikkotuntimäärä vuosiluokilla 1–2 ja 3–6 muodostuu paikallisessa tuntijaossa valtioneuvoston asetuksen (422/2021) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesti

  • oppiaineen kaikille yhteisen opetuksen vähimmäistuntimäärästä
  • mahdollisista suoraan oppiaineen opetukseen osoitetuista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista
  • mahdollisista oppilaalle valittaviksi osoitetuista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista.

6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteerit Opetushallituksen sivuilla:

 

Mahdollinen kotitalous -oppiaineen opetus vuosiluokilla 1–6

Kotitalous-oppiaineen opetukseen ei valtionneuvoston asetuksessa (422/2012) osoiteta vähimmäistuntimääriä vuosiluokille 1–2 ja 3–6. Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan oppiainetta voidaan kuitenkin opiskella vuosiluokilla 1–6 kaikille yhteisenä oppiaineena, jos kotitalouden oppimäärään on paikallisessa opetussuunnitelmassa osoitettu valtionneuvoston asetuksessa (422/2012) vuosiluokille 1–6 säädettyjä taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja. Mikäli kotitalous -oppiainetta opiskellaan paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti vuosiluokilla 1–6, löytyy Opetushallituksen Kotitalous perusopetuksessa -sivuilta tukimateriaalia hyödynnettäväksi opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

 

Valinnaiset aineet ovat eri asia kuin taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit

Paikallisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnittelussa on välttämätöntä tiedostaa ja huomioida, että valinnaiset aineet ovat asetuksen (VNA 422/2012) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan eri asia kuin taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit.  

Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden yhteenlaskettu määrä on vähintään yhdeksän vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-9. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja soveltavia perusopetukselle asetettuja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tulee edistää perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta.  

Opetuksen järjestäjä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa valinnaisten aineiden tarjonnasta sekä arvioinnista päättäessään huomioon myös opiskelijaksi ottamisen perusteet toiselle asteelle.

 Valinnaisuus perusopetuksessa, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan myös valinnaisten aineiden arvioinnin tukimateriaaliin. Vuosiluokilla 3–6 lukuvuosiarvioinnissa kutankin valinnaista ainetta arvioidaan lukuvuoden aikaisen osaamisen osalta eivätkä ne "kerry" 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointiin päättöarvioinnin tavoin. 

Takaisin ylös

Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat lukuvuodelle asetetut opetuksen tavoitteet, joiden saavuttamiseen erilaisilla oppimistehtävillä pyritään. Opetuksen tavoitteet ohjaavat oppimistehtävässä tarkasteltavien keskeisten sisältöjen valintaa. 

Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu kaikilla vuosiluokilla oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Vuosiluokkien 3–6 päätteeksi annetun lukuvuosiarvioinnin tulee perustua perusteiden mukaisesti paikallisessa opetussuunnitelmassa lukuvuosittain kohdennettuihin tavoitteisiin. Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan. Lukuvuositodistukseen merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. 

Antaessaan oppilaan osaamisen arviointia, opettaja tarkastelee myös opetuksen tavoitteista johdettuja arvioinnin kohteita. Oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa osaamisen tason kuvauksiin.

Oppimistehtäväesimerkkejä löydät kunkin taide- ja taitoaineen tukimateriaalien sivuilta.

 

Kuvituskuva: Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi muodostavat kokonaisuuden.
Mukaellen Ouakrim-Soivio, N. 2015. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Otava.

 

Laaja-alainen osaaminen osana taide- ja taitoaineen oppimäärän arviointia  

 

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Laaja-alainen osaamisen osa-alueita opiskellaan ja arvioidaan osana oppiaineiden oppimääriä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesti. 

Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia on seitsemän ja niillä on useita liittymäkohtia toisiinsa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on täsmennetty perusteissa vuosiluokkakokonaisuuksittain. Laajaa-alaisen osaamisen osa-alueiden tavoitteet on otettu perusteissa huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen. 

Kukin taide- ja taitoaine rakentaa laaja-alaista osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia. Yhteisenä laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on tukea oppilaan kasvamista demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi ja kestävän elämäntavan toteuttajaksi. 

Takaisin ylös

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 linjataan toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista. Niiden mukaisesti koulu on oppivana yhteisönä osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Lähtökohtana on, että kouluyhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Koulussa kehitetään yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Kouluarjessa tutustutaan myös kulttuuritraditioihin, keskustellaan rakentavasti erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä.

Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Kielitietoisessa opetuksessa ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Taide- ja taitoaineissa kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus sisältyy opetuksen tavoitteisiin, keskeisiin sisältöihin ja pedagogiikkaan kunkin oppiaineen tiedonalalle ominaisilla tavoilla. Kulttuuriperintöä lähestytään taide- ja taitoaineiden opetuksessa maailmanlaajuisesta, kansallisesta, paikallisesta ja oppilaan kulttuurisen taustan näkökulmasta. Kulttuuriperinnön moninaisuuden käsittelyssä painotetaan kulttuurisen vuorovaikutuksen merkitystä.

Käsityössä kielitietoisuus tarkoittaa taitoa lukea, ymmärtää ja tulkita kuvia, symboleja ja ohjeita sekä tuottaa itse erilaisia dokumentoinnin tekstejä. Teksteissä on sekä aineen erityistä sanastoa että aineelle ominaista tapaa tarkastella ja tuottaa tietoa.

Takaisin ylös

Oman oppimisen arvioinnin merkityksestä

Kaikessa opetuksessa kehitetään oppilaan edellytyksiä arvioida oppimistaan yksin ja yhdessä muiden kanssa. Opettajien tehtävä on suunnitella ja tarjota monipuolisia mahdollisuuksia oman edistymisen pohdintaan. Opinnoissa etenemisen reflektointi auttaa oppilasta ymmärtämään, miten hän voi aktiivisesti vaikuttaa koulutyössä onnistumiseensa.

Perusopetuksessa vuosiluokilla 1–6 oppilaita ohjataan tunnistamaan vahvuuksiaan ja tiedostamaan työlle sovitut tavoitteet. Opetusryhmän arviointikeskusteluissa jaetaan ja osoitetaan monenlaisia tapoja onnistua. Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 oppimisen edistymisen tarkastelu on aikaisempaa analyyttisempää, jolloin oppilaita ohjataan yhä itseohjautuvampaan toimintaan. Itsearvioinnin ja vertaispalautteen menetelmiä suunniteltaessa on huolellisesti pohdittava, mihin taide- ja taitoaineen opetuksen tavoitteisiin eri vaiheissa oppimisprosessia tulisi kiinnittää huomiota ja miten.

Itsearviointi ja vertaispalaute ohjaavat havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta muille oppilaille. Itsearviointi- ja vertaispalautetaitoja kehittämällä oppilaat voivat paremmin tunnistaa opetukselle asetetut tavoitteet, edistymisensä, omat vahvuutensa ja onnistumisensa. Näillä taidoilla on myös suora yhteys oppilaiden osallisuuden kokemukseen, opiskelumotivaatioon ja yhä itseohjautuvampaan toimintaan. Lisäksi on tärkeää tiedostaa, että arviointitieto on myös opettajan oman työn reflektoinnin, itsearvioinnin ja pedagogiikan kehittämisen väline. 

 

Vertaispalautteen merkityksestä


Taide- ja taitoaineissa pätevät kaikki vertaispalautteen vahvuudet oppilaan opiskelumotivaation edistämiseksi. Säännöllisen ja monipuolisen palautteen määrän kasvu haastaa ja kannustaa oppimaan. Oppilaiden toisilleen antama palaute ruokkii myös kriittistä, ennakkoluulotonta ja omia näkemyksiä uudelleen arvioivaa ajattelua. Vertaispalautteella on suuri merkitys myös oppilaiden yhteistoiminnallisten valmiuksien edistämisessä. Vertaisten antama palaute tukee oppilaiden ryhmäytymistä, yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä.

Vertaispalautetta toteutetaan yleensä osana opetusryhmän työskentelyä. Näin oppilaat oppivat antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Taide- ja taitoaineiden opiskelussa teoksen, tuotteen, esityksen tai harjoittelun tulos voi tuntua oppilaasta hyvin henkilökohtaiselta ja tärkeältä. Se voi olla kuin osa itseä. Varsinkin silloin vertaisoppijan huolimaton sana saattaa loukata. Toisaalta arvostava, kannustava ja omaa näkemystä kehittävä palaute antaa voimia pitkäksi aikaa. Vertaispalaute on useimmiten positiivisen palautteen antamista, spontaaneja kauniita sanoja tai ihailevia katseita toisen oppilaan työn tai suorituksen äärellä. Vertaispalautetta annettaessa yhdessä tarkasteltavat ja tulkittavat asiat ovat oppilaiden itsensä tekemiä.

Yhteinen oppimisen ja arviointiperusteiden pohdinta sitouttaa oppilaita tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn. Ryhmätyötaidot soveltuvat hyvin vertaispalautteen kohteeksi. Saman ryhmän jäsenet ovat parhaita havainnoimaan esimerkiksi toistensa suhtautumista ajankäyttöön. Vertaispalautteessa käytettävät kuvaukset voivat olla esimerkiksi opettajan valmiiksi antamia. Vertaispalautteessa voidaan myös käyttää oppimisprosessin eri vaiheisiin sopivia kysymyksiä, joihin oppilaat etsivät vastauksia kuvallisesti, sanallisesti ja muilla tiedon tuottamisen tavoilla. Vertaispalaute voi kohdistua esimerkiksi ideoinnin ja suunnittelun vaiheisiin tai valittuihin työskentelytapoihin.

Vertaispalaute voi tuoda näkyväksi muiden oppilaiden ajatukset, tulkinnat ja merkitykset rakentavan vuoropuhelun kautta. Vertaispalaute on myös luonteva paikka tuoda esille oppilaiden erilaisia näkemyksiä, niiden perusteita sekä rakentaa yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja ilmiöihin. Näin oppilaat voivat saada vertaisiltaan monipuolista tukea ja tietoa oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseksi. Oppilas saa vertaisiltaan viestiä siitä, mihin kannattaisi vielä panostaa, jotta hän saavuttaisi oppimiselle asettamansa tavoitteet mahdollisimman hyvin.


Itsearviointitaitojen merkityksestä

Monipuolinen itsearviointi vahvistaa ennen kaikkea oppilaan positiivista minäkäsitystä, hyvää itsetuntoa, itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta.  Itsearviointitaitojen kehittäminen auttaa oppilasta tulemaan tietoiseksi omasta ajattelustaan, mielikuvituksestaan ja kokemuksistaan. Oppilas havainnoi, pohtii ja ymmärtää työskentelyn eri vaiheita ja niiden merkitystä omalle oppimiselle. Hän tarkastelee valmiuksiaan, työskentelytapojaan ja opinnoissa etenemistään tavoitelähtöisesti sekä osaamistaan vahvuuksilleen rakentaen. 

Oppilas saattaa mieltää itsearvioinnin vähäisimmillään oman mielipiteen ilmaisemiseksi opittujen asioiden määrästä ja laadusta. Itsearviointitilanne voi myös kääntyä tarkoitustaan vastaan, jos oppilas kokisi sen negatiivisena oppimisen virheiden ja osaamisen puutteiden kartoittamisena. Oman oppimisen arvioinnin lähtökohta onkin se, että oppilas ymmärtää itsearvioinnin merkityksen itselleen, positiiviselle minäkäsitykselle ja hyvälle itsetunnolle. Jotta näin olisi, kannustavan ja ohjaavan itsearvioinnin tulisi olla tavoitteiden pohjalta laadittua, riittävän säännöllistä ja käytännöiltään monipuolista. Sen tulisi myös kohdistua oppilaille tuttuihin asioihin turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä. 

Itsearviointia ei tarvitse aina tehdä sanallisesti tai kuvallisesti esimerkiksi omaan vihkoon, monisteeseen tai prosessiportfolioon. Oppilaita voi säännöllisesti myös rohkaista jakamaan ”parhaita paloja” oppimisestaan. Näin kokemusten yhteisöllinen jakaminen voi osaltaan vahvistaa oppilaiden luottamussuhdetta, vuorovaikutustaitoja, yhteenkuuluvuutta, minäpystyvyyttä ja sitoutumista opiskeluun. Näitä oppimisen huippuhetkiä voidaan koota oppitunnin, projektin, jakson tai vaikka koko lukuvuoden ajan esimerkiksi tiettyyn paikkaan omassa luokassa. Esimerkiksi tällaisella käytännöllä oppilaita voidaan innostaa kertomaan itseohjautuvasti omasta oppimisesta. Tunnustukset ja ahaa-elämykset saattavat herättää toisissa oppilaissa myös uteliaisuutta sekä myös halun kokea jotain samaa – oman oppimisen iloa!

 

Työskentelytaitojen arviointi

Taide- ja taitoaineille on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettu tehtäviä, jotka tukevat oppilaan kokonaisvaltaista kasvua taiteen, tekemisen ja liikkumisen kautta.

Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytyksiä monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilaita tulkitsemaan musiikin monia merkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa.

Kuvataiteen tehtävä on ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Kuvataiteessa oppilaan oma kuvailmaisu on tavoitteellisen oppimisen ja kehittyvän osaamisen perusta.

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan. Monimateriaalisena oppiaineena käsityössä toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa.

Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen.

Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa edistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi.

Taide- ja taitoaineiden opetuksessa tieto ja taito kulkevat käsikädessä eivätkä ole toisiaan poissulkevia. Tieto ja taito tulevat taitamisen ja tekemisen kautta osaksi oppilaan osaamista; tietoa sovelletaan käytäntöön ja taito kehittyy. Taidon oppiminen edellyttää myös työskentelyä, jota arvioidaan osana oppiaineiden tavoitteiden toteutumista. Arvioidessaan oppilaan osaamista suhteessa oppiaineiden tavoitteisiin, opettaja ei anna erillistä arviota oppilaan työskentelystä. Työskentelyä kuvailevat tekstit on sisällytetty suoraan oppiaineiden tavoitteisiin.

Kuvituskuva. Työskentelyn taitojen kuvaukset sisältyvät taide- ja taitoaineiden tavoitteisiin.

Mikäli oppilaan työskentelyyn liittyy erityistarpeita, kirjataan ne tarvittaessa oppimissuunnitelmaan tai HOJKsiin, jotta ne voidaan ottaa huomioon työskentelyn arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa tavoitteiden arvioinnin yhteydessä.

Takaisin ylös

Taide- ja taitoaineiden 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin tueksi on valmistettu tukimateriaalia kunkin taide- ja taitoaineen luonne huomioiden. Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan oppimistehtäväesimerkkeihin ja muihin oppiaineiden arviointia kuvaaviin materiaaleihin.

Musiikki tarjoaa ainutkertaisen välineen olla yhteydessä ympäröivään maailmaan, toisiin ihmisiin, yhteiskunnan ilmiöihin ja omaan itseen.

Kuvataiteen opetuksen tukimateriaalissa kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin tueksi esitellään kaksi laajaa oppimistehtävää, jotka on toteutettu 6. vuosiluokan aikana. Toinen kuvatuista oppimistehtävistä on monialainen oppimiskokonaisuus. Materiaaleissa havainnollistetaan kuvataiteen opetuksen tavoitteiden, keskeisten sisältöalueiden hyödyntämisen ja arvioinnin välistä suhdetta. Oppimistehtävien prosessiarviointien kuvauksissa esitellään monipuolisia formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tapoja.

Käsityön opetuksen tukimateriaalit kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin tueksi sisältävät oppimista tukevan arvioinnin ja opetuksen tavoitteiden avaamista. Lisäksi käsityön oppimistehtäväesimerkki avaa, miten käsityön tavoitteita ja sisältöjä sekä laaja-alaisia tavoitteita käytetään apuna oppimistehtävän suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Liikunnan opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa pohdittiin erityisesti koululiikunnan luonnetta ja tehtävää. Liikunnassa nähdään yhtenä keskeisimpänä tavoitteena  oppilaiden sisäisen motivaation vahvistaminen synnyttämällä myönteisiä kokemuksia ja vahvistamalla oppilaiden omaa pätevyydentunnetta liikkumisessa. 

Opetushallitus on tuottanut taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien resurssista opetettavan kotitalouden tueksi tukimateriaalia. Verkkomateriaalin tavoitteena on tukea kotitalouden opetuksen suunnittelua ja toteuttamista perusopetuksen vuosiluokilla 3–6 opetuksen järjestäjän päättämän (paikallisen) opetussuunnitelman mukaisesti.

Takaisin ylös