Äidinkielen ja kirjallisuuden tukimateriaalit avaavat esimerkiksi aineistopohjaista kirjoittamista, vuorovaiktusosaamisen opettamista, keskeisiä käsitteitä ja elämyksellistä lukemista sekä tarjoavat ideoita opintojaksojen muodostamiseen. Avaukset ja esimerkit eivät ole normittavia tai tyhjentäviä. Tutustu tukimateriaaleihin avoimin mielin!
Ympyrädiagrammi kolmella kehällä. Uloimmalla kehällä lukee ylhäällä arvot, ihanteet, odotukset, tavoitteet; alhaalla tekstikäytänteet: tekijät, tekstin syntyprosessit, yhteisön tavat. Keskimmäisessä sinitaustausessa kehässä lukee rekisterit, genret, muut semioottiset systeemit, kieli. Sisin kehä koostuu keskusympyrästä, jossa lukee nuori lukijana/tekijänä, sekä sitä kiertävästä kuudesta ympyrästä. Niissä merkitään kodin, harrastusten, yhteiskunnan, media-, koulun ja omat tekstit.
Kuva: Minna-Riitta Luukka

Äidinkielen ja kirjallisuuden lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen keskeisenä periaatteena on ollut selkiyttää opintojen rakentumista. Opinnot on jäsennetty moduuleiksi, jotka fokusoituvat tiettyjen tavoitteiden ja sisältöjen näkökulmasta. Samalla on pohdittu oppiaineen ydinsisällöt ja muotoiltu tavoitealueet jatkumoksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitealueet ovat

  1. vuorovaikutusosaaminen
  2. tekstien tulkitseminen
  3. tekstien tuottaminen
  4. kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen (S2: kielitietoisuuden kehittyminen).

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa painotetaan viestintärohkeutta ja vuorovaikutusosaamista, elämyksellistä ja pitkien tekstien lukemista sekä kirjoittamista. Pakollisissa opinnoissa luetaan vähintään kahdeksan kokonaisteosta, joista yksi on tietokirja. S2-oppimäärässä kokonaisteoksia luetaan vähintään neljä.

Moduulirakenne on oppiaineessa sama nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksessa, samoin kuin suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä, mutta aikuisten lukiokoulutuksessa pakollisten opintojen määrä on kaksi opintopistettä pienempi kuin nuorten lukiokoulutuksessa.

Tukimateriaalit koskevat kaikkia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääriä, ellei otsikossa toisin mainita.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa laaja-alaisen osaamisen alueet toteutuvat monipuolisesti. Oppiaineen näkökulmasta laaja-alaisen  osaamisen keskiössä on vuorovaikutusosaaminen, joka kytkeytyy oppiaineessa kaikkiin muihin osaamisen alueisiin.

Äidinkieli ja kirjallisuus: laaja-alainen osaaminen
Kuva: Opetushallitus

Oppiaineen moduulit voivat kytkeytyä useisiin laaja-alaiseen osaamisen alueisiin. Alla olevassa kuviossa on  esimerkkejä siitä, mihin laaja-alaiseen osaamiseen moduulit ainakin liittyvät. Laaja-alainen osaaminen määritellään tarkemmin paikallisissa opintojaksoissa.

Äidinkieli ja kirjallisuus: laaja-alainen osaaminen ja moduulit
Kuva: Opetushallitus

 

 

Takaisin ylös

Äidinkielen ja kirjallisuuden moduulit ovat hyviä yhdistettäväksi sekä oman oppiaineen moduulien kanssa että muiden oppiaineiden moduulien kanssa paikallisiksi opintojaksoiksi. Materiaalissa annetaan esimerkkejä äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä muita oppiaineita yhdistelevistä opintojaksoista sekä äidinkielen ja kirjallisuuden omista opintojaksoista. Esimerkit on tarkoitettu rohkaisemaan eivätkä ne ole normittavia tai tyhjentäviä.
 

Takaisin ylös

Tukimateriaalissa avataan äidinkielen ja kirjallisuuden eri käsitteitä, joita esiintyy Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019.

Takaisin ylös

Tiedonalojen kielen oppiminen mahdollistaa jokaisen oppijan pääsyn opiskelun ja opetuksen kieleen. Kielitietoisessa oppilaitoksessa jokainen aikuinen onkin kielellinen malli ja jokainen opettaja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Kielitietoisuus-sivuille on koottu materiaalia kielitietoisen opetuksen tueksi eri kouluasteille. Erityisesti lukion näkökulmasta on kirjoitettu kokonaisuus "Kielitietoisuuden kirjainmerkit".

Takaisin ylös

Lukion kielten opintoja tukemaan on laadittu laaja Kieliprofiili-sivusto. Äidinkielen taito on myös osa kielitaitoa. Materiaali tarjoaa runsaasti käyttökelpoisia tehtäviä ja pohdittavaa myös äidinkielen ja kirjallisuuden opintoihin ja oheismateriaaliksi eri opintojaksoihin. Materiaalia laadittaessa on jo otettu huomioon, että myös oman äidinkielen taitoa on siinä mahdollista pohtia ja kuvata. Tehtävänannoissa ei yleensä erotella, voiko vastata äidinkielen tai muun kielen näkökulmasta. Monia tehtäviä voi käyttää suoraan tai yhteistyössä muiden kielten opetuksen kanssa. Esimerkiksi motivaatiokirjeen kirjoittaminen sopii hyvin tehtäväksi osana suomen kielen ja kirjallisuuden tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opintojaksoja.

Takaisin ylös

Tekstilajien ja niitä toteuttavien tekstien luokittelussa ja nimeämisessä tärkeintä on ymmärtää, että teksteillä voidaan tehdä erilaisia tekoja ja toiminnot toteutuvat prototyyppisesti tietynlaisten keinojen ja rakenteiden avulla. Tekstilajeille tyypillisten piirteiden analysoinnin tavoitteena on syventää opiskelijoiden tekstilajitietoisuutta, auttaa heitä kiinnittämään huomiota sekä lukiessaan että kirjoittaessaan merkityksiä rakentaviin piirteisiin. Samalla on tärkeää oppia huomaamaan tekstilajien monimuotoisuus.

Äidinkielen ja kirjallisuuden Lops 2019 -tukimateriaali avaa käsitteitä teksti, tekstilaji ja tekstityyppi. 

Takaisin ylös

Vuorovaikutusosaaminen on keskeinen osa opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä merkittävä yhteiskunnallisen osallisuuden, elämänhallinnan ja hyvinvoinnin osatekijä. Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä vuorovaikutukseen keskittyvät erityisesti pakolliset moduulit Vuorovaikutus 1 (ÄI3) ja Vuorovaikutus 2 (ÄI7) sekä valinnainen moduuli Vuorovaikutus 3 (ÄI9). Materiaalissa avataan vuorovaikutusosaamisen kokonaisuutta opetussuunnitelman perusteissa. 

Materiaalin on laatinut yliopistonopettaja Suvi-Tuuli Murumäki.

Takaisin ylös

Lukion kirjallisuuden opetuksessa on pitkään korostunut tulkitseva ja analyyttinen lukemisen tapa, kirjoittamisessa taas asiakirjoittaminen. Niiden lisäksi tarvitaan myös lukemisen ja kirjoittamisen tapoja, jotka tuottavat lukijassa elämyksiä, herättävät omaa ajattelua ja tukevat tekstin syvempää ymmärtämistä ja tulkintaa. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden tukimateriaali avaa elämyksellistä ja kokemuksellista lukemista ja kirjoittamista sekä sen merkitystä lukiossa.

Takaisin ylös

Aineistojen pohjalta kirjoittamista – kuten muutakin kirjoittamista ja ylipäätään tiedon tuottamista – on hyvä lähestyä prosessina, joka antaa työskentelylle ja ajattelemiselle aikaa ja tilaa. Prosessin aikana on mahdollista pyytää ja saada palautetta, joka parhaimmillaan parantaa lopullista tuotosta ja harjaannuttaa sekä palautteenantajan että -saajan kirjoittamistaitoja.

Tässä materiaalissa tarkastellaan kirjoittamisen prosessia mallina, joka soveltuu lukiossa esimerkiksi kirjoitus- ja lukutaidon vastausten laatimiseen. Lisäksi tarkastellaan prosessiin kytkeytyvää vertaispalautetta.

Tukimateriaalin on laatinut yliopistonopettaja Jonna Riikonen.

Takaisin ylös

Omaääninen kirjoittaminen ohjaa kirjoittajaa työtapaan, jossa hän voi kirjoittaa omista lähtökohdistaan käsin, ajattelulleen uskollisena ja samalla asiantuntevasti, vakuuttavasti ja selkeästi annetusta tai itse valitsemastaan aiheesta. Kirjoittaja rakentaa suhteen käsiteltävänä olevaan asiaan, asettaa näkökulman tai kysymyksen ja käsittelee aihettaan analyyttisesti. 

Mentoritekstit ovat sellaisia muiden kirjoittajien laatimia tekstejä, joita kirjoittaja voi käyttää kirjoittamisensa apuna ja joiden avulla hän voi hioa omaa ilmaisuaan. Lähestymistapa kannustaa kirjoittajaa harjoittelemaan kirjoittamista oikean elämän esimerkeistä ammentaen

Materiaalin omaäänisestä kirjoittamisesta ja mentoritekstien käytöstä on laatinut FT Johanna Pentikäinen. 

Takaisin ylös

Sanataidetyöskentely on erinomainen tapa syventää opiskelijoiden kiinnostusta kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin sekä lisätä heidän tietoisuuttaan itsestään kielenkäyttäjinä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 

Takaisin ylös

Kirjallisuutta voi analysoida ja tulkita monin eri tavoin. Tulkintaa voivat ohjata erilaiset lähestymistavat ja kontekstit. Tässä tukimateriaalissa esitellään pieni valikoima konteksteja, joiden pohjalta voidaan kirjallisuutta tulkita. Kustakin on tarjolla muutama tulkinnallinen näkökulma ja vinkkejä lisälukemiseksi.

Tukimateriaalin on laatinut lehtori Samuli Hägg.  

Kuvasssa on lueteltu kirjallisuuden eri konteksteja: tekijä, laji, yhteiskunta, sukupuoli, kertomus, luonto.
Kuva: Harmanen Minna
Takaisin ylös

Suomen kielen ja kirjallisuuden opintojen moduulin Kirjallisuus 2 (ÄI8) keskeisissä sisällöissä mainitaan Suomen kirjallisuuden käsittely monimuotoisena, moniäänisenä ja monikielisenä ilmiönä. Tukimateriaalissa tarkastellaan Suomen kirjallisuuden moniäänisyyttä ja monikielisyyttä sekä annetaan esimerkkejä teoksista ja kirjailijoista, joiden avulla aihetta voi opetuksessa käsitellä. Materiaalin on laatinut kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytty.

Takaisin ylös

Myös muita äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen materiaaleja voi hyödyntää lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 käyttöönotossa.

Kirjoittamisen ja lukemisen opetuksen materiaaleja lukioon

Kirjoittamisen ja lukemisen opettamiseen tarkoitetuissa materiaaleissa voit tutustua esimerkiksi monipuolisen kirjoittamisen aineistoon, tutkivan nettilukemisen malliin sekä pohtimiskaavion käyttöön niin lukemisessa kuin kirjoittamisessa.
Takaisin ylös