Kirjoittamisen prosessin voidaan yksinkertaisimmillaan nähdä syntyvän eri työvaiheista, joita prosessiin liittyy. Valmistautumisesta edetään kohti luonnostelua ja ensimmäisen tekstiversion kirjoittamista. Prosessin päätepisteenä on valmis teksti.
Kirjoittamisen prosessia on kuvattu monin tavoin. Yksi malli on oheisessa kuviossa.
Kirjoittamisprosessiin liittyy työvaiheiden lisäksi myös monenlaisia ajattelemiseen liittyviä prosesseja. Niitä on vaikeampi hahmottaa kuin konkreettisia työvaiheita, jotka nekin vaihtelevat eri kirjoittajien välillä. Olennaista on ymmärtää, että ajattelun prosessit liittyvät työvaiheisiin mutta eivät ole sama asia. Opetuksessa olisikin kiinnostavaa saada esimerkiksi keskusteluin tai reflektiotekstein esille sitä, mitä opiskelijat ajattelevat kirjoittaessaan opintoihin liittyvää tehtävää.
Aineiston pohjalta kirjoittamisessa lukeminen liittyy olennaisesti kirjoittamisen prosessiin. Tyypillistä on, että tehtävänantoon perehtymisen jälkeen syvennytään aineistoon tai aineistoihin ennen kuin on kirjoitettu riviäkään. Valmistautumiseen liittyy siis sekä tehtävänannon että aineistojen lukemista ja virittäytymistä käsillä olevaan tehtävään: Mitä tarkoittaa lukutaidon vastaus? Entä kirjoitustaidon vastaus? Mikä tehtävänanto valitaan? Millainen näkökulma omaan tekstiin valitaan? Mitä aineistoista voi omaan tekstiin ottaa?
Luonnosteleminen voidaan nähdä myös tekstin suunnitelmana. Millaisia ajatuksia teksti voisi sisältää? Mitä nostoja aineistoista voi omaan tekstiin tehdä? Luonnosversio voi olla kokoelma ranskalaisin viivoin tehtyjä luetelmia tai se voi muodostua jo hyvinkin kokonaisista tekstikappaleista, jotka hakevat vielä lopullista paikkaansa.
Ensimmäistä tekstiversiota kirjoittaessa tekstille haetaan jo kokonaista muotoa. Tässä vaiheessa tiedetään, mitä tekstissä halutaan sanoa, ja pohditaan, miten teksti rakentuu – millainen aloitus, käsittelyosa ja lopetus kokonaisuudella on – ja missä järjestyksessä asiat seuraavat toisiaan. Teksti voi (tässä vaiheessa) näyttää jo varsin valmiilta, mutta opiskelijan on tärkeää ymmärtää, että näennäisen valmista tekstiä voi vielä muokata ja parannella monin tavoin.
Muokkausvaihe onkin prosessissa tärkeä. Kun se, mitä sanotaan, on jo selvillä, keskitytään kysymykseen, miten asiat ilmaistaan. Tekstiä muokattaessa kirkastetaan ajatuskulkua, rajataan sisältöä, karsitaan tarpeettomia seikkoja ja tehdään tarvittavia lisäyksiä. Olennaista on pohtia tekstin jäsennystä: Onko tekstin punainen lanka kunnossa? Seuraavatko asiat loogisesti toisiaan? Minkälainen teksti on lukijan näkökulmasta? Ovatko esitetyt perustelut riittäviä ja tarkoituksenmukaisia? Tärkeä kysymys kirjoittajalle itselleen on: mitä haluan tekstissäni lukijalle sanoa? Opiskelijaa voi ohjata tiivistämään tekstinsä tavoitteen yhteen virkkeeseen.
Viimeistelemisen vaiheessa huolehditaan siitä, että tekstin lopullinen versio vastaa rakenteeltaan, tyyliltään ja kieleltään tekstilajin ja tehtävänannon vaatimuksia. Tässä vaiheessa ei enää synny uutta sisältöä vaan olemassa olevaa tekstiä luetaan ja hiotaan monilla tasoilla, joita kuvataan oheisessa taulukossa.
Koko tekstin rakenne |
Kappaleiden rakenne |
Virkkeet ja lauseet |
Tyyli |
Oikeinkirjoitus |
---|---|---|---|---|
|
|
|
|
|
Tekstiä viimeisteltäessä on hyvä lukea kokonaisuus useita kertoja eri näkökulmasta. Esimerkiksi oikeinkirjoituksen varmistamista ja koko tekstin tarkastelemista ei ole mahdollista tehdä yhtäaikaisesti.