Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja koronatilanteesta palautuminen 1.8.2022 alkaen

Syksyyn 2022 valmistauduttaessa lähtökohtana on paikallinen suunnittelu koronatilanteesta palautumiseksi. Opetushallitus suosittelee, että koulutuksen järjestäjät jatkavat suunnittelemiaan palautumisen toimia, tarkentavat toimia tarvittaessa ja päättävät palautumissuunnittelun ajankohdasta. Koronatilanne on vaihdellut alueellisesti, ja sen vuoksi palautumissuunnittelun laajuus ja tarve edellyttävät paikallista arviointia. Erityistä huomiota on hyvä kiinnittää niihin opiskelijoihin, joiden opinnot eivät edenneet korona-aikana, ja joiden työelämässä tapahtuva osaamisen hankkiminen on jäänyt toteutumatta koronapandemian vuoksi. Tuen tarve voi olla kasvanut myös niillä opiskelijoilla, joilla on ollut vaikeuksia digitaidoissa tai opiskelumotivaation ylläpitämisessä etäopiskelun aikana.

Palautumistoimien tavoitteena on järjestää laadukasta ja joustavaa ammatillista koulutusta, jossa toimivat rakenteet yhdistyvät koronapandemian aikana syntyneeseen uuteen osaamiseen, kokemukseen ja toimintamalleihin. Samalla jatketaan poikkeusoloissa syntyneen oppimis- ja hyvinvointivajeen jälkihoitoa monipuolisilla tukitoimilla.

Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä syyskauden 2022 alkaessa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat:

• Muistetaan, että ammatillisen koulutuksen väliaikainen lakimuutos näyttöjen järjestämismahdollisuuksista muualla kuin työpaikoilla ei ole enää voimassa.
• Seurataan opiskelijoiden henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien toteutumista ja opintojen etenemistä, pidetään HOKSit ajantasaisena ja tarvittaessa päivitetään niitä.
• Tehdään opettajien, opiskeluhuollon ja muiden toimijoiden kanssa selkeä vastuunjako ja vastataan nopeasti opiskelijoiden tuen tarpeisiin. Tiedotetaan opiskelijoille opiskeluhuollon palveluista ja muista oppimista ja hyvinvointia tukevista toimista.  
• Pyritään kaikessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä kannustavuuteen ja rohkaisuun sekä opiskelijoiden ja yhteisön tulevaisuudenuskon vahvistamiseen.  
  • Luodaan positiivista opiskeluvirettä. 
  • Vahvistetaan yhteisöllisyyttä, panostetaan ryhmäytymiseen sekä osallistetaan opiskelijoita monipuolisesti. 
• Systematisoidaan olosuhteisiin nähden riittävää seurantaa, jolla saadaan tietoa 
  • opiskeluyhteisön ja sen jäsenten hyvinvoinnista, 
  • opiskelijoiden opintojen etenemisestä,
  • mahdollisten tukitoimien tarpeesta, kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta.
• Tehdään toimintasuunnitelma, jossa pyritään varhaiseen tunnistamiseen ja nopeaan puuttumiseen sekä huolehditaan työnjaosta. 
  • Otetaan huomioon niiden opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu, joiden äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli, tai jotka tarvitsevat muuta tukea (ml. avustuspalvelut, tukiopetus, opintotuki). 
  • Selvitetään riskiryhmään kuulumisen tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen vuoksi pitkään etäopetuksessa olleiden opiskelijoiden tilanne sekä oppimisen tuen tai opiskeluhuollon tarve. 
  • Hyödynnetään korona-ajan tuomat kokemukset: keskustellaan opiskelijoiden ja opetushenkilöstön kanssa etä-, lähi- tai hybridiopetuksen hyvistä ja huonoista puolista suhteessa opiskelijoiden taitoihin ohjata omaa opiskeluaan. 
  • Kehitetään ohjeistusta, ohjauksen ja tuen antamisen malleja sekä vertaistukimalleja. 
  • Tarkastellaan korona-aikana mahdollisesti lisättyjen itsenäisten suoritusten tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia lisätarpeita osaamisen hankkimiseksi.

• Edistetään työelämäyhteistyötä:
  • Ennakoidaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa alueen työelämän osaamistarpeita ja edistetään siten työpaikkojen ja tulevien ammattiosaajien kohtaamista.
  • Hyödynnetään täysimääräisesti ammatillisen koulutuksen työpaikalla järjestettävän koulutuksen joustavia mahdollisuuksia (oppisopimuskoulutus, koulutussopimus, siirtymät koulutussopimuksesta oppisopimuskoulutukseen erityisesti opintojen loppupuolella).
  • Oppilaitoksen henkilöstö tiedottaa oppi- ja koulutussopimuksen joustavista mahdollisuuksista käydessään säännöllisesti työpaikoilla.
  • Tuetaan työpaikkoja koulutus- ja oppisopimuksen aikana opiskelijan opetuksessa ja ohjauksessa seuraamalla koulutus- ja oppisopimuksen toteutumista.
  • Hyödynnetään valtakunnallista työelämäpalautetta työpaikalla järjestettävän koulutuksen systemaattisessa kehittämisessä.
  • Etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita poikkeusoloissa menetettyjen tilalle.

• Tehdään yhteistyötä eri koulutuksen järjestäjien välillä: 
  • Jaetaan korona-ajan kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytänteitä ja toimintamalleja koulutuksen järjestäjien, rehtorien ja opettajien sekä opiskelijoiden välillä.
  • Tuetaan osallisuuden ja luottamuksen vahvistumista ja toimintakulttuuria, jossa arvostetaan osaamisen avointa jakamista.  
• Elvytetään kansainvälistä toimintaa ja tarjotaan opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuksia hankkia kansainvälistä osaamista sekä tasavertaisia tilaisuuksia kansainvälisyyteen.

Poikkeusolojen opit voivat kantaa myös tulevaisuuteen. Uudessa ja oudossa tilanteessa löydetyt vahvuudet, ratkaisut ja yhteisön muodot toimivat osaltaan monipuolisina tulevaisuuden rakennusaineina. Tarvitaan yhteistä aikaa pysähtyä ja pohtia, mitä korona-aikana on opittu ja mitkä käytännöt on hyvä säilyttää. Toisaalta on tärkeää myös tunnistaa, mistä käytännöistä kannattaa luopua korona-ajan jälkeen.

Poikkeusolojen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ammatillinen koulutus on selvinnyt korona-ajan haasteista hyvin. Koulutuksen järjestäjät tekivät hartiavoimin töitä koulutustoiminnan ylläpitämisessä ja opiskelijoiden tukemisessa, ja ansaitsevat työstä suuret kiitokset. Koulutuksen digitalisaatiossa tehtiin vaikuttava harppaus ja monet käytännöt sujuvoituivat. Korona-ajan negatiiviset vaikutukset koulutukseen jäivät Suomessa myös kansainvälisen vertailutiedon mukaan vähäisemmiksi kuin monissa muissa maissa.

Kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden ja yhteisöjen kykyä ylläpitää toimintakykyä muuttuvissa olosuhteissa ja valmiutta kohdata häiriöitä. Myös kyky palautua häiriöistä ja kriiseistä on osa kriisinkestävyyttä. Samassa yhteydessä käytetään osittain resilienssin käsitettä.

Oppilaitoksissa tarvitaan kriisinkestävyyttä erityisesti juuri nyt, kun kohtaamme samaan aikaan useampia haasteita. Käsittelemme koronapandemian vaikutuksia yhteiskuntaan, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamia turvallisuusvaikutuksia, talouskriisiä ja huolta sekä monia kuormittavaa kasvavaa tietoisuutta ilmastokriisistä ja sen hillitsemisen tarpeesta.

Kriisinkestävyyttä voi tarkastella kolmesta eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta.

Eri selvityksissä ja myös julkisessa keskustelussa on kannettu huolta pandemian vaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin ja erityisesti mielenterveyteen.

Hyvinvointivajeella tarkoitetaan opiskelijan psykologisen, sosiaalisen tai fyysisen hyvinvoinnin vaarantumista, joka voi johtua eri syistä. Pandemian rajoittaessa harrastuksia ja yhteisiä kohtaamisia eristäytyneisyyden, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset yleistyivät. Osa opiskelijoista koki, että etäopiskelun asettamat vaatimukset itseohjautuvuudesta ja opiskelutaidoista lisäsivät suorituspaineita. Riittämättömyyden kokemukset ja uupumus yleistyivät.  Toiset kantoivat huolta hyvinvoinnistaan, tulevaisuudestaan, tutkinnon suorittamisesta ja siirtymisestä työelämään tai jatko-opintoihin.

Oppilaitosyhteisössä rakennetaan luottamusta siihen, että kaikesta selvitään yhdessä. Tässä oppilaitoksen turvallinen toimintakulttuuri on keskeisessä asemassa. Erityisesti nuorten kanssa on hyvä keskustella erilaisista tunteista ja kokemuksista, mikä auttaa heitä jäsentämään ajatuksiaan ja katsomaan tulevaan. Henkilöstön tärkeänä tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa opiskelijoiden tulevaisuususkoa. Opiskelijoiden usko omiin ongelmanratkaisutaitoihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin kantavat tulevaisuuteen.

Opiskelijoiden hyvinvointi rakentuu heidän arkiympäristössään. Opiskeluhuolto ja opiskelijan kasvun tukeminen ovat henkilöstön yhteisiä tehtäviä. On tärkeää pyrkiä tunnistamaan opiskelijoiden yksilölliset oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeet ja vastaamaan niihin oikea-aikaisesti. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisesti ja ennalta ehkäisevästi, jolloin se tavoittaa jokaisen opiskelijan.

Palautumisen yhteydessä on tärkeää huomioida seuraavat asiat:

• Jokaisen opiskelijan yksilölliseen hyvinvointiin ja oppimiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Opiskelijoiden tuen tarpeita ja poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen mahdollisia vaikutuksia seurataan ja arvioidaan erityisesti niiden kohdalla, jotka ovat olleet etäopetuksessa pitkään tai jotka ovat jo aiemmin tarvinneet enemmän tukea kehitykseensä.
• Erityisesti varhaisessa tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa opetus- ja ohjaushenkilöstö on avainasemassa.
• Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen on osa hyvää palautumissuunnittelua. Yhteisöllisen työn toimintatavat sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa. Toimintatavoista sopimisessa huomioidaan myös opiskelijoiden sekä alaikäisten opiskelijoiden osalta huoltajien osallisuus.  
• Opiskelijoiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja ryhmäytymisen tukemiseen sekä myönteisen ryhmädynamiikan rakentamiseen on hyvä kiinnittää huomiota.
• Opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja terveyden kannalta riittävän liikunnan määrää ylläpidetään.
• Opiskelijoiden yksilöllistä työmäärää seurataan suunnitelmallisesti.
• Työ- ja opetusmenetelmien valinnalla voidaan harjaannuttaa sosiaalisia taitoja ja edistää opiskelijoiden tunnetta kuulumisesta ryhmään. Pari- ja ryhmätyöt sekä toiminnallisuus ovat tehokas tapa oppia ja kasvattaa vastuuntuntoa yhteisestä työstä.
• Alaikäisen opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää.

Lisäksi on hyvä huomioida niiden opiskelijoiden tilanteet, jotka ovat työelämässä osaamista hankkimassa. Myös aikuisten erilaiset elämäntilanteet saattavat näkyä hyvinvoinnissa tai sen tuen tarpeissa. Ohjaus tarvittaviin palveluihin on tärkeää.

Tutkinnon osien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Ammatillisen koulutuksen väliaikainen lakimuutos mahdollisti covid-19-epidemiasta johtuvista syistä ammattitaidon ja osaamisen osoittamisen myös suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. Tämä väliaikainen lakimuutos ei ole enää voimassa 31.7.2022 jälkeen.

Erityisesti koulutusaloilla, joissa näyttöjen järjestäminen työelämän aidoissa tehtävissä oli covid 19 -epidemiasta johtuen rajallista, on tärkeää pyrkiä vahvistamaan työelämäyhteyksiä. Näin voidaan varmistaa osaamisen hankkiminen työelämässä ja parantaa siten opiskelijan työelämävalmiuksia ja työllistymismahdollisuuksia.

Myös johtamisessa on keskeistä pandemian aiheuttamista tilanteista palautuminen niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Ensisijaisesti on oleellista huolehtia oppimisen ja hyvinvoinnin tuesta.

Kriisijohtaminen ja muutosten hallinta ovat viime aikoina olleet johtajien keskeisiä taitoja. Nopea, adaptiivinen päätöksenteko on tullut rutiininomaisten ongelmien ja arkisten päätösten rinnalle. Johtamisen ja oppilaitoksen hyvinvointityön tulisi perustua tietoon opiskelijoiden ja yhteisön sekä henkilöstön hyvinvoinnista. Korona-ajan vaikutuksista on saatavilla paljon erilaista valtakunnallista ja alueellista tietoa.

Tulevan opintovuoden suunnittelussa sujuvan sisäisen ja ulkoisen viestinnän varmistaminen on edelleen tärkeää. Korona-aikana mahdollisesti käyttöön otettuja etätapaamisia voi edelleen hyödyntää ja kehittää. On hyvä kerrata henkilöstön kanssa, että lainsäädännön ja suositusten näkökulmasta ammatillisen koulutuksen järjestämisen reunaehdot ovat palanneet normaaleiksi, eivätkä poikkeukselliset opetusjärjestelyt ole enää voimassa. Työyhteisön hyvinvoinnin linjauksista voidaan käydä yhteistä keskustelua esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

• Miten työyhteisössä kehitetään sen toimintatapoja, jaetaan johtajuutta ja osaamista sekä rakennetaan yhteisöllistä toimintakulttuuria?
• Minkälaiset työyhteisön rakenteet ja toimintatavat sujuvoittavat työskentelyä ja yhdessä tekemistä (esim. kokoukset, tilat, aikataulut, tiimit, viestintä)?
• Miten työyhteisön sosiaalisia suhteita, vuorovaikutusta ja henkilöstön yhdessä toimimista vahvistetaan?  
• Minkälaiset mahdollisuudet henkilöstöllä on itsensä toteuttamiseen tai osaamisensa kehittämiseen?
• Miten yhteisössä edistetään hyvinvointia ja jaksamista? 
• Miten etätyö- ja kriisijohtamisessa onnistuttiin ja mitä niistä opittiin?

Perustehtävien toteuttamisen turvaaminen parhaalla mahdollisella tavalla on jatkossakin tärkeää. Pedagoginen johtajuus on tukenut kriisitilanteenkin aikana yhteisön ja sen jokaisen jäsenen hyvinvointia ja oppimista sekä uusien taitojen nopeatahtista omaksumista. Yhteisön hyvinvointi koostuu sen jokaisen jäsenen yksilöllisestä hyvinvoinnista. Erityisesti tulevana syksynä on tärkeää käydä keskustelua siitä, miten jokainen yhteisön jäsen, myös oppilaitoksen johto, huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja suuntaa katseen tulevaan.

10.6.2022: Teksti on päivitetty kokonaisuudessaan lukuvuodelle 2022–2023.