Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö 1.1.2021 alkaen

Opetushallituksen ohjeistus ammatillisen koulutuksen järjestämisestä työpaikoilla.

Kuva: Satu Haavisto

Teksti tarkistettu ja päivitetty tarpeellisilta osin 16.12.2020. Tekstiin on lisätty mm. linkityksiä oph.fi-ulkopuolisille sivuille ja tekstiä on selkeytetty tarpeen mukaan.

Ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen järjestäminen

Ammatillista koulutusta ja näyttöjä järjestetään ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin ottaa huomioon koronaepidemiaa koskevat ohjeet ja suositukset.

Suositus kasvomaskien käytöstä ammatillisessa koulutuksessa ja näyttöjen järjestämisessä

Epidemiatilanne vaihtelee eri puolilla maata ja maskia ohjeistetaan käyttämään eri tilanteissa sen mukaan, missä vaiheessa epidemia milläkin alueella on. Koronaepidemiassa on kolme vaihetta: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.

THL:n suositusta kasvomaskien käytöstä on täydennetty koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheiden ohjeilla. Seuraa oman sairaanhoitopiirisi ja kuntasi tiedotusta siitä, mikä vaihe epidemiassa on menossa.

Näyttöjen järjestäminen ja osaamisen arviointi

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (537/2017) mukaisesti näytöt tulee toteuttaa tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Koronaepidemian aikana näyttöjen toteuttaminen aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa on kuitenkin erityisesti joillakin koulutusaloilla ollut vaikeaa tai mahdotonta, jos työpaikat ovat suljettuja tai niillä on suuri tartuntariski.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:ä on väliaikaisesti muutettu ammattitaidon ja osaamisen osoittamisen eli näyttöjen toteuttamistapojen osalta. Näytöt voidaan koronaepidemiasta johtuvista syistä toteuttaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n 3 momentin mukaan näytössä osoitettua osaamista voidaan tarvittaessa täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siltä osin, kuin osaamista ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Laki astuu voimaan 1.7.2020 ja on voimassa 31.7.2021 saakka.

Väljennyksiä ei kuitenkaan ole tarkoitus suunnitella tutkintokohtaisiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmiin, vaan joustojen välttämättömyys tulee arvioida tilannekohtaisesti ja kunkin opiskelijan osalta yksilöllisesti. Opiskelijakohtaisesti osaamisen osoittaminen suunnitellaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa.

Väljennyksistä huolimatta tulee huolehtia siitä, että ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet toteuttaa näytöt aidoissa työtilanteissa esimerkiksi vaihtoehtoisia työpaikkoja kartoittamalla. Osaamisen osoittaminen aidoissa työtehtävissä on keskeinen ammatillisen koulutuksen laatutekijä. Esitettyjä joustomahdollisuuksia käytetään vain silloin, kun se on koronaepidemiaan liittyvien syiden vuoksi välttämätöntä. Ammatillisessa koulutuksessa tulee myös poikkeuksellisten järjestelyjen aikana varmistaa tutkintoa suorittavien osaamisen laatu ja työelämävastaavuus: työelämän tulee voida luottaa siihen, että tutkinnon suorittaneen osaaminen ja ammattitaito on arvioitu ja todennettu asianmukaisesti.

Osaamisen arvioijat

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Koronaepidemia saattaa vaikeuttaa myös työelämän edustajien toimintaa osaamisen arvioijina. Pääsäännön mukaisesti myös koronaepidemian aikana tulisi arvioijista toisen olla opettaja ja toisen työelämän edustaja.

Koronaepidemian aikana työelämän edustajien toimiminen arvioijina voi olla joissakin tapauksissa mahdotonta esimerkiksi siksi, että työpaikat on suljettu ja työntekijät lomautettu tai työnantaja ei anna työntekijälle lupaa mennä arvioimaan näyttöjä oppilaitoksen oppimisympäristöihin. Lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden työpanosta saatetaan tarvita koronaviruspotilaiden hoitoon, jolloin opiskelijoiden näyttöjen arviointiin ei riitä voimavaroja.

Koronaepidemia voi edellä kuvatun kaltaisissa tapauksissa olla erityinen syy, jonka perusteella näyttöjä voi arvioida kaksi opettajaa. Ennen arvioijista päättämistä koulutuksen järjestäjän on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että näyttöjen järjestämisessä ja arvioinnin toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä. Arvioinnin toteuttaminen ei välttämättä edellytä työelämän edustajan fyysistä läsnäoloa näyttöpaikalla.

Yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden osaamisen arvioinnin toteuttaa ja arvioinnista päättää opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Silloin kun yhteinen tutkinnon osa tai sen osa-alue toteutetaan ja arvioidaan ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä, osaamisen arvioinnissa voidaan kuulla työelämän edustajaa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tilojen käyttö

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja toteuttamisesta tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisesti. Lähiopetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon viranomaisten koronaepidemiaa koskevat valtakunnalliset ja alueelliset määräykset, ohjeet ja suositukset, joiden avulla varmistetaan opiskelijoiden ja henkilöstön terveys ja turvallisuus.

Työpaikalla tapahtuvan opiskelun toteuttaminen

Työpaikalla järjestettävää koulutusta voidaan jatkaa normaalisti, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Alueelliset viranomaiset voivat antaa alueellaan omia täydentäviä tai rajatumpia määräyksiä, ohjeita tai suosituksia, jotka perustuvat niiden omaan riskinarviointiin. Työyhteisöjen asiantuntijalaitoksena toimii Työterveyslaitos.

Työnantaja saattaa riskinarviointinsa perusteella todeta hengityksensuojaimen tai kasvomaskien tarpeen, jos työssä on oltava alle yhden metrin etäisyydellä työkavereista tai asiakkaista ja varsinkin, jos lähietäisyydellä oleva ihminen ei kuulu päivittäin tavattujen työtoverien pieneen ryhmään.

Koulutussopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoiden opinnot

Koulutussopimuskoulutuksessa olevat opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalilla tavalla, jos tarvittavista tila- ja hygieniajärjestelyistä on huolehdittu.

Jos koulutussopimus joudutaan väliaikaisesti keskeyttämään, opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutussopimus voidaan purkaa, jos opiskelija ei halua hankkia osaamista työpaikalla. Opiskelijan kanssa voidaan tällöin sopia muunlaisesta osaamisen hankkimistavasta, joka päivitetään henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Vasta jos opiskelija ei lainkaan jatka opintojaan, katsotaan hänet eronneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä tällöin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös opiskelijan eronneeksi katsomisesta.

Koulutuksen järjestäjä voi myös purkaa koulutussopimuksen työnantajan kanssa, jos koulutuksen järjestäjä arvioi, että koulutussopimuksen jatkamiselle ei ole esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:n mukaisia koulutussopimuksen tekemisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutussopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Koulutussopimuksen purkamisessa ja koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen keskeytymisessä noudatetaan lain 76 §:n säännöksiä.

Oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoiden opinnot

Oppisopimuskoulutuksessa olevat opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalilla tavalla, jos tarvittavista tila- ja hygieniajärjestelyistä on huolehdittu.

Jos oppisopimuskoulutusta ei voida turvallisesti järjestää, voi koulutuksen järjestäjä siirtää oppisopimuskoulutusta sopijaosapuolten yhteisellä sopimuksella myöhempään ajankohtaan. Koulutuksen järjestäjän tulee selvittää yhdessä opiskelijan kanssa mahdollisuuksia jatkaa osaamisen hankkimista muulla tavoin.

Oppisopimuksen väliaikaisesta keskeyttämisestä on mahdollista sopia opiskelijan ja työantajan välillä. Tällöin opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Oppisopimus voidaan purkaa, jos opiskelija ei halua hankkia osaamista muulla tavalla ja ilmoittaa opiskelun lopettamisesta. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä tällöin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös opiskelijan eronneeksi katsomisesta.

Koulutuksen järjestäjä voi myös purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja. Jos koulutuksen järjestäjä purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen työnantajan kanssa em. syystä, myös opiskelijan ja työnantajan välinen oppisopimus katsotaan purkautuneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tällöin järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Oppisopimuskoulutuksessa tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamisessa sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytymisessä noudatetaan lain 75 §:n säännöksiä.

Opiskelijoiden ohjaaminen ja palautteen antaminen

Opiskelijoiden opetuksesta ja ohjauksesta sekä palautteen antamisesta on säädökset ammatillisen koulutuksesta annetussa laissa.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 61 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 51 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Tutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen aikana opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta opettajat ja muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat koulutuksen järjestäjän edustajat sekä vastuullinen työpaikkaohjaaja. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan osallistumatta tutkintokoulutukseen, hänen osaamisensa kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta 54 §:ssä tarkoitetut osaamisen arvioijat osaamisen arvioinnin yhteydessä.

Opiskelijalle annettavalla palautteella ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin.