Hyvä turvallisuuskulttuuri on osaamista, ohjeistusta, ohjeiden ja toimintamallien omaksumista. Turvallisuuskulttuuriin kuuluvat osana myös valvonta, arviointi ja kehittäminen. Työyhteisön yhteisesti hyväksymät turvallisuusperiaatteet määrittelevät asioita, jotka yhteisö kokee tärkeiksi, joihin se uskoo ja joihin sen halutaan sitoutuvan.
Turvallisuustyöhön kohdistuu sekä ulkoista että sisäistä ohjausta. Lainsäädäntö, ohjeet ja strategiat sekä eri viranomaisten suorittamat seurannat ovat ulkoista ohjausta. Oppilaitosten johdon tulee tuntea voimassa oleva normisto. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia ja vastata siitä, että oppilaitoksen turvallisuustyö on organisoitu asianmukaisesti ja että turvallisuustyöhön on varattu resursseja. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus valvoa, että oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet ovat ajan tasalla. Oppimis- ja työympäristön turvallisuus arvioidaan osana oppilaitoksen arviointia.
Turvallisuussuunnittelussa koulutuksen järjestäjän rooli on tärkeä. Kun koulutuksen järjestäjänä on yksi kunta, ovat turvallisuuden vastuut eri osa-alueiden ja tiedonkulun osalta melko selkeitä. Suuri osa ammatillisesta koulutuksesta on kuntayhtymien järjestämää koulutusta. Kuntayhtymien toimipisteitä saattaa sijaita useiden kuntien alueella, ja välimatkat toimipisteiden välillä saattavat olla pitkät. Tämä näkyy myös oppilaitosturvallisuuden suunnittelussa ja toimenpiteiden toteuttamisessa. Suunnittelun lähtökohtana on koulutuksen järjestäjän oma oppilaitosorganisaatio, jossa organisaation koko, sen järjestämä opetus ja opetusalat asettavat turvallisuustyölle omat haasteensa. Monialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa turvallisuushaasteita riittää. Toisaalta monialaisessa oppilaitoksessa on myös eri alojen asiantuntijuutta, jota voidaan hyödyntää turvallisuustyön organisoinnissa.
Koulutuksen järjestäjä määrittelee yhteiset noudatettavat turvallisuustyön periaatteet ja käytänteet. Jokainen oppilaitos on omanlaisensa, joten hyvä turvallisuustyön suunnittelu edellyttää aina paikallisten olosuhteiden tuntemista. Toisten malleihin kannattaa tutustua, mutta muiden mallien kopioinnissa on omat vaaransa. Parhaaseen tulokseen päästään, kun selvitetään oppilaitoksen omat erityispiirteet ja rakennetaan yhdessä omat toimintatavat, joihin työyhteisön jäsenet voivat sitoutua. Yhteiseen turvallisuuskulttuuriin sitoutuminen ja siihen sitouttaminen ovat tärkeä osa turvallisuustyötä.
Koulutuksen ylläpitäjä- ja oppilaitostaso määrittelee toimijoiden vastuut ja vastuualueet. Kaikilla oppilaitoksessa toimivilla on vastuunsa. Opiskelijoiden vastuulla on annettujen ohjeiden noudattaminen, olivatpa kyseessä oppilaitoksen järjestyssäännöt, työturvallisuusohjeet tai muut noudatettaviksi annetut ohjeet. Ylläpitäjän, johtajan/rehtorin, toimipaikan esimiehen, koulutuspäällikön tai muun työnjohtotason, opettajien, ammattimiesten ja muun henkilökunnan sekä opiskelijoiden vastuualueet määritellään. On tärkeä tietää, kuka tekee/ketkä tekevät ja mitä tehtäviin kuuluu. Keskeisten turvallisuustoimijoiden turvallisuusosaamiselle voidaan myös määritellä tarkemmat vaatimukset; esimerkiksi mitä jokaisen henkilökunnan jäsenen tulee osata, mitä jokaisen johtoon kuuluvan henkilön tulee osata, mitä kiinteistönhuoltohenkilökunnan tulee osata ja mitä opiskelijoiden tulee osata.