Ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat on uudistettu. Uudistetut tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2026. Uudistetut sisällöt ovat nähtävissä ePerusteissa ammatillisissa perustutkinnoissa:

 

Opetushallitus järjestää kevään 2026 aikana koulutuksen järjestäjille toimeenpanon tukea uudistettujen sisältöjen käyttöönottoon. 

15.1.2026 Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat -webinaarimateriaali

Liite
Esitysdiat (pdf, 421 KB)
  •  

Opetushallitus on julkaissut Liikkumisen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa -tukimateriaalin. Sivustolle on koottu koulutuksen järjestäjille ja opetus- ja ohjaushenkilöstölle tukimateriaalia opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseksi . Tukimateriaalin tavoitteena on tarjota vinkkejä, kuinka liikkumista voidaan edistää ja lisätä osana ammatillisen koulutuksen arkea. 

 

Opetushallitus myös järjestää Lisää liikettä ammatilliseen koulutukseen -webinaarin 21.1.2026 klo 13.00-15.00. Lämpimästi tervetuloa!

Tapahtumamateriaalit:

LUMATE-osaamista vahvistamalla hyvinvointia ja osallisuutta

Liite

Liity mukaan valtakunnalliseen yto-opettajaverkostoon!

VIERKO-hankkeen yhteydessä on käynnistetty valtakunnalliset YTO-opettajaverkostot yhteisten tutkinnon osien eri osa-alueille, ja aineryhmien koollekutsujat ovat VIERKO-hankkeesta. Verkostot ovat avoimia kaikille YTO-opettajille ja -ohjaajille. Verkostojen tavoite on tukea opettajien välistä yhteistyötä, tiedon ja käytäntöjen jakamista sekä yhteistä ongelmanratkaisua.  

Yhteystiedot verkostoihin:

YTO-opettajaverkostojen yhteystiedot

 

 

VIERKO-hankkeessa tuotetut YTO-materiaalit löytyvät aoe.fi-sivustolta

Tietoa ja vinkkejä materiaaleista alla olevassa tiedostossa:

Liite

 

 

Toisen kotimaisen kielen tukimateriaali

Opetushallitus on julkaissut tukimateriaalia toisen kotimaisen kielen opetukseen ja ohjaukseen. 

 

Ammatillisen koulutuksen kielitietoisuusverkostossa on jo yli 450 osallistujaa!

Takaisin ylös

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

 

Tutkinnon osaan sisältyvien kielten osa-alueiden suorittaminen tutkintokielen mukaisesti:

Suomenkielinen tutkintokoulutusRuotsinkielinen tutkintokoulutus

Viestintä- ja vuorovaikutus äidinkielellä, on:

  • suomi

Opiskelijan valinnan mukaan ja koulutuksen järjestäjän mahdollistaessa, viestintä- ja vuorovaikutus äidinkielellä voi olla:

  • suomi toisena kielenä
  • saame
  • romani
  • viittomakieli
  • suomi viittomakielisille
  • muu opiskelijan oma äidinkieli (ei ruotsi)

Opiskelijan suorittaessa osa-alueen osaamistavoitteita muussa kuin suomen kielessä, äidinkielen valinnaisiin osaamistavoitteisiin sisällytetään suomen kielen opintoja.

Viestintä- ja vuorovaikutus äidinkielellä, on:

  • ruotsi

Opiskelijan valinnan mukaan ja koulutuksen järjestäjän mahdollistaessa, viestintä- ja vuorovaikutus äidinkielellä voi olla:

  • ruotsi toisena kielenä
  • saame
  • romani
  • viittomakieli
  • ruotsi viittomakielisille
  • muu opiskelijan oma äidinkieli (ei suomi)

 Opiskelijan suorittaessa osa-alueen osaamistavoitteita muussa kuin ruotsin kielessä, äidinkielen valinnaisiin osaamistavoitteisiin sisällytetään ruotsin kielen opintoja.  

Viestintä- ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä

  • aina ruotsi, riippumatta viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä osa-alueessa suoritetusta kielestä

Viestintä- ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä

  • aina suomi riippumatta viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä osa-alueessa suoritetusta kielestä

Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä

  • koulutuksen järjestäjä päättää, mitä kieltä/kieliä oppilaitoksessa tarjotaan
  • vieras kieli voi olla opiskelijan äidinkieli, jos opiskelija ei ole suorittanut omaa äidinkieltään kohdassa viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä
  • Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä osa-alueen kielenä voi olla suomi, jos opiskelija ei ole suorittanut suomea äidinkielenä (Huom! Suoritetaan vieraan kielen osaamistavoitteilla, joten ei voi suorittaa S2-osaamistavoitteilla)

Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä

  • koulutuksen järjestäjä päättää, mitä kieltä/kieliä oppilaitoksessa tarjotaan
  • vieras kieli voi olla opiskelijan äidinkieli, jos opiskelija ei ole suorittanut omaa äidinkieltään kohdassa viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä
  • Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä osa-alueen kielenä voi olla ruotsi, jos opiskelija ei ole suorittanut ruotsia äidinkielenä (Huom! Suoritetaan vieraan kielen osaamistavoitteilla, joten ei voi suorittaa R2-osaamistavoitteilla)

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

MaLun valtakunnalliset vertaishetket

Turun ammatti-instituutti koordinoi matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen -tutkinnon osan opettajien valtakunnallisia vertaishetkiä. Tilaisuuksissa keskustellaan aiheeseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Mikäli haluat osallistua vertaishetkiin, otathan yhteyttä Päivi Pellonperään (paivi.pellonpera [at] edu.turku.fi (paivi[dot]pellonpera[at]edu[dot]turku[dot]fi)).

 

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet

Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet (9 osp) voivat olla:

  • Tutkinnon perusteissa määrättyjä valinnaisia osaamistavoitteita. Tutkinnon perusteiden mukaiset kokonaisuudet ovat 3 osaamispisteen laajuisia ja niitä ei voi suorittaa suppeampina tai laajempina kokonaisuuksina.
  • Koulutuksen järjestäjän päättämiä muita valinnaisia osaamistavoitteita, jotka tukevat kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita. Tällöin koulutuksen järjestäjä nimeää kokonaisuuden, määrittelee osaamistavoitteet ja laajuuden (1-9 osp). Kokonaisuus arvioidaan tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän päättämiä osaamistavoitteita voidaan laatia kaikkiin tutkinnon perusteiden mukaisiin osa-alueisiin, myös niihin, joihin ei tutkinnon perusteissa ole valinnaisia osaamistavoitteita.
  • Opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita. Aiemmin hankittu osaaminen voi olla hankittu ammatillisessa koulutuksessa, lukiokoulutuksessa tai korkeakouluopinnoissa. Kyseisestä osaamisesta tulee olla toimivaltaisen viranomaisen antama todistus ja osaamisesta on annettu arvosana. Osaaminen tunnustetaan osaksi suoritettavaa tutkintoa.
Takaisin ylös

Yhteisten tutkinnon osien uusi arviointikriteeristö on otettu käyttöön 1.8.2022 kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa. Ennen 1.8.2022 tutkinnon suorittamisen aloittaneella opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto aloittamiensa ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaisesti 31.7.2026 saakka. 

Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon perusteiden mukainen osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin tulee kattaa kaikki suoritettavan tutkinnon perusteissa määritellyt osaamistavoitteet. Arvioijat arvioivat opiskelijan osaamista monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen ja soveltavat arvioinnissa perusteiden arviointikriteeristöä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Arvioijat päättävät tekemiensä arviointien perusteella arvosanat yhteisistä tutkinnon osista ja niiden osa-alueista. Osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa 1–5. Ammatillisen perustutkinnon yhteiset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 

Tutkinnon perusteiden mukaista arviointikriteeristöä tulee käyttää myös koulutuksen järjestäjien paikalliseen tarjontaan sisältyvien valinnaisten osaamistavoitteiden arvioinnissa. 

Yhteisten tutkinnon osien osaamisen osoittaminen ja arviointi
Takaisin ylös

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ohjaavat laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (673/2017) sekä Opetushallituksen määräys: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista ja arvosanojen muuntamisesta ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi Opetushallitus on laatinut Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen oppaan, joka tukee säädösten toimeenpanoa.

Huomioita osaamisen tunnustamisesta yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa

Aiemmin hankittua osaamista tunnustetaan osaksi suoritettavaa tutkintoa lähtökohtaisesti tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti. Tutkinnon muodostumisen kohta määrittelee, miten osaamisen tunnustaminen toteutetaan. Alla on esitetty mahdollisuudet tunnustaa aiempaa osaamista yhteisiin tutkinnon osiin ja tunnustamisen periaatteet näissä tilanteissa.

1. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden pakolliset osaamistavoitteet

  • aiemmin hankitun osaamisen tulee vastata tutkinnon perusteissa olevaa osaamista ja osaamisen tulee olla ajantasaista

2. Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet, jotka voivat olla:

2A. Tutkinnon perusteissa määrättyjä valinnaisia osaamistavoitteita

  • aiemmin hankitun osaamisen tulee vastata tutkinnon perusteissa olevaa osaamista ja osaamisen tulee vastata tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista
  • voidaan tunnustaa vain kokonaisia osa-alueita

2B. Koulutuksen järjestäjän päättämiä muita valinnaisia osaamistavoitteita, jotka tukevat kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita

  • aiemmin hankitun osaamisen tulee vastata koulutuksen järjestäjän päättämiä osaamistavoitteita (osa-aluetta) ja osaamisen tulee olla ajantasaista kun tunnustetaan osaamista koulutuksen järjestäjän päättämiin osaamistavoitteisiin
  • mikäli opiskelija on suorittanut aiemmin toisella koulutuksen järjestäjällä heidän "paikallisen osa-alueen" osaaminen voidaan tunnustaa ilman vastaavuuden ja ajantasaisuuden arviointia. Tällöin osaaminen tunnustetaan suorituksen alkuperäisellä nimellä ja laajuudella

2C. Lisäksi valinnaisiin osaamistavoitteisiin voidaan sisällyttää opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita

  • tällöin ei arvioida aiemmin hankitun osaamisen ajantasaisuutta tai vastaavuutta
  • osaaminen tunnustetaan aiemman suorituksen alkuperäisellä nimellä. Tunnustettaessa osaamista lukio-opinnoista käytetään laajuuden määrittelyssä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen määräyksessä määriteltyjä kertoimia. Tunnustettaessa osaamista korkeakouluopinnoista, koulutuksen järjestäjä päättää tunnustamisen laajuuden, joka voi olla 1-9 osaamispistettä. 
Takaisin ylös

Talous- ja kestävän kehityksen osaamistavoitteet

Opetushallitus oppaassa kuvataan kestävän kehityksen ja talousosaamisen valinnaisia osaamistavoitteita, joita koulutuksen järjestäjät voivat tarjota opiskelijoille.

Oppaan valinnaisiin osaamistavoitteisiin on määritelty nimet ja koodit, joita käytetään silloin, kun valinnaiset osaamistavoitteet suoritetaan oppaan sisällön mukaisena.

Oppaan osaamistavoitteita voi käyttää myös osittain ja muokata niistä edelleen yhteisten tutkinnon osien tavoitteita tukevia valinnaisia osaamistavoitteita. Tällöin koulutuksen järjestäjä nimeää kokonaisuuden, määrittelee sille laajuuden ja antaa koodin.   

 

Ammattiosaajan työkykypassi

Takaisin ylös

Jos jokin asia jäi askarruttamaan, voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse osoitteessa ammatillinenkoulutus [at] oph.fi

Takaisin ylös