Ammattiosaajan työkykypassi on ammattiin opiskelevan työkalu työkyky- ja hyvinvointitaitojen vahvistamiseen. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry ylläpitää työkykypassia ja sen työkaluja opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen tuella.

 

Logo

 

Ammattiosaajan työkykypassilla tuetaan opiskelijoiden hyvinvointikäyttäytymistä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan opiskelun aikana ja sen jälkeen niin, että työhyvinvoinnin ylläpitäminen on osa elämäntapaa. Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) määrittelee, että laissa tarkoitettujen  tutkintojen ja koulutuksen tarkoituksena antaa valmiuksia työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi. Työkykypassin sisällöt edistävät ja mahdollistavat näiden valmiuksien oppimista.

Ammattiosaajan työkykypassin osa-alueet ovat ammatin työkykyvalmiudet, työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen sekä harrastuneisuus ja yhteistyötaidot. Osa-alueet voivat olla osana ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa. Osa-alueet voidaan kytkeä ammatillisiin tutkinnon osiin tai ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin. Myös opiskelijakunta- ja tutortoiminnassa sekä vapaa-ajan harrastuksissa hankittu osaaminen voidaan sisällyttää osaksi työkykypassia. Kun työkykypassin osa-alueet on suoritettu osana tutkinnon osia, opiskelija saa todistuksen Ammattiosaajan työkykypassista.

Takaisin ylös

Oppilaitokset ovat tehneet erilaisia ratkaisuja työkykypassin käytännön toteuttamisessa. Tärkeitä asioita työkykypassin soveltamisessa ovat ammatillisuus ja opiskelijalähtöisyys. Lisäksi työkykypassin osaamistavoitteet ovat sellaisia, että niitä ei ole tarkoitus omaksua hetkessä, vaan tavoitteena on oppimisen pitkäaikaisuus ja sitä kautta pysyvät muutokset.

Takaisin ylös

Työkykypassin käyttöönottoon saa tukea SAKU ry:ltä, joka järjestää käyttöönoton ohjausta sekä ylläpitää työkykypassin verkkosivuja ja mobiilisovellusta.

SAKU ry:n tarjoamat tukimuodot ovat:

Työkykypassimentoreiden valmennukset

  • työkykypassimentorit toimivat koulutuksen järjestäjän henkilöstön tukena työkykypassin käytössä.

Käyttöönoton tuki

  • valtakunnalliset työkykypassistartit ja käyttöönottopajat opetushenkilöstölle sekä käyttöönoton tuki koulutuksen järjestäjälle.

Verkostotoiminta

  • valtakunnalliset kohtaamiset työkykypassimentoreille sekä kaikille työkykypassia hyödyntäville ja siitä kiinnostuneille.

Työkyvyn ja hyvinvoinnin oppimisen avointen materiaalien ja työkalujen ylläpito ja päivitys

  • työkyvyn tietopankki 
  • nettisivujen tehtäväkortit (suomi, ruotsi, englanti, selkosuomi)
  • mobiilisovellus (suomi, ruotsi, englanti)
Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjälle työkykypassi on yksi tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ja toteuttaa koulutustakuuta. Työkykypassin avulla tehdään näkyväksi hyvinvoivan oppimisympäristön malliin sisältyvät toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia edistävät opetuksen sisällöt. Ammattiosaajan työkykypassin avulla voidaan edistää oppilaitosyhteisön terveyttä ja hyvinvointia.

Ammatillisessa koulutuksessa yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tulee painottaa ennaltaehkäiseviä, osallistavia, ohjauksellisia ja esteettömiä toimintatapoja. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa yhteisöllistä toimintakulttuuria.

Opiskeluhuoltosuunnitelman yhtenä tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä yhteisten tutkinnon osien, työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen opetuksen sekä ammatillisten tutkinnon osien opetuksen välillä. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten työkykypassia hyödynnetään työkyvyn ja hyvinvoinnin oppimisessa sekä ammatillisissa että yhteisissä tutkinnon osissa.

Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osaamistavoitteiden sekä ammatillisten tutkinnon osien terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävien ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edistävät osaltaan myös opiskeluhuollolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Työkykypassin avulla ja moniammatillisella yhteistyöllä voidaan sitoa ammatillinen työkyvyn edistäminen osaksi opetusta, oppimista ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.

Takaisin ylös