Henkilöhahmoja arvioidaan usein sanoilla pinnallinen, kaavamainen, syvällinen tai uskottava. Tällainen luonnehdinta ja niiden keskinäinen jännite kertoo paljon henkilöhahmoon liittyvistä arvoista ja odotuksista. Syvällisyys koetaan pinnallisuutta arvokkaammaksi, koska se ei ole tekstin pinnalta suoraan nähtävää vaan pintaelementeistä pääteltävää. Kaavamaiseksi kuvaillaan henkilöhahmoa, joka toistaa teoillaan ja olemuksellaan tiettyä kaavaa ja on siten ennalta arvattava. Henkilöhahmo on siis jakautunut kahteen osaan, ulko- ja sisäpuoleen, joista sisäpuoli koetaan arvokkaammaksi. Sisäpuoli on siis se tekijä, joka määrittelee henkilökuvauksen uskottavuuden. (Käkelä-Puumala 2001, s. 246.)
Sanataide on kirjallisuutta ja siinä viipyilyä. Kirjallisuuteen kuuluu keskeisesti henkilöhahmot ja juoni. Juoni ja henkilöhahmo liittyvät tiiviisti yhteen. Juoni tapahtuu henkilöhahmoille ja juonta kuljettavat henkilöhahmot. Ennen kuin alkaa kirjoittaa tarinaa, on hyvä miettiä, millainen tarinan päähenkilö ja muut henkilöt ovat. Miltä he näyttävät? Mitä tekevät työkseen ja mitä harrastavat? Millaisia pelkoja tai ongelmia henkilöillä on? Harjoituksessa voi käyttää Henkilökorttilomaketta kirjasta. (Repo Nina, Parkkola Seita: Timantinmetsästäjä, luovankirjoittamisen opas, WSOY 2004).
Päähenkilö – toimii saavuttaakseen tavoitteensa, kohtaa esteitä ja joutuu tahtoen tai tahtomattaan konfliktitilanteisiin.
Päähenkilön vastustaja – tahdonsuunta päinvastainen päähenkilön kanssa. Vastavoima ei ole välttämättä henkilö. Se voi olla myös henkilön päänsisäinen este, ulkoinen olosuhde tms.
Muut henkilöt – rakennetaan yhtä huolellisesti kuin päähenkilö. Muut henkilöt ovat kuitenkin alisteisia päähenkilölle ja tarinalle.
Päähenkilöllä tulee olla selkeä tavoite ja vahva henkilökohtainen tarve saavuttaa päämääränsä. Samoin myös päähenkilön vastustajalla. Tällöin tarinaan syntyy jännitteitä ja ristiriitoja, kun kaksi ihmistä kohtaa ja heidän tahtojensa suunnat leikkaavat.
Seuraavassa kappaleessa esitellään, miten sanataideohjaaja voi opettaa eri-ikäisille henkilökuvan luomista sekä käydä läpi palautekeskustelua. Palautteenanto sanataideopetuksessa on äärimmäisen tärkeää. Arviointi vaikuttaa positiivisesti lapseen/nuoreen ja motivoi harrastuksen jatkamista. Myös aivan pieni lapsi haluaa palautetta ohjaajaltaan. Lisää arvioinnista löytyy kohdasta Näkökulmia arviointiin. Harjoitusesimerkit ovat joko suoraan sanataiteen oppaista tai kehitelty mallien pohjalta omaksi harjoitukseksi. Kyseiset teokset mainitaan harjoitusten yhteydessä.