Arviointi on oleellinen osa lukiokoulutusta ja oppimista. Kaisa Honkosen ja Anne Rongaksen laatima arviointisanasto avaa arvioinnin käsitteitä lukion uusien opetussuunnitelman perusteiden valossa. Lukiolainen, tutustu arviointisanastoon!
Nuoli kadulla osoittaa eteenpäin

Arviointi

Arvioinnissa verrataan saavutettuja tuloksia asetettuihin tavoitteisiin. Arviointia tehdään arviointiasteikon tai -kriteerien perusteella. Siihen kuuluu palaute ja usein myös arvosana, jolla kuvataan osaamisen tasoa. Arviointi kattaa koko oppimisprosessin eikä pelkästään loppusuoritusta, esimerkiksi koetta tai lopputyötä. Tämä tarkoittaa, että opintojakson alussa voidaan arvioida lähtötasoa ja opintojakson aikana puolestaan antaa oppimista tukevaa ja eteenpäin kuljettavaa palautetta.

Arviointikriteerit

Arviointikriteereissä opintojen tavoitteet kuvataan täsmennettynä niin, että tavoitealueet erotellaan ja jokaisesta osa-alueesta kuvataan eri osaamistasot. Opettaja voi perustella arviointiaan ja antamaansa palautetta peilaamalla niitä kriteereihin.

Arvosana-asteikko

Yksinkertaisin arvosana-asteikko on hyväksytty–hylätty. Perinteinen lukiokoulutuksen asteikko Suomessa ilmaistaan numeroilla neljästä kymmeneen. Asteikko voidaan muodostaa myös pisteillä tai ilmaista sanallisesti, kuten ylioppilastutkinnossa. Kaikissa asteikoissa muodostetaan skaala hylätystä suorituksesta parhaaseen.

Arvosanan korottaminen

Yleisten ohjeiden ja koulukohtaisesti määriteltyjen käytäntöjen mukaisesti opiskelijalla on mahdollisuus korottaa arvosanoja lukio-opintojen aikana sekä valmistuttuaan lukion päättötutkinnon tai ylioppilastutkinnon arvosanoja.

Arvostelu

Arvostelu viittaa opintokokonaisuuden loppuarviointiin, joka ilmaistaan arvosanalla. Kaikki arviointi ei ole arvostelua. Arvostelussa ilmaistaan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin verraten opiskelijan saavuttama osaaminen, jota usein ilmaistaan numeroarvosanalla. Arvostelu on summatiivisen arvioinnin lähikäsite.

Formatiivinen arviointi

Formatiivinen arviointi on opiskelun aikana toteutettavaa opiskelijan oppimisen arviointia. Formatiivinen arviointi on muodoltaan usein laadullista palautetta, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijaa eteenpäin ja oikeaan suuntaan.

Itsearviointi

Itsearviointi tarkoittaa oman opiskelun ja oppimisen arviointia. Sen tavoitteena on vahvistaa tietoisesti otetta omiin opintoihin. Itsearvioinnilla opiskelija tarkistaa – ja tarvittaessa muuttaa – omia tavoitteitaan ja suuntaa jota kohti on pyrkimässä. Itsearvioinnissa opiskelija voi oman arvioinnin ohella hyödyntää muilta saamaansa palautetta.

Itsearviointitaidot

Itsearviointitaidoilla on kolme ulottuvuutta: reflektointi, itsearviointi ja metakognitio. Hyvät itsearviointitaidot ovat keskeinen osa taitavaa opiskelua. Itsearviointitaidot tuottavat ymmärrystä omista opiskeluvalmiuksista ja niiden parantamisesta.

Jatkuva arviointi

Jatkuva arviointi tarkoittaa oppimisprosessia eteenpäin kuljettavaa arvioinnin ja palautteen eri muotojen osiota. Jatkuva arviointi ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa arvosanan antamista.

Kriteeriperusteinen arviointi

Kriteeriperusteinen arviointi tarkoittaa arviointia, jota tehdään osaamistavoitteiden pohjalta asetettujen arviointikriteerien avulla. Arviointikriteerit ovat opiskelijan saatavilla koko oppimisprosessin ajan, mikä tukee myös itsearviointia ja oman opiskelun ohjaamista.

Metakognitio

Metakognitio on oman tiedonkäsittelyn tietoista havainnointia ja ohjaamista. Se on tärkeä opiskelutaito.

Monipuolinen osaamisen näyttö

Monipuolinen osaamisen näyttö tarkoittaa, että opiskelijalle annetaan useita tilaisuuksia arvosanan muodostavan osaamisen näyttöön useammalla kuin yhdellä tavalla.

Opintokokonaisuuden sisällöt

Oppimateriaalien sisällöt auttavat saavuttamaan oppimisen tavoitteita. Samaan tavoitteeseen voidaan päästä hyödyntämällä erilaisia opintokokonaisuuden sisältöjä, mikä näkyy oppikirjojen eroina.

Opintokokonaisuuden tavoitteet

Opintokokonaisuuden tavoitteet ovat opetussuunnitelmassa kuvatut osaamisen tavoitteet, jotka voivat olla tiedollisia ja taidollisia. Opiskelijalla voi olla myös henkilökohtaisia tavoitteita. Arviointia toteutetaan oppimisprosessin eri vaiheissa tavoitteisiin peilaten.

Oppimisanalytiikka

Oppimisanalytiikassa sähköisissä opiskeluympäristöissä kertyy käyttäjän toiminnasta dataa, jota voidaan hyödyntää opiskelun ohjauksessa ja opetuksen suunnittelussa. Opiskelija voi myös itse käyttää analytiikan antamaa tietoa opintojen etenemisen seuraamisessa ja itsearvioinnin tukena.

Oppimisprosessi (opiskeluprosessi)

Opiskelun kaari sisältää prosessina erilaisia vaiheita, kuten orientoitumisen, aloitusvaiheen, työskentelyvaiheen (asioiden ja taitojen opettelu) sekä osaamisen osoittamisen. Arvioinnin eri muodoilla tuetaan opiskelijaa koko oppimisprosessin ajan.

Osaamisen näyttö

Opintokokonaisuuden aikana ja päättyessä opiskelija antaa eri tavoin näyttöä omasta osaamisestaan eli tiedoista ja taidoista, jotka hän on saavuttanut. Osaamisen taso arvioidaan suhteessa asetettuihin osaamistavoitteisiin (summatiivinen arviointi). Periaatteena lukio-opinnoissa on, että osaamista pitää voida osoittaa useammalla kuin yhdellä tavalla (ei siis vain loppukokeella). Muualla hankittu osaaminen voidaan myös hyväksilukea.

Palaute

Oppimisprosessin eri vaiheissa annettu palaute ilmaisee sen hetkistä tilannetta ja ohjaa eteenpäin. Palaute voi olla keskustelua, kirjallisesti ilmaistua tai muilla tavoin ilmaistua kuten pisteitä. Palautetta voivat antaa opettajan lisäksi muut opiskelijat (vertaispalaute), ulkopuoliset asiantuntijat (asiantuntijapalaute) tai opiskelija itse (itsearviointi).

Reflektointi

Reflektointi on taitavan opiskelun vaihe, jossa opiskelija pysähtyy peilaamaan ja tarkastelemaan opiskeluaan, oppimistaan ja osaamistaan kokonaisuutena ja laajassa perspektiivissä suhteessa tavoitteisiin. Reflektointi lisää tietoisuutta opiskelutaidoista ja opinnoissa etenemisestä ja auttaa ottamaan otetta omiin opintoihin. Reflektointia voidaan tehdä myös opintoryhmässä.

Ryhmäarviointi tai ryhmässä annettu palaute

Ryhmäarviointi on yhdessä toteutettuun opintojaksoon tai sen osaan liittyvä arviointituokio, jossa opintoryhmän jäsenet arvioivat omaa, ryhmän eri jäsenten ja koko ryhmän toimintaa ja osaamista. Ryhmäarviointi lisää tietoisuutta itsestä, omasta oppimisesta ja itsestä ryhmän jäsenenä.

Summatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi on kokoava arviointi opintojakson tai tutkinnon päätteeksi. Summatiivinen arviointi ilmaistaan hyväksyntänä (esim. diplomi) tai arvosanana.

Vertaisarviointi tai vertaispalaute

Vertaisarviointi tai vertaispalaute on samassa asemassa olevien opiskelijoiden toinen toisilleen antama palaute. Vertaisarviointia käytetään oppimisprosessin aikana. Se on vastavuoroista, eli sekä vertaisarvioinnin antaminen että vastaanottaminen ovat osa oppimisprosessia. Varsinaisen arvosanan antaminen ei ole vertaisten opiskelijoiden vaan opettajan tehtävä.