Arviointi on lukiokoulutuksen ja oppimisen oleellinen osa. Najat Ouakrim-Soivion ja Anne Rongaksen laatima arviointisanasto avaa arvioinnin käsitteitä lukion uusien opetussuunnitelman perusteiden valossa. Opettaja, tutustu arviointisanastoon!
Kuvituskuva

Absoluuttinen arviointi

Absoluuttinen arviointi on arviointitapa, jossa kaikkia opiskelijoita arvioidaan suhteessa ennalta määriteltyyn suoritustasoon tai normiin. Esimerkkinä absoluuttisesta arvioinnista on kaksiluokkainen arviointi hyväksytty–hylätty-asteikolla.

Adaptiivinen arviointi

Adaptiivisessa arvioinnissa koe tai arviointitehtävä voidaan mukauttaa vastaamaan opiskelijan tieto- ja taitotasoa käyttämällä sähköistä arviointijärjestelmää. Siinä järjestelmään on laadittu eritasoisia kysymyksiä, jotka vaikeutuvat tai helpottuvat sen mukaan, miten vastaaja niihin vastaa kokeen edetessä. Sähköinen järjestelmä laskee koko ajan opiskelijan suoriutumista kokeessa ja syöttää sellaisia tehtäviä, jotka ovat lähellä edellistä tehtävää, josta vastaaja on suoriutunut. Kokeen tai arvioinnin päätyttyä järjestelmä laskee vastaajan taitotason ja antaa tälle joko kirjallisen tai numeerisen arvioinnin.

Arviointi

Arviointi on asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua. Se kohdistuu aina tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Arviointi on myös kontekstisidonnaista, jolloin sen tehtävät ja rooli määrittyvät kulloisenkin asiayhteyden mukaan.

Arviointikulttuuri

Arviointikulttuuri on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria. Arviointikulttuurilla tarkoitetaan oppilaitoksen arvoja, normeja ja yhteisiä arviointikäytänteitä, joista sovitaan ja joita sovelletaan yhteisessä arviointityössä ja joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Arviointiparadigma

Arviointiparadigma tarkoittaa arvioinnille tyypillistä ajattelu- tai toimintatapaa.

Arvostelu

Arvostelussa painotetaan saadun tiedon summatiivisuutta ja eksaktia tietämistä. Arvostelu-käsitettä käytetään erityisesti silloin, kun halutaan korostaa, että kyse on numeroarvosanan antamisesta. Ylioppilastutkintolautakunta käyttää johdonmukaisesti arvostelun käsitettä juuri edellä esitetyssä kontekstissa.

Auditointi

Auditointi on laadun tarkastusta, joka tapahtuu tietyn, ennalta suunnitellun systematiikan mukaan.

Autenttinen arviointi

Autenttisen arvioinnin synonyyminä käytetään opiskelijalähtöistä arviointia. Autenttisessa arvioinnissa opiskelijan osaamisen tasoa arvioidaan oikeissa, käytännön tilanteissa niin sanottuna suoritusarviointina.

Benchmarking

Benchmarkingin eli vertailuanalyysin tai esikuva-analyysin perusajatuksena on toisilta oppiminen ja oman toiminnan arviointi sekä oman organisaation prosessien kyseenalaistaminen.

Diagnostinen arviointi

Diagnostisella arvioinnilla kartoitetaan etukäteen opiskelijan oppimisedellytyksiä ja sitä, miten opiskelija hallitsee arvioitavia tietoja ja taitoja.

Edistymisen arviointi

Edistymisen arviointi on lähtökohtaisesti laadullista ja kuvailevaa. Sen tehtävä on kuvata opiskelijalle, missä määrin ja miten hän on edistynyt suhteessa asetettuun tavoitteeseen.

Formatiivinen arviointi

Formatiivinen arviointi on ennen kaikkea oppimisprosessin arviointia. Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on tukea ja ohjata oppimista ja antaa siitä palautetta. Formatiivista arviointia kuvataan usein ilmauksella ”arviointi oppimisessa tai oppimisen tukena” (eng. assessment for learning).

Integroiva arviointi

Integroivan arvioinnin tehtävänä on kehittää opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja lisätä opiskelijan osallisuutta osana arviointia.

Itsearviointi

Oman toiminnan jäsentynyttä arviointia kutsutaan itsearvioinniksi.

Itsearviointitaidot

Itsearviointitaidot voidaan jakaa kolmeen osaan: reflektioon, itsearviointiin ja metakognitioon.

Kansallinen koe

Kansallinen koe on koe, joka järjestetään koko ikäluokalle eri oppiaineissa ja eri vuosiluokilla. Kansalliset kokeet eivät ole päättökokeiden tavoin edellytyksenä päättötodistuksen saamiseksi. Kansallisia kokeita järjestetään esimerkiksi Ruotsissa eri vuosiluokilla koko opiskelijaikäluokalle.

Kriteeri

Kriteeri on eräänlainen mittari tai mittatikku, jolla osaamisen tasoa kuvataan. Kriteereitä on toisinaan luonnehdittu myös vaatimustasoksi, jonka perusteella opiskelijan osaamista arvioidaan. Kriteeri perustuu aina asetettuun tavoitteeseen.

Kriteeriperusteinen arviointi

Kriteeriperusteista arviointia on pidetty oikeudenmukaisena ja reiluna, koska arviointikriteerit on määrätty etukäteen ja ne perustuvat opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kriteeriperusteinen arviointi voi olla laadullista tai määrällistä.

Laadullinen arviointi

Arviointi voidaan jakaa laadulliseen tai määrälliseen arviointiin. Laadullinen arviointi on usein sanallista arviointia. Laadullisia arviointimenetelmiä ovat esimerkiksi portfolio, oppimispäiväkirja, edistymisen seuraaminen tai arviointikeskustelut.

Laadullinen kriteeriperusteinen arviointi

Laadullisessa kriteeriperusteisessa arvioinnissa pyritään selvittämään, mikä on oppimisen tai osaamisen laatu suhteessa ennalta sovittuun laadulliseen kriteeriin.

Laaja-alaisen osaamisen arviointi

Lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2019 on muotoiltu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Laaja-alaiselle osaamiselle asetetut tavoitteet arvioidaan osana oppiaineen tavoitteita.

Metakognitio

Metakognitiolla tarkoitetaan tietoisuutta omista ja muiden kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta tai tietämisestä.

Moduuli

Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on jäsennelty lukion opetussuunnitelman perusteisiin 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja.

Monipuolinen arviointi

Opiskelijan oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Monipuolinen arviointi ottaa huomioon tieto- ja taitotavoitteiden lisäksi työskentelylle asetetut tavoitteet. Monipuolisessa arvioinnissa käytetään erilaisia arviointimenetelmiä, jotka ovat arvioinnin tehtävien ja oppiaineen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin, useammin kuin yhden kerran ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin.

Määrällinen arviointi

Määrällinen arviointi on arviointia, joka on mielekästä ilmaista numeerisesti. Yleisin esimerkki määrällisestä arviointimenetelmästä on summatiivinen arviointi.

Normi

Normi tarkoittaa velvoitetta, määräystä tai sitovaa toimintaohjetta.

Normiperusteinen

Normiperusteisella tarkoitetaan sitä, että yksittäisen opiskelijan tulosta verrataan edustavan vertailuryhmän muodostamaan normiin.

Oppiminen

Oppiminen on vuorovaikutteinen prosessi, jossa henkilö käyttää saamiaan kokemuksia niin, että hänen tiedoissaan, taidoissaan ja asenteissaan tapahtuu pysyviä muutoksia.

Oppimisen arviointi

Oppimisen arviointi on oppimisprosessin aikana tehtävää arviointia. Oppimisen arviointi on formatiivista, ja sen tavoitteena on tukea ja ohjata opiskelijan oppimista ja antaa oppimisesta palautetta sekä opiskelijalle itselleen että opettajalle.

Oppimisprosessi

Oppimisprosessi on tavoitteellista, ajallisesti ja askeleittain etenevää sekä ennalta suunniteltua oppimista. Oppimisprosessi on jatkumo, jota usein kuvataan polkuna, jossa oppiminen tapahtuu ja etenee eri vaiheiden kautta. Oppimisprosessissa opiskelija etsii ratkaisua tai mallia kokonaisuudelle, koettelee ratkaisua tai mallia sekä korjaa sitä tarvittaessa.

Oppimistulokset

Oppimistuloksilla voidaan käsittää joko yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän saavuttamia tuloksia, jotka perustuvat etukäteen määriteltyihin tavoitteisiin.

Oppimistulosten arviointi

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ulkoista arviointia toteutetaan esimerkiksi oppimistulosten arvioinneilla. Arviointi voi kohdistua tietoihin, taitoihin ja valmiuksiin, ja niitä voidaan tehdä oppiaineittain, integroidusti tai oppimiskokonaisuuksittain. Yleensä Suomessa oppimistuloksia arvioidaan otantaperusteisesti.

Opintopiste

Opintopistettä käytetään oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena. Yhden opintopisteen laajuus on laskennallisesti 19 x 45 minuutin oppituntia tai 11,4 x 75 minuutin oppituntia.

Oppimäärä

Oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään opintopisteitä: yksi entinen kurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa vähintään 150 opintopistettä. Nuorten lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän tulee sisältää vähintään 20 opintopistettä valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 88 opintopistettä, ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärän laajuus on 50 opintopistettä.

Palaute

Palaute ei ole synonyymi arvioinnille. Jotta palautetta voidaan saada tai antaa, tavoitteen saavuttamista on pitänyt ensin arvioida.

Portfolityöskentely

Portfoliotyöskentely on työskentelyn muoto, jonka tavoitteena on tukea oppimisen prosessimaisuutta. Hyvään portfoliotyöskentelyyn kuuluu opiskelijan omien tavoitteiden ja ajatusten kuvaaminen, omien ideoiden ja eri vaihtoehtojen kokeileminen, askarruttavien kysymysten ja ongelmien pohdinta sekä niiden dokumentointi. Portfoliotyöskentelyyn kuuluu myös palautteen antaminen ja saaminen sekä oman työskentelyn ja tuotosten kriittinen tarkastelu.

Prognostinen arviointi

Prognostisen arvioinnin tehtävänä on ennustaa opiskelijan tulevaa opintomenestystä tai suoriutumista työelämässä. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä esimerkiksi ylioppilastutkinnolla on prognostinen tehtävä.

Päättökoe

Päättökoe on yleensä edellytys tietyn koulumuodon, esimerkiksi oppivelvollisuuskoulun, loppuunsaattamiseksi, ja siihen osallistuu aina koko opiskelijaikäluokka. Ylioppilaskoe on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ainoa päättökoe.

Reflektio

Reflektio tarkoittaa oman toiminnan jäsentynyttä arviointia.

Shadowing eli varjostaminen

Shadowing eli varjostaminen muistuttaa menetelmänä vertailuanalyysiä. Pääperiaattena on, että toisesta organisaatiosta tullaan seuraamaan eli varjostamaan jotain tiettyä toimintatapaa. Varjostamisessa on kyse myös vertaisoppimisesta ja siitä, että halutaan oppia toimintatapoja tai vertailla toimintamalleja hyväksi tiedetyltä organisaatiolta.

Standardi

Standardilla kuvataan sitä, miten suoritus suhteutuu asetettuun vaatimustasoon, esimerkkiin, malliin, normiin tai periaatteeseen. Standardi on ennalta määritelty suoritus- tai tavoitetaso, jonka toteutumista arvioidaan kriteereiden avulla. Standardilla voidaan arvioinnin yhteydessä kuvata, miten hyvin tai huonosti kunkin kriteerin suhteen esimerkiksi kokeessa on onnistuttu.

Suhteellinen arviointi

Suhteellisessa arvioinnissa yksittäisen opiskelijan tiedot, taidot tai suoritus suhteutetaan muiden opiskelijoiden suoritustasoon.

Summatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi on yleensä määrällistä, kokoavaa ja luokittelevaa arviointia. Summatiivinen arviointi annetaan esimerkiksi opintojakson tai oppimiskokonaisuuden päättyessä tai sen päätyttyä. Useimmiten summatiivinen arviointi ilmaistaan numeroarvosanalla, sillä sen tehtävänä on osoittaa, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut ennalta määritellyn osaamistason.

SYK-pisteet

Ylioppilastutkinnon kokeen pisterajojen määrittelyssä käytetään SYK–menetelmää (standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo -menetelmä) niissä aineissa, joiden pistejakauma sen sallii. SYK-pisteet lasketaan suhteessa kunkin tutkintokerran ja sitä edeltävän tutkintokerran kokelaiden osaamistasoon (eli syksy + kevät tai kevät + syksy). Tämä on ylioppilastutkinnossa suhteuttavaan arviointiin kuuluva elementti.

Tavoiteperusteinen arviointi

Tavoiteperusteinen arviointi on yleensä järjestelmätason arviointia. Tavoiteperusteisessa arvioinnissa mitataan etukäteen esimerkiksi opetussuunnitelman perusteille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Testi

Testi on suurilla aineistoilla esitestattu ja standardoitu mittaväline. Testi toteutetaan ja pisteytetään yhteismitallisesti, ja tulokset raportoidaan samalla tavalla.

Toisen asteen koulutus

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen jälkeistä lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta.

Tutkintoperusteinen arviointi

Tutkintoperusteinen järjestelmä korostaa koulujen tuloksia, kuten suoritettuja päättötutkintoja tai koulutukseen käytettävää aikaa.

Työskentelytaidot

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia ja arvosanan muodostamista. Työskentelyä ei siis arvioida oppiaineista erillisenä. Työskentelyn arviointi perustuu opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyihin oppiaineiden tavoitteiden sisältämiin työskentelytaitojen tavoitteisiin. Työskentelytaitoja ovat muun muassa itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taidot, taito suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Validius

Validius tarkoittaa tutkimuksen, mittarin tai arvioinnin pätevyyttä ja luotettavuutta. Validius voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen validiuteen. Ulkoisessa validiustarkastelussa pyritään karsimaan luotettavuutta uhkaavat tekijät varmistamalla, että tulokset voidaan yleistää määriteltyyn perusjoukkoon. Sisäisen validiuden kohdalla arvioidaan mittarin, tutkimuksen tai arvioinnin omaa luotettavuutta, kuten sitä, mitkä tekijät vaikuttavat mittaustilanteessa luotettavuuteen alentavasti ja mitataanko mittarilla sitä, mitä sillä on tarkoitus mitata.

Vertaispalaute/vertaisarviointi

Vertaispalaute on yksi oppimista tukevan formatiivisen arvioinnin muoto. Vertaispalautteessa arvioitsija ja arvioitava ovat samassa asemassa ja arviointipalautetta annetaan osana oppimisprosessia.