- Helsingin yliopisto, Yhdessä vaikutamme
- Kemi, Vaikuttamalla vahvaksi – osallistumalla yhdessä olemme enemmän
- Kokkola, Isokylän koulu/yhtenäiskoulu yhteiseksi
- Nakkila, Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilotti peruskouluille 2022–2023
- Parainen, Lapset ja nuoret Varsinais-Suomen kestävyystyön kirittäjinä
- Pori, Morgondagens världsmedborgare
- Porvoo, Vi!
- Sipoo, Osallisuudella ja demokratialla hyvinvointia jokaiselle sipoolaiselle oppilaalle
- Tuusula, Uskalla olla, näkyä ja tulla kuulluksi! – Demokratiaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistamassa
Tutustu demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihankkeisiin ja niiden aikaansaannoksiin tällä sivulla.
Opetushallitus jakoi keväällä 2022 valtionavustusta yhteensä yhdeksälle peruskoululle Suomessa Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihankkeeseen. Hankkeen lähtökohtana on Sanna Marinin hallituksen demokratiaohjelma 2025. Avustuksen tarkoituksena on perusopetuksen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistäminen ja kehittäminen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa voidaan kehittää eteenpäin koulussa jo hyviksi havaittuja malleja tai kehittää kokonaan uusia toimintatapoja. Kehitettyjen käytänteiden tarkoituksena on jäädä osaksi koulujen vakiintunutta toimintaa. Hankkeissa korostuu yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittäminen, demokratiataidot ja omaan lähiympäristöön vaikuttaminen sekä ihmisoikeudet. Hankkeiden tuotokset ovat sekä levitettävissä että hyödyksi muille opetuksen järjestäjille.
Aloitusseminaari 6.6.2022
Hankkeeseen mukaan valittujen peruskoulujen edustajat saapuivat eri puolilta Suomea tapaamaan toisensa hankkeen aloitusseminaarissa Opetushallituksessa 6.6. Aurinkoisena päivänä kuultiin ajankohtaisista demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen aiheista eri asiantuntijoilta ja kansalaisjärjestöiltä sekä suunniteltiin ensi lukuvuoden hankkeita pidemmälle.
Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä avasi seminaarin muistuttamalla, miten koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisyyden vahvistaminen on aiempaakin tärkeämpää. Vapaamuotoisen tutustumisen jälkeen omat puheenvuoronsa pitivät oikeusministeriön Niklas Wilhelmsson, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari sekä Opetushallituksen opetusneuvos Kristina Kaihari ja hankkeen erityisasiantuntija Tiina Kärkkäinen.
Pilottihankkeeseen valitut koulut saavat kehitystyöhönsä tukea Opetushallituksen lisäksi yliopistojen opettajankoulutuslaitoksilta ja kasvatustieteellisiltä tiedekunnilta. Aloitusseminaarissa omat puheenvuoronsa pitivät Tuija Kasa Helsingin yliopistosta ja Matti Rautiainen Jyväskylän yliopistosta. Myös eri kansalaisjärjestöt pääsivät pitämään omia esityksiään.
Opettajankoulutuslaitokset saivat valtionavustusta
Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta myös opettajankoulutuslaitoksille pohjoismaiseen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottiyhteistyöhankkeeseen 2022–2023. Avustuksella varmistetaan hankkeen pohjoismaisen ulottuvuuden toteutuminen. Hankkeessa ovat mukana Åbo Akademi, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto sekä Itä-Suomen yliopisto.
Iltapäivä oli varattu verkostoitumiseen ja oman hankkeen esittelemiseen ja kehittämiseen. Esityksiä pitäneet yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen edustajat auttoivat myös pienryhmätyöskentelyssä. Seminaarin osallistujat olivat hyvillään siitä, että tilaisuus tarjosi lisää tietoa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ajankohtaisista asioista ja tiivisti yhteistyötä hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien, opettajankoulutuslaitosten ja eri kansalaisjärjestöjen kesken.
Marraskuun työseminaari
DIOK-hankkeet löysivät yhteyksiä ja kehitettävää merellisissä tunnelmissa
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihankkeen edustajat kohtasivat toisensa iloisissa tunnelmissa marraskuisen harmauden keskellä. DIOK-hankkeen kahden päivän mittainen työseminaari pidettiin Tukholmaan suuntaavalla risteilyllä.
Ei ole me ja he – on vain me
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toimintamalleista, periaatteista ja kehityskohteista kuultiin 15.–17.11. järjestetyllä työseminaarilla. DIOK-pilottikoulut pääsivät kehittämään eteenpäin omia hankkeitaan ja saamaan uusia ideoita.
Hankkeiden tilannekuvausten jälkeisissä asiantuntijapuheenvuoroissa kuultiin Jyväskylän yliopiston professori Matti Rautiaista sekä Espoon Saunalahden koulun rehtori Hanna Sarakorpea. Rautiainen pohti yleisön kanssa, kuinka aika ja tila ovat konkreettinen edellytys ja mahdollisuus toimintakulttuurin osallistavalle muutokselle. Sarakorpi toi puolestaan esille käytännön keinoja johtaa osallistavaa ja yhteisöllisyyttä luovaa toimintakulttuuria omassa koulussa. Sarakorpi nosti tunnelmaa tiivistämällä: ei ole meitä ja heitä – on vain me.
Tiistaina kuultiin myös erilaisista aktiviteeteista ja työkaluista. Eduskunnan demokratiakasvatuksen asiantuntija Mikko Tujula kertoi eduskunnan demokratiatyöryhmän keinoista vahvistaa demokratiataitoja: eduskunnan kirjaston tietopaketeista, koululaisvierailuista (myös etäluennoista), Nuorten parlamentista sekä täysistuntopäivästä. Nuorten voiman toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen esitteli, miten nuorten kykyjä ja ääntä saadaan esille esimerkiksi Vaikuta!-peliteemapäivällä. Opinkirjosta Tiina Karhuvirta kertoi Opinkirjon tarjoamista palveluista, kuten Omaoppilaskunta.fi-sivusta, dialogimalleista sekä puhemiehen kyselytunnista. Allianssista Iida Laurila pohti nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja niihin kasvattamista esittelemällä Nuorisovaaleja.
”DIOK goes Stockholm” – vuorovaikutteista yhteistyötä Tukholmassa
Keskiviikkona pilottikoulut pohtivat pienryhmissä hankkeidensa yhtymäkohtia ja muita tähän mennessä kertyneitä kokemuksiaan. Ryhmät esittelivät keskustelujensa tulokset kaikille iltapäivällä.
Pienryhmät löysivät monia vahvuuksia hankkeen toteutuksista: opettajaopiskelijoiden hyödyntäminen hankkeessa on lisännyt heidän kompetenssikokemustaan, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus vahvistaa opettajantyön joustavuuden perinnettä ja lapset ja nuoret ovat osoittaneet olevansa vahvempia toimintakulttuurin rakentajia kuin opettajat ovat arvanneet.
Haasteitakin oli havaittu: Miten aikataulut saataisiin toimiviksi, kun opettajien toimijuutta jo nyt revitään moneen paikkaan? Kuinka vähän laaja-alaisen osaamisen vahvistamiseen nykyisin sitoudutaan? Millaista kuvaa media ja viestintä rakentavat yläkoulusta ja miten se vaikuttaa yhteistyötahojen mielenkiintoon?
Isoin kysymys hankkeiden edustajilla oli se sama, jonka työseminaarin vetäjät esittivät: kuinka DIOK-hankkeen tulokset ja toimintatavat saadaan oikeasti vakiinnutettua osaksi koulun jokavuotista toimintaa?
Vastauksen tiivisti Kokkolan ja Sipoon pienryhmä: toimintatavat vakiintuvat vain silloin, kun ne upotetaan osaksi koulun toiminnan rakennetta. Se on mahdollista muun muassa käytännönläheisten, pienten ja arkisten keinojen turvin. Moni hanke-edustaja kokikin saaneensa työseminaarista ideoita juuri tällaiselle toiminnalle. Hankkeet suunnittelivat järjestävänsä itsekin lähitapaamisia niin opettajille kuin oppilaillekin sekä antavansa lapsille enemmän vastuuta hankkeen edistämisessä vaikka viestinnän ja logosuunnittelun merkeissä.
Suomen satamaan saavuttuaan DIOK-hankkeet suuntasivat omien prosessiensa pariin ja valmistautuivat seuraavaan tehtäväänsä: omien DIOK-matkojensa kirjalliseen selostamiseen keväistä julkaisua varten.
Marraskuun DIOK-työseminaari oli kaikin tavoin onnistunut, eikä vähiten siksi, että se sai hankkeet ajamaan oman prosessinsa osaksi lämpimiä lähikohtaamisia, joissa ideat ja yhteistyö aidosti itävät.