Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihanke peruskouluille

Millaisia odotuksia ja paineita koulujen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen sitten kohdistuu ja miten näihin odotuksiin voidaan vastata? Miten piloteista saatuja hyviä kokemuksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti ja kuinka kaikkien osallisuutta sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta voidaan vahvistaa nykyisten opetussuunnitelmien perusteiden toteuttamisessa ja tulevissa opetussuunnitelmaprosesseissa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihanke sai juhlallisen päätöksensä valtiovarainministeriön tiloissa Helsingin Mariankadulla. Pilottihankkeen loppuseminaarin tavoitteena oli luoda katsaus demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tilaan Suomessa ja peilata sitä demokratiasta, ihmisoikeuksista ja nuorten osallisuudesta käytävään laajempaan keskusteluun. Seminaarissa esiteltiin ajankohtaista tutkimustietoa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta varhaiskasvatuksessa, kaikilla kouluasteilla ja opettajankoulutuksessa sekä tuotiin esiin tuoreita kokemuksia koulupiloteista.

Päätösseminaarin juonsivat opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen ja oikeusministeriön yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson. Tilaisuuden avasi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Hän pohti puheessaan pohjoismaiden erikoisuutta; sitä, miten Suomi on kärjessä demokratiassa ja ihmisoikeuksissa, mutta siltikään kansalaiset eivät koe osallistumisellaan olevan vaikutusta. Siksi kasvu aktiiviseen kansalaisuuteen on niin tärkeää – ja sen on lähdettävä opettajankoulutuslaitoksista ja kodeista asti.

Tampereen yliopiston Tenure track -professori Elina Kestilä-Kekkonen jatkoi nuorten kansalaispätevyyden tilasta ja sen eriytymisestä. Hän kysyi muun muassa, missä vaiheessa yksilö – lapsi tai nuori – alkaa uskoa, ettei ymmärrä politiikkaa eikä voi vaikuttaa siihen. Juuri siitä kansalaispystyvyydessä on kyse. Kestilä-Kekkonen pohti muiden erottavien tekijöiden lisäksi sukupuolikuilun haastetta: naisten kansalaispystyvyyden kokemus on edelleen alhaisempaa kuin miesten huolimatta naisten korkeammasta äänestysaktiivisuudesta. Sukupuolikuiluun ei tunnu auttavan aika eikä koulutus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että luokan avoin ilmapiiri vaikutti voimakkaasti lapsen kansalaispystyvyyden vahvistumiseen.

Seuraavaksi kuultiin opetusneuvos Kristina Kaiharia, opetusneuvos Maj-Len Engelholmia sekä DIOK-hankkeen erityisasiantuntija Tiina Aikomaa, jotka alustivat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta koulujen arjessa. Kaihari korosti demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen keskeistä roolia opetussuunnitelman perusteiden ytimessä, sen arvolähtökohdissa, joiden tulee toteutua koulun toimintakulttuurissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Aikoma puolestaan alleviivasi seminaarin merkitystä juuri DIOK-pilottihankkeen kannalta: seminaarin aikana julkaistaisiin sekä hankkeen päätösjulkaisu että hankkeessa testatut toimintamallit muiden koulujen saataville. 

Opetushallituksen puheenvuoroja seurasi DIOK-hankkeeseen osallistuneiden koulutuksen järjestäjien esitykset. He kuvailivat DIOK-hankkeen haasteeseen tarttumistaan ja sen antia. Esitysten aikana päästiin myös kuulemaan hankkeeseen osallistuneiden oppilaiden näkemyksiä toteutuksista ja aiheen merkityksestä.

Seminaarin alkuosan päätti Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhän puheenvuoro. Kelhä kiitti rehtoreita, opettajia ja oppilaita, jotka ovat vieneet DIOK-käytänteitä eteenpäin, sekä hankkeen mahdollistaneita opetus- ja kulttuuriministeriötä, oikeusministeriötä, Pohjoismaiden ministeriöneuvostoa sekä Kansallista lapsistrategiaa. Lopuksi Kelhä luovutti DIOK-hankkeen loppujulkaisun opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhoselle sekä Kansallisen lapsistrategian johtavalle asiantuntijalle Johanna Laisaarelle.

Seminaarin iltapäiväosiossa avattiin demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tilannekuvaa ja suosituksia sekä käytiin nuorten poliitikkojen innostavaa paneelikeskustelua. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tutkimusta esittelivät erikoistutkija Anu Gretschel (Nuorisotutkimusseura ry) vanhempi yliopistonlehtori Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopisto) sekä yliopettaja Liisa Vanhanen-Nuutinen (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu).  Selvityksen perusteella demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kansalliseksi kehittämiseksi suositellaan, että

1. kannustetaan korkeakouluja ottamaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatussisältöjä osaksi pakollisia opintoja opettajankoulutuksessa
2. määritellään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle kansallisen tason suuntaviivat -ohjelma tavoitetiloineen ja resursoidaan kyseisen ohjelman toteuttamista varten kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kattava koordinointirakenne
3. huomioidaan lapset, oppilaat ja opiskelijat subjekteina demokratia- ja ihmisoikeustilanteen ja -kasvatuksen arvioinnissa ja niihin liittyvien kehittämistoimien toteuttamisessa.

Demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseen yhteiskunnassamme ja koulutuksen kentällä nyt ja tulevaisuudessa pureuduttiin paneelikeskustelussa, johon osallistui nuoria edustajia lähes kaikista eduskunnan puolueista: kokoomuksesta, sosialidemokraateista, keskustapuolueesta, vihreistä, vasemmistoliitosta, RKP:stä ja kristillisdemokraateista. Paneelikeskustelua vetivät Allianssin nuorisodelegaatit Elo Vanhanen ja Annika Lyytikäinen, ja kysymyksiä esittivät myös peruskoulujen oppilaat, jotka kysyivät puolueen edustajilta

1. miten panelistit parantaisivat nuorten mielenterveyttä
2. miten monikulttuurisuuden tavoittelun myötä kasvava rasismi estetään.

Paneelikeskustelu inspiroi vastausten ohella myös siksi, että jokainen panelisti avasi aluksi syitä, miksi kiinnostui vaikuttamisesta nuorena. Yleisössä istuneet oppilaat saattoivat nähdä itsensä puolueissa nykyisin vaikuttavien nuorten vastauksissa. Loppujen lopuksi jokainen pystyy ottamaan osaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Tilaisuuden päätti oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, joka muistutti yhteisen vuoropuhelun merkityksestä tulevaisuuden karikoissa ja kiitti vielä DIOK-hankkeen mahdollistaneita ja toteuttaneita tahoja poikkeuksellisen tuloksekkaasta uurastuksesta.

Demokratia ja ihmisoikeudet ovat yhteiskuntamme perusta. Pidetään niistä yhdessä huolta nyt ja tulevaisuudessa.

DIOK-hankkeet löysivät yhteyksiä ja kehitettävää merellisissä tunnelmissa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihankkeen edustajat kohtasivat toisensa iloisissa tunnelmissa marraskuisen harmauden keskellä. DIOK-hankkeen kahden päivän mittainen työseminaari pidettiin Tukholmaan suuntaavalla risteilyllä.

Ei ole me ja he – on vain me

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toimintamalleista, periaatteista ja kehityskohteista kuultiin 15.–17.11. järjestetyllä työseminaarilla. DIOK-pilottikoulut pääsivät kehittämään eteenpäin omia hankkeitaan ja saamaan uusia ideoita.

Hankkeiden tilannekuvausten jälkeisissä asiantuntijapuheenvuoroissa kuultiin Jyväskylän yliopiston professori Matti Rautiaista sekä Espoon Saunalahden koulun rehtori Hanna Sarakorpea. Rautiainen pohti yleisön kanssa, kuinka aika ja tila ovat konkreettinen edellytys ja mahdollisuus toimintakulttuurin osallistavalle muutokselle. Sarakorpi toi puolestaan esille käytännön keinoja johtaa osallistavaa ja yhteisöllisyyttä luovaa toimintakulttuuria omassa koulussa. Sarakorpi nosti tunnelmaa tiivistämällä: ei ole meitä ja heitä – on vain me.

Tiistaina kuultiin myös erilaisista aktiviteeteista ja työkaluista. Eduskunnan demokratiakasvatuksen asiantuntija Mikko Tujula kertoi eduskunnan demokratiatyöryhmän keinoista vahvistaa demokratiataitoja: eduskunnan kirjaston tietopaketeista, koululaisvierailuista (myös etäluennoista), Nuorten parlamentista sekä täysistuntopäivästä. Nuorten voiman toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen esitteli, miten nuorten kykyjä ja ääntä saadaan esille esimerkiksi Vaikuta!-peliteemapäivällä. Opinkirjosta Tiina Karhuvirta kertoi Opinkirjon tarjoamista palveluista, kuten Omaoppilaskunta.fi-sivusta, dialogimalleista sekä puhemiehen kyselytunnista.  Allianssista Iida Laurila pohti nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja niihin kasvattamista esittelemällä Nuorisovaaleja.

”DIOK goes Stockholm” – vuorovaikutteista yhteistyötä Tukholmassa

Keskiviikkona pilottikoulut pohtivat pienryhmissä hankkeidensa yhtymäkohtia ja muita tähän mennessä kertyneitä kokemuksiaan. Ryhmät esittelivät keskustelujensa tulokset kaikille iltapäivällä.

Pienryhmät löysivät monia vahvuuksia hankkeen toteutuksista: opettajaopiskelijoiden hyödyntäminen hankkeessa on lisännyt heidän kompetenssikokemustaan, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus vahvistaa opettajantyön joustavuuden perinnettä ja lapset ja nuoret ovat osoittaneet olevansa vahvempia toimintakulttuurin rakentajia kuin opettajat ovat arvanneet.

Haasteitakin oli havaittu: Miten aikataulut saataisiin toimiviksi, kun opettajien toimijuutta jo nyt revitään moneen paikkaan? Kuinka vähän laaja-alaisen osaamisen vahvistamiseen nykyisin sitoudutaan? Millaista kuvaa media ja viestintä rakentavat yläkoulusta ja miten se vaikuttaa yhteistyötahojen mielenkiintoon?

Isoin kysymys hankkeiden edustajilla oli se sama, jonka työseminaarin vetäjät esittivät: kuinka DIOK-hankkeen tulokset ja toimintatavat saadaan oikeasti vakiinnutettua osaksi koulun jokavuotista toimintaa?

Vastauksen tiivisti Kokkolan ja Sipoon pienryhmä: toimintatavat vakiintuvat vain silloin, kun ne upotetaan osaksi koulun toiminnan rakennetta. Se on mahdollista muun muassa käytännönläheisten, pienten ja arkisten keinojen turvin. Moni hanke-edustaja kokikin saaneensa työseminaarista ideoita juuri tällaiselle toiminnalle. Hankkeet suunnittelivat järjestävänsä itsekin lähitapaamisia niin opettajille kuin oppilaillekin sekä antavansa lapsille enemmän vastuuta hankkeen edistämisessä vaikka viestinnän ja logosuunnittelun merkeissä.

Suomen satamaan saavuttuaan DIOK-hankkeet suuntasivat omien prosessiensa pariin ja valmistautuivat seuraavaan tehtäväänsä: omien DIOK-matkojensa kirjalliseen selostamiseen keväistä julkaisua varten.

Marraskuun DIOK-työseminaari oli kaikin tavoin onnistunut, eikä vähiten siksi, että se sai hankkeet ajamaan oman prosessinsa osaksi lämpimiä lähikohtaamisia, joissa ideat ja yhteistyö aidosti itävät.

Hankkeeseen mukaan valittujen peruskoulujen edustajat saapuivat eri puolilta Suomea tapaamaan toisensa hankkeen aloitusseminaarissa Opetushallituksessa 6.6. Aurinkoisena päivänä kuultiin ajankohtaisista demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen aiheista eri asiantuntijoilta ja kansalaisjärjestöiltä sekä suunniteltiin ensi lukuvuoden hankkeita pidemmälle.

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä avasi seminaarin muistuttamalla, miten koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisyyden vahvistaminen on aiempaakin tärkeämpää. Vapaamuotoisen tutustumisen jälkeen omat puheenvuoronsa pitivät oikeusministeriön Niklas Wilhelmsson, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari sekä Opetushallituksen opetusneuvos Kristina Kaihari ja hankkeen erityisasiantuntija Tiina Kärkkäinen.

Pilottihankkeeseen valitut koulut saavat kehitystyöhönsä tukea Opetushallituksen lisäksi yliopistojen opettajankoulutuslaitoksilta ja kasvatustieteellisiltä tiedekunnilta. Aloitusseminaarissa omat puheenvuoronsa pitivät Tuija Kasa Helsingin yliopistosta ja Matti Rautiainen Jyväskylän yliopistosta. Myös eri kansalaisjärjestöt pääsivät pitämään omia esityksiään.

Iltapäivä oli varattu verkostoitumiseen ja oman hankkeen esittelemiseen ja kehittämiseen. Esityksiä pitäneet yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen edustajat auttoivat myös pienryhmätyöskentelyssä. Seminaarin osallistujat olivat hyvillään siitä, että tilaisuus tarjosi lisää tietoa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ajankohtaisista asioista ja tiivisti yhteistyötä hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien, opettajankoulutuslaitosten ja eri kansalaisjärjestöjen kesken.