Digitaalinen osaaminen ja kestävyysosaaminen kuuluvat kaikille. Yhteiskunnan digitalisoituessa digitaalisilla palveluilla on elämässämme yhä suurempi rooli. Digitaalisten palvelujen käytön kasvaessa myös niiden ympäristövaikutukset kasvavat. Jotta ympäristöongelmiin voidaan vaikuttaa, ympäristövaikutuksiin liittyvää osaamista tulee lisätä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kestävyyttä tulee käsitellä opetuksessa myös osana tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Oppilaan hyvään digitaaliseen osaamiseen kuuluu teknologian käytön ja omien valintojen ympäristövaikutusten ymmärtäminen. Perusopetuksessa tuetaan oppilaita edistämään kestävää tulevaisuutta.
Digitaalisten palvelujen ympäristövaikutukset koostuvat eri tekijöistä. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämisessä paremmalla suunnittelulla voidaan säästää datan käytössä, mikä säästää myös energiaa: vähäisempi datan käyttö tarkoittaa vähäisempää datan prosessointia, tallentamista ja siirtämistä tietoverkoissa. Kaikkialla maailmassa ei ole käytössä uusiutuvaa energiaa, joten myös sillä on merkitystä, missä palvelut tuotetaan.
Jokainen digitaalisten palvelujen käyttäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa digitaalisista palveluista aiheutuvaan ympäristökuormaan. Kuluttajat käyttävät tällä hetkellä yli 80 % kaikesta nettiliikenteestä. Kuluttajien netin käytöstä suurin energiasyöppö on liikkuvan kuvan eli esimerkiksi videoiden, elokuvien ja pelien striimaus. Tiedon siirtäminen netissä kuluttaa sähköä. Kuitenkin jopa sähkön käyttöä merkittävämpi ympäristökuorma on uusien laitteiden valmistus. Tärkeää olisi pidentää omien laitteiden käyttöikää, korjata niitä ja lopulta kierrättää laitteet oikein.
Miten digitalisaation ympäristövaikutuksia voisi käsitellä opetuksessa? Olemme koonneet tähän aineistoon aiheeseen liittyviä väitteitä ja väitteisiin liittyviä faktoja sekä aihetta käsitteleviä uutisia ja artikkeleita. Kestävyysosaamisen lisäämisen ohella aineiston tavoitteena on tuoda esiin kriittisen lukutaidon merkitystä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tehtävät ovat tiedonhakuun, keskusteluun ja pohdintaan kannustavia. Aineisto on suunnattu vuosiluokille 7–9, mutta sitä voi soveltaen käyttää muidenkin vuosiluokkien opetuksessa.
Digitaalisuuteen liittyvässä kestävyysosaamisessa keskeistä on ymmärtää, mistä suurimmat ympäristökuormitukset aiheutuvat ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat. On tärkeä oppia löytämään luotettavaa tietoa ja sen myötä oivaltaa, mikä on oman toiminnan merkitys ympäristökuormassa. Digiosaamisen ja kestävyysosaamisen lisääntyessä voidaan havaita, että näiden osaamisten avulla voidaan ratkoa isoja ympäristöongelmiin liittyviä haasteita. Digitaalinen osaaminen on ratkaisevaa esimerkiksi teollisuusprosessien energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisessa, älykkäissä energiajärjestelmissä, kestävässä liikenteessä sekä erilaisissa kiertotalouden ratkaisuissa.
Tulevaisuuden huippuosaajat ovat oppilaitamme. Kannustamme opettajia pohtimaan yhdessä oppilaiden kanssa, millainen olisi kestävä digitaalinen maailma tulevaisuudessa. Oppilaiden kanssa kannattaa keskustella myös digitaalisesta riittävyydestä (engl. digital sufficiency) eli siitä, mikä on tarpeellista ja riittävää. On aiheellista pohtia, millaiset teot omassa elämässä ovat tutkitun tiedon perusteella sopivia ympäristökuorman vähentämiseksi. Tiedon ja tulevaisuuskuvien äärellä on huomionarvoista, että opetuksessa välitämme digitalisaatiosta ja ekologisesta kestävyydestä myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.