Ehkäisevän päihdetyön johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Koulutus ja tutkinnot
Ammatillinen koulutus
Lukiokoulutus
Nuorisotyö
Perusopetus

Kunnalla on yleinen vastuu lasten ja nuorten terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kunnalla on velvollisuus tehdä ja toteuttaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Ehkäisevä päihdetyö on osa kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävää, jossa kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä roolinsa. Sivistystoimi toimii koulujen ja oppilaitosten keskeisenä kumppanina kuntien ehkäisevässä päihdetyössä.

Kuva: Getty Images / Maskot

Käytännössä ehkäisevän päihdetyön laaja-alaista suunnittelua ja yhteistyötä tehdään esimerkiksi opiskeluhuollon ohjausryhmässä.

Monessa kunnassa ja hyvinvointialueella toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Yhdyshenkilö voi tehtävänsä puitteissa pitää yhteyttä kunnan tai alueen kouluihin ja oppilaitoksiin. Hän voi tukea niissä tehtävää ehkäisevää päihdetyötä esimerkiksi päihdesuunnitelman tekemisessä.

Ehkäisevä päihdetyö pyrkii

1. ehkäisemään ja lykkäämään päihteiden käytön, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön sekä rahapelaamisen aloitusta
2. ehkäisemään jo alkaneen käytön tai rahapelaamisen muuttumista haitallisemmaksi
3. ehkäisemään käytöstä ja pelaamisesta syntyviä haittoja yksilöille ja yhteisöille.

Päihteiden ja nikotiinituotteiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyy erilaisia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä mahdollisuus riippuvuuden kehittymiseen. Haittoja ovat esimerkiksi velkaantuminen, tapaturmat, tarttuvat taudit ja mielenterveyden ongelmat. Ehkäisevällä päihdetyöllä puretaan myös päihteisiin tai riippuvuuteen liittyvää stigmaa.

Miten ehkäisevää päihdetyötä voi johtaa kouluissa ja oppilaitoksissa?

Ehkäisevä päihdetyö on osa koulun ja oppilaitoksen arkea. Se nojaa tutkimuksessa vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin ja suosituksiin. Johtamisella varmistetaan työn jatkuvuus ja se, ettei ehkäisevä päihdetyö jää koulutyöstä erillisiksi kertaluonteisiksi tempauksiksi, tapahtumiksi tai oppitunneiksi.

Opiskeluhuoltoryhmä voi koordinoida koulujen ja oppilaitosten ehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä koulun tai oppilaitoksen johdon kanssa. Apuna työssä ovat koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto- ja päihdesuunnitelmat sekä kunnan tai hyvinvointialueen tarjoama tuki.

Koulun ja oppilaitoksen johto huolehtii henkilöstön riittävästä perehdyttämisestä ehkäisevään päihdetyöhön liittyviin sääntöihin ja menettelytapoihin sekä toimintakulttuuriin liittyviin käytäntöihin ja opetussisältöihin. Perehdytyksessä voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että kaikki henkilöstön jäsenet osaavat ottaa oppilaiden tai opiskelijoiden päihteiden käytön, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön tai rahapelaamisen puheeksi johdonmukaisesti aina, kun huoli herää tai käyttöä havaitaan.

Kunnalla ja sen nimeämällä toimielimellä on päävastuu alueella tapahtuvan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudesta ja sen puitteissa tehtävästä yhteistyöstä. Tuesta sovitaan paikallisesti koulujen ja oppilaitosten kanssa.

Kunnan, koulun ja oppilaitoksen päihdetilanteen seuranta

Kouluterveyskyselystä, Sotkanetistä ja TEA-viisarista saa tietoa

oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden tai nikotiinituotteiden käytöstä
oppilaiden ja opiskelijoiden rahapelaamisesta
näihin vaikuttavista tekijöistä, kuten perheoloista, mielenterveydestä ja kehityksen haasteista
oppimisyhteisöön kiinnittymisestä ja asenteista.

Oman koulun ja oppilaitoksen tilannetta voi verrata kunnan tai hyvinvointialueen keskiarvoon.

Myös monialaisista ehkäisevän päihdetyön verkostoista voi saada arvokasta tietoa alueen päihdetilanteesta. Tällaisia ovat esimerkiksi PAKKA-ryhmät ja niiden toteuttamat päihdetilannekyselyt. Ajantasainen tieto on tärkeää ehkäisevän päihdetyön suunnittelulle, seurannalle ja kehittämiselle.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin kuuluva oppilaitosympäristön terveellisyyden, turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastus tarjoaa arvokasta tietoa johtamiseen. Tarkastuksella käsitellään myös ehkäisevään päihdetyöhön liittyvät asiat ja tunnistetaan mahdolliset kehittämiskohteet. Niiden korjaamiseksi tehdään suunnitelma ja sovitaan seurannasta.

Päihteiden käytön tunnistaminen

Koulun ja oppilaitoksen henkilöstöllä on velvollisuus ottaa päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö sekä rahapelaaminen puheeksi aina, kun niitä havaitsee tai epäilee. On tärkeää tunnistaa ongelmat ja ohjata lapsi tai nuori tarpeenmukaisesti opiskeluhuoltoon sekä edelleen sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Alle 18-vuotiaan päihteidenkäytöstä ja rahapelaamisesta tulee tehdä lastensuojeluilmoitus, jos se on toistuvaa, muulla tavalla terveyttä ja kehitystä vaarantavaa tai jos lapsen tai nuoren elämäntilanne antaa siihen aihetta.

Mitä aiemmin oppilaan tai opiskelijan päihteiden tai tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö tai rahapelaaminen otetaan puheeksi, sitä paremmat ovat mahdollisuudet auttaa lasta tai nuorta. On myös tärkeää tunnistaa riskiä lisäävät ja riskeiltä suojaavat tekijät, kuten mielenterveyden haasteet tai ongelmat perheessä.

Lastensuojelulain mukaan koulun tai oppilaitoksen ammattilaisilla on velvoite tehdä salassapitosäännösten estämättä ja viipymättä lastensuojeluilmoitus, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää alaikäisestä, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Yhteistyö kodin ja huoltajien kanssa

Vanhempien ja huoltajien mukaan ottaminen koulun tai oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tukee ehkäisevän päihdetyön tavoitteita. Erityisesti peruskoulussa, mutta myös muissa oppilaitoksissa kodin kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan vahvistaa merkittävästi oppilaan ja opiskelijan, ryhmän ja koko yhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Kouluissa voidaan myös mahdollistaa huoltajien keskinäisen vuorovaikutuksen syntymistä. Vanhempien kanssa voidaan sopia yhteisesti, miten päihteistä, tupakka- ja nikotiinituotteista sekä rahapelaamisesta puhutaan. Hyvä käytäntö on sopia, että nuorille ei tarjota tai välitetä perheessä tai lähipiirissä ikärajavalvottuja tuotteita.

Perheiden tukeminen heidän kasvatustehtävässään voi olla osa koulujen ja oppilaitosten ehkäisevää päihdetyötä. Tukea voi tarjota esimerkiksi järjestämällä vanhemmuustaitoihin keskittyvän vanhempainillan. On esimerkiksi tärkeää vahvistaa vanhempien ymmärrystä lasten ja nuorten pelimaailmasta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Usein on tarpeen purkaa ennakkoluuloja ja pelkoja, keskustella pelaamiseen liittyvistä myyteistä ja korjata virheellisiä tietoja. Kasvattajia on hyvä tukea keskustelemaan nuorten kanssa avoimesti ja myös nuorelta oppien pelaamisen eri puolista. Vanhempien taitoja voi vahvistaa tunnistamaan pelaamisen riskitilanteita ja ongelmia, ja kehittää vanhempien osaamista pelaamisen rakentavaan puheeksi ottoon lapsen tai nuoren kanssa.

Tupakkalaki kieltää tupakkatuotteiden käytön kouluissa ja oppilaitoksissa

Tupakkalain (549/2016) mukaan tupakkatuotteiden ja sähkötupakan käyttö on kielletty kaikissa varhaiskasvatuspalveluiden, sekä esi- ja perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla.

Kielto on hyvä kirjata koulun tai oppilaitoksen järjestyssääntöihin. Koulun tai oppilaitoksen alueella tapahtuvaan käyttöön tulee reagoida myös täysi-ikäisten opiskelijoiden ja henkilöstön kohdalla.

Rehtorilla ja opettajilla on työpäivän aikana oikeus ottaa haltuunsa oppilaalta tai alle 18-vuotiaalta opiskelijalta tupakkatuote, nikotiinineste tai sitä sisältävä sähkösavuke.

Perusopetuksessa

Rehtori tai opettaja voi työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta tupakkatuotteen (esim. tupakka, nuuska), nikotiininesteen tai sitä sisältävän sähkösavukkeen. Myös sellainen muu esine, jolla oppilas häiritsee opetusta ja oppimista, voidaan ottaa haltuun (esim. energianuuska).
Tupakan ja muiden tupakkatuotteiden haltuun ottamisessa ei saa käyttää voimakeinoja, eikä oppilaan tavaroita saa tarkastaa.
Haltuun otetut tuotteet on työpäivän jälkeen luovutettava oppilaan huoltajalle.

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa

Rehtori tai opettaja voi työpäivän aikana ottaa haltuunsa alle 18-vuotiaalta opiskelijalta tupakkatuotteen, nikotiininesteen tai sitä sisältävän sähkösavukkeen.
Haltuun otetut tuotteet on työpäivän jälkeen luovutettava opiskelijan huoltajalle.
Opetusta häiritsevälle opiskelijalle voidaan määrätä kurinpidollisia seuraamuksia.
Yli 18-vuotiaalla opiskelijalla on oikeus pitää hallussaan tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä, mutta ei käyttää niitä oppilaitoksen alueella.

Päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen puuttuminen

Peruskoulussa alkoholin, huumausaineiden ja lääkkeiden väärinkäyttö vaatii vanhempien ja lastensuojelun yhteistyötä sekä usein monialaista työskentelyä. Alaikäisen päihteiden käyttö on aina haitallista.

Alaikäisen alkoholinkäytöstä sekä kaiken ikäisten huumeiden käytöstä kuuluu olla yhteydessä opiskeluhuoltopalveluihin, jossa tilanne arvioidaan ja tarvittaessa oppilas tai opiskelija ohjataan muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuten päihdepalveluihin ja/tai erikoissairaanhoitoon. Epäiltäessä nuoren käyttävän päihteitä on tärkeää seurata säännöllisesti yhdessä opiskeluhuollon kanssa hänen tilannettaan koulussa tai oppilaitoksessa sekä mahdollisia poissaoloja. Toistuvien havaintojen tai epäilyjen yhteydessä käsitellään yksittäisen oppilaan tai opiskelijan asiaa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa. Päihteitä käyttävää nuorta ja hänen perhettään ei tule jättää yksin vaan ohjataan tuen piiriin, varmistaen sen saatavuus, kunnan tai oppilaitoksen päihdesuunnitelman mukaisesti.

Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus ottaa haltuun oppilaalta tai opiskelijalta muussa laissa kielletty esine tai aine, kuten alkoholi- tai rahapelituotteet. Laittomista päihteistä tehdään aina ilmoitus poliisille.

Mikäli huoli ei koske yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa, vaan enemmänkin nuorten myönteistä suhtautumista päihteisiin laajemmin, on oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmän hyvä käynnistää laajempia toimia tilanteen muuttamiseksi.

Nuorten raha- ja digipelaamisen verkkosivukokonaisuus löytyy THL:n sivuilta Nuorten pelaaminen - THL

SORA-lainsäädäntö mahdollistaa huumausainetestaukset

SORA-lainsäädännössä säädetään

tilanteista, joissa koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen
aloista, joita lainsäädäntö koskee.

Huumausainetestaukseen liittyvät säädökset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa.

Huumausainetestaus edellyttää, että oppilaitoksella on kirjallinen päihdeohjelma. Päihdeohjelman tavoite on minimoida päihteiden käyttöä ja ehkäistä ennalta päihteistä aiheutuvia haittoja opinnoissa ja työelämässä.