Häirinnän ehkäiseminen ja turvallisuutta edistävät toimintamallit
Koulutus ja tutkinnot
Ammatillinen koulutus
Esiopetus
Lukiokoulutus
Perusopetus
Varhaiskasvatus
Hyvinvointi
Turvallisuus
Jaa
Häirinnän ehkäisemissä keskeistä on tunnistaa kiusaaminen ja väkivalta, ja käyttää johdonmukaisia toimintatapoja kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden puuttumiseen ja niiden seurantaan.
Kuva:GettyImages - Luis Alvarez
Kiusaamista, väkivaltaa, häirintää, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa rakennetaan yhteisesti koulun johdon ja henkilöstön kesken oppilaita ja opiskelijoita laajasti ja yhdenvertaisesti mukaan ottaen.
Kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstön pitää tunnistaa lasten ja nuorten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä ja puuttua niihin johdonmukaisesti. Henkilöstö rohkaisee lapsia ja nuoria tekemään valintoja ilman sukupuoleen, etniseen taustaan, kieleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia.
Yhteistyö yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä lasten ja nuorten perheiden kanssa on tärkeää. Myös huoltajien on tärkeää ymmärtää hyvien käytös- ja muita huomioivien toimintatapojen merkitys syrjinnän ehkäisyssä.
Vähemmistöt ja moniperusteinen syrjintä – Tunnistaminen ja ehkäisy
Kasvatuksessa ja koulutuksessa häirinnän ehkäisyä ovat
hyvinvoinnin ja turvallisuuden järjestelmällinen johtaminen ja turvallisuusjohtamisen käytännöt, yhdessä sovitut toimintatavat ammattilaisten kesken häirintätilanteiden selvittämiseksi ja niihin puuttumiseksi
tiedolla johtaminen, kuten häirintää koskevien tietojen kerääminen, tulosten analysointi ja johtopäätösten tekeminen kehittämistoimenpiteistä, ja toimenpiteiden toteutus
tasa-arvoinen, yhdenvertainen, oikeudenmukainen ja jokaista arvostava kaikkien kohtelu oppimisyhteisössä. Järjestyssäännöt ja toimintamallit sekä -tavat, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma käsitellään ja päätetään yhdessä.
häirinnän tunnistaminen kiusaamis- ja väkivaltateoissa, ja taustatekijöiden ymmärtäminen näissä tilanteissa
jokaisen lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen ja tuen huomioiminen työpäivän ja opetuksen rakenteissa ja opetuksessa, sekä vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten huomiointi, kohtaaminen ja kuuleminen
työrauhan tukeminen opetuksen järjestelyjä tarvittaessa muuttaen ja opetusryhmässä toimimisen ongelmiin varhainen ja lapsen edun mukainen puuttuminen
opettajien ja muun henkilöstön, lasten/oppilaiden/opiskelijoiden sekä vanhempien/huoltajien ja heidän edustajiensa osallistuminen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävien ja häirintää ehkäisevien toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen
suunnitelmallinen henkilöstön yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen, ja osaamisen kehittäminen häirinnän ehkäisyssä, siihen puuttumisessa ja seurannassa
henkilöstön perehdyttäminen ja sen toteutumisen seuranta
vuorovaikutteinen ja varhainen yhteistyö vanhempien/huoltajien ja heidän edustajien kanssa
yhteistyö lasten ja nuorten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tukevien tahojen kanssa (neuvola- ja opiskeluhuoltopalvelut, terveydenhuolto, lastensuojelu ja muu sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi ja järjestöt)
rakennuksen ja pihan suunnittelu sekä korjaaminen turvallisuutta edistäväksi ja häirintää ehkäiseväksi
Häirinnän ehkäisemistä tukee koulujen ja oppilaitosten sekä varhaiskasvatuspalvelujen turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävä johtaminen, toimintakulttuuri ja -tavat. Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan työyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen, katsomukseen, vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä tavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti välittyvät lapsille ja nuorille myös kotona.
Koulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatuspalvelut edistävät yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa.
Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa työskentelee opiskeluhuoltoryhmä. Tämä ryhmä vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista koulussa tai oppilaitoksessa. Ryhmään osallistuvat rehtorin ja johtajan, opettajien ja muun henkilöstön lisäksi ja oppilaiden ja opiskelijan edustajat, huoltajien edustajat sekä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan kuuluu suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet oppilaiden ja opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet.
Toimintamalleja häirinnän ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen
Suomessa on kehitetty häirinnän ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen erilaisia toimintamalleja erityisesti koskien lasten ja nuorten kokemaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.
Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä voivat käyttää näitä toimintamalleja tai osia niistä oman harkintansa mukaisesti. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaavat näiden toimintamallien käyttöönotosta ja käytöstä itsenäisesti.
Toimintamalleja häirinnän ehkäisemiseen ja puuttumiseen ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa
Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa on nimetty häirintäyhteyshenkilöitä. Häirintäyhdyshenkilö on käytettävissä tilanteiden selvittelyyn. He pyrkivät toimimaan puolueettomasti ja auttamaan konfliktin osapuolia itse löytämään ratkaisun konfliktiinsa. Sovittelussa ei etsitä syyllisiä eikä anneta rangaistuksia vaan etsitään ratkaisuja, sovitaan hyvityksistä ja käyttäytymisestä jatkossa. Sovittelu perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Sovittelua ei voi käyttää, jos on syytä epäillä tapahtuneen rikos.
Ei kaikelle väkivallalle -kehittämistyön aikana tehtiin lasten ja nuorten kuuleminen. Kuulemisessa saatiin nuorten näkemyksiä esimerkiksi siihen, miten häirintään tulisi puuttua. Lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kuulemisista yhteenveto koskien seksuaalista häirintää:
Seksuaalinen häirintä on jäänyt kiusaamisen varjoon. Häirintä on kiusaamista suurempi nuorten elämässä. Häirintä on päivittäistä.
Tapahtuu paljon sitä, että kommentoidaan muita nuoria ja heidän ulkonäköään sekä persoonaansa ikävästi ja negatiivisesti.
Jokaisen pitäisi saada määritellä rajat itse, ja rohkaistua myös sanomaan rajat.
Verkossa häiritsijän estäminen on tärkeää. Häirinnästä pitäisi saada isompi tuomio.
Jos häirintä vakavaa, niin siitä pitää voida tehdä poliisille ilmoitus. Nuorista tulisi tehdä herkemmin ilmoitukset, mutta aikuisista myös.
Häirinnästä ja seksuaalisesta häirinnästä pitäisi puhua enemmän, kuunnella uhria, ja panostaa myös asioiden hoitamiseen enemmän.
Häirinnästä pitäisi ehdottomasti kertoa opettajalle, ja pitää meteliä siitä.
Pitäisi olla henkilö, jonka kanssa voi matalalla kynnyksellä puhua, ja keskustella myös nimettömästi. Toiveena ”Olisi joku turvahenkilö”.
Vertaistuki on tärkeää.
Tunneilla tulisi käydä läpi, mitä konkreettisesti tehdään seksuaalisen häirinnän tilanteissa.