Häirinnän määrittely ja lainsäändäntö

Yhdenvertaisuus on Suomessa jokaisen perusoikeus. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan kuin muita. 

Kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa lasten, nuorten ja yhteisön turvallisuus on koko henkilöstön vastuulla. Oppimisyhteisöjen toimintakulttuurin ja johtamisen pitää edistää turvallisuutta ja hyvinvointia, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa, sekä kehittää yhteisöllisyyttä. 

Opettaja vastaa kunkin lapsi-, oppilas- ja opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Rehtori/johtaja vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori/johtaja sekä kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta häirinnän ehkäisystä, häirintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta. 

Lasten, oppilaiden sekä opiskelijoiden osallistuminen oppimisyhteisön ja -ympäristön rakentamiseen edistää turvallisuutta ja hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän täytyy määritellä järjestyssäännöt (tai sovellettavat järjestysmääräykset), joilla edistetään koulun tai oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä yhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.   

Lapset, oppilaat ja opiskelijat eivät toiminnallaan saa vaarantaa toistensa, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.  Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä. Oppilaan/opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti järjestyssääntöjen edellyttämällä tavalla.

Jos häirintää ilmenee, tai sitä epäillään tapahtuneen oppimisympäristössä, -yhteisössä tai koulumatkalla, on esi- ja perusopetuksen sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen opettajalla, rehtorilla ja varhaiskasvatuksen johtajalla velvollisuus ilmoittaa siitä häirinnän kohteen ja häirinnän tekijän huoltajille (tai muulle lapsen lailliselle edustajalle). Ilmoitusvelvollisuus koskee häirinnän kohteena olevaa lasta, oppilasta ja alle 18-vuotiasta opiskelijaa, sekä epäiltyä tekijää. Häirintä voi ilmetä mihin tahansa syrjintäperusteeseen liittyen. Häirintä voi ilmetä esimerkiksi seksuaalisena häirintänä, jolloin se täyttää rikoksen tunnusmerkit, jos se kohdentuu alle 16-vuotiaaseen. 

Opettaja ja rehtori/johtaja käyttävät kurinpitoa ja opetuksen turvaamiseen liittyviä keinoja johdonmukaisesti. Kurinpitoa harkittaessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan tai opiskelijan ikä ja kehitystaso. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on laadittava suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelujen käyttämisestä, sekä niihin liittyvistä menettelytavoista. 

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä suojaa oppilasta/opiskelijaa häirinnältä. Opetuksen/koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan suunnitelma oppilaan/opiskelijan suojaamiseksi häirinnältä. Paikalliset turvallisuutta ja hyvinvointia, sekä häirinnän ehkäisyä ja siihen puuttumista koskevat suunnitelmat ja toimintamallit on käsiteltävä oppilaiden sekä huoltajien, tai heidän edustajiensa kanssa. Turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puutteista keskustellaan tarvittaessa rehtorin/johtajan kanssa, jolla on kokonaisvastuu koulun, oppilaitoksen tai varhaiskasvatuspalvelujen turvallisuudesta sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puutteet on korjattava. 

Varhaiskasvatusta ja esiopetusta, perusopetusta, lukio- ja ammatillista koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja toteutettaessa on otettava huomioon lapsen etu. Lapsen kasvatusvastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstö tukee vanhempia/huoltajia heidän kasvatustehtävässään, ja pyrkii tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe ohjataan aina tarvittaessa terveydenhuoltopalvelujen, kuten neuvolapalvelujen ja opiskeluhuoltopalvelujen, sosiaalihuollon sekä lastensuojelun piiriin. Jos koulun tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että oppilaan tai opiskelijan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluita, on hänen viipymättä otettava yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan/opiskelijan kanssa, ja luovutettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.  

Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, sekä tehdä tavoitteellista ja suunnitelmallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät vastaavat siitä, että kouluilla ja oppilaitoksilla on tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmien tekemisen voi käytännössä yhdistää ja liittää osaksi opetussuunnitelmaa. Suunnitelmien tulee toteutua varhaiskasvatuspalveluiden, koulujen ja oppilaitosten arjessa johtajien, rehtoreiden ja opettajien, sekä muun henkilöstön työssä.  Tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä pitää olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen ja oppiaineiston pitää tukea tasa-arvolain toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.  

Opetuksessa huolehditaan koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Koulun toimintakulttuuria ja johtamista, sekä yhteisöllisyyttä kehitetään jatkuvasti oppivan yhteisön, yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden periaatteiden, vuorovaikutuksen, moninaisuuden, kielitietoisuuden, osallisuuden, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Itsetuntemusta, muiden arvostamista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kaveritaitoja, ryhmässä toimisen taitoja, sekä kiusaamisen ehkäisyä ja turvataitoja opetetaan oppilaille 1. vuosiluokalta alkaen.   

Oppilaat osallistuvat koulun toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Oppilaat vaikuttavat heitä koskevien, ja heidän asemaansa vaikuttavien päätösten tekemiseen oppilaitoksessa. Kouluissa on oppilaskunta, joka edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opetuksen järjestäjä kuulee opiskelijakuntaa ennen turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, sekä häirinnän ehkäisyä ja siihen puuttumista koskevien paikallisten suunnitelmien vahvistamista.    

Oppimisympäristöt ovat oppimista edistäviä, terveellisiä ja turvallisia. Opetuksen ja koulupäivän aikana ei sallita häirintää missään muodossa, ja kaikkiin häirintätilanteisiin puututaan. Opettaja vastaa kunkin oppilasryhmän turvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen.  

Häirintää ei hyväksytä, vaan sitä ennaltaehkäistään, ja kaikkiin henkilöstön tietoon tuleviin häirinnän muotoihin puututaan varhain. Opettajan ja rehtorin tulee ilmoittaa viiveettä tietoonsa tulleesta, oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle. Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai rehtori tekee ilmoituksen häirinnästä muille viranomaisille. Häirinnästä, joka koskee oppilaan vapaa-aikaa tai kotioloja, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun, jos se täyttää rikoksen tunnusmerkit. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä. 

Oppilaiden välisestä häirinnästä keskustellaan oppilaiden ja aina tarvittaessa myös huoltajien kanssa. Tilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja. Tilanteiden pahentuminen voidaan estää ja vaikeatkin häirintätilanteet voidaan lopettaa varhaisella yhteistyöllä vanhempien/huoltajien kanssa. Häirinnän päättyminen varmistetaan aina yhteisesti sovitulla tilanteen seurannalla. 

Kun häirintä tulee ilmi, oppimisyhteisössä varmistetaan yhteisön turvallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Häirinnän jatkuminen estetään arkikäytäntöjä muuttamalla.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön määrän lisäämistä ja tarkempaa tilanteen seurantaa, ryhmien jakamista pienempiin yksiköihin ja häirintää estäviä muita ratkaisuja, kuten muutoksia oppimisympäristössä sekä kurinpito- ja turvaamiskeinojen käyttämistä. 

Häirinnän estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua. Häirintätilanteissa oppilas ohjataan oppilaan tai huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Häirintä voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa myös huoltajat ovat mukana. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. 

Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta häirinnän ehkäisystä, häirintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä oppilaiden suojaamisesta häirinnältä. Rehtori huolehtii oppilaiden ja huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja heidän kuulemisestaan koskien paikallisia turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toimintamalleja. 

Oppilaille ja huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa käytössä olevista häirinnän ehkäisyn toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan myös heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön. Häirintätilanteissa voidaan käyttää perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. 

Koulutuksessa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Oppimisympäristöjen, toimintakulttuurin ja opetushenkilöstön osaaminen tukee opiskelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitoja, kuten kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, ryhmätyöhön, viestintään ja neuvotteluun liittyviä taitoja. Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vahvistetaan elinikäisen oppimisen avaintaitoja, ja niitä on sisällytetty erityisesti kaikille opiskelijoille yhteisiin tutkinnon osiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, erilaisuus ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja ne toteutuvat koulutuksessa. Avoimuus luo turvallisuutta ja luottamusta.  

Ammatillinen koulutus antaa yksilöille ja yhteisöille valmiuksia tehdä ratkaisuja eettisen ja kriittisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Osallisuus, aktiivinen toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat ammatillisen koulutuksen toiminnassa. Turvallinen työskentely on osa ammattitaitoa.  

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen ja työpäivän aikana ei sallita häirintää missään muodossa, ja kaikkiin häirintätilanteisiin puututaan. Opettaja vastaa kunkin opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen.  Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta häirinnän ehkäisystä, häirintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä opiskelijoiden suojaamisesta häirinnältä.   

Opiskelijan velvollisuuksiin kuuluu käyttäytyminen asiallisesti. Opiskelija ei saa kiusata eikä syrjiä muita ja hänen tulee välttää toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Järjestyssäännöissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön ja asuntolatoiminnan turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä.  

Häirintää ei hyväksytä, vaan sitä ennaltaehkäistään, ja kaikkiin henkilöstön tietoon tuleviin häirinnän muotoihin puututaan varhain.  Opettajan ja rehtorin pitää ilmoittaa viiveettä tietoonsa tulleesta, oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. Opiskelijan kokemasta ja opiskelijoiden välisestä häirinnästä keskustellaan opiskelijoiden, ja alle 18-vuotiaita opiskelijoita koskien myös heidän huoltajiensa kanssa. Tilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja.  

Häirintätilanteiden pahentuminen voidaan estää ja vaikeatkin häirintätilanteet voidaan lopettaa varhaisella yhteistyöllä vanhempien/huoltajien kanssa. Häirinnän päättyminen varmistetaan aina yhteisesti sovitulla tilanteen seurannalla. Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai rehtori tekee ilmoituksen häirinnästä ilmoituksen muille viranomaisille. Häirinnästä, joka koskee opiskelijan vapaa-aikaa tai kotioloja ja joka täyttää rikoksen tunnusmerkit, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun silloin, kun uhrina tai tekijänä on alle 18-vuotias. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä.  

Kun häirintä tulee ilmi, oppimisyhteisössä varmistetaan yhteisön turvallisuus. Häirinnän jatkuminen estetään arkikäytäntöjä muuttamalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarkempaa tilanteen seurantaa ja muutoksia oppimisympäristössä, sekä kurinpitokeinojen käyttämistä. Häirinnän estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua. Häirintätilanteissa opiskelija ohjataan tarvittaessa opiskelijan, tai alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Häirintä voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa myös huoltajat ovat mukana. 

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikan tarjoaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle tai koulutussopimustyöpaikan tarjoajalle työturvallisuusvastuista. Opiskelijan on työpaikalla vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää, joka voisi aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 

Opiskelijan on ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa havaitsemistaan puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Jos työssä esiintyy opiskelijaan kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää, on työnantajan asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. 

Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta häirinnän ehkäisystä, häirintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä oppilaiden suojaamisesta häirinnältä. Rehtori huolehtii oppilaiden ja huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja heidän kuulemisestaan koskien paikallisia turvallisuuden ja hyvinvoinnin toimintamalleja. 

Opiskelijoille ja alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa käytössä olevista häirinnän ehkäisyn toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan myös heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön. Häirintätilanteissa voidaan käyttää ammatillista koulutusta koskevan lain mukaisia kurinpitokeinoja paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.