Häirintä voi ilmetä kiusaamisena tai väkivaltana iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esimerkiksi loukkaustarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan toisen oppilaan tai opiskelijan nimittely ovat häirintää.
Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset ja vanhemmat/huoltajat voivat rohkaista lapsia ja nuoria kertomaan häirinnästä kuuntelemalla ja ottamalla häirinnän puheeksi. On tärkeää, että lasta ja nuorta ei kuitenkaan painosteta kertomaan häirintäkokemuksista. Jos lapsi tai nuori ei rohkaistu kertomaan kokemastaan häirinnästä, häirintäteot jäävät pitkäksi aikaa piiloon. Jos lapsen ja nuoren ympärillä olevat aikuiset ovat valppaita ja huomaavat lapsen tai nuoren käytöksessä huolestuttavia muutoksia, voidaan häirintä tunnistaa ja pysäyttää jo varhaisessa vaiheessa. Lapsen ja nuoren kuunteleminen on tärkeää, jotta myös huoltajat pystyvät ajoissa ottamaan yhteyttä ammattilaisiin, ja voivat tarvittaessa hankkiutua avun piiriin koulun sekä mahdollisesti neuvolan tai opiskeluhuollon kautta.
Lasta ja nuorta pitää kannustaa ikätasonsa mukaisella tavalla tunnistamaan ja ottamaan puheeksi kokemansa häirintä aikuisen kanssa. Jos työpäivän aikana havaitaan, että oppilas tai opiskelija tekee häirintätekoja sosiaalisessa mediassa tai verkossa, on koulun tai oppilaitoksen puututtava asiaan.
Tunnista lapseen tai nuoreen kohdistuva seksuaalinen häirintä
Seksuaalinen häirintä tapahtuu lapsen ja nuoren elämässä usein verkossa ja julkisissa paikoissa. Erityisesti verkon välityksellä tapahtuva seksuaalinen häirintä on vaikeasti tunnistettava ilmiö. Myös kouluissa ja oppilaitoksissa esiintyy jonkun verran seksuaalista häirintää.
Pienen lapsen kohdalla hyväksikäyttöä epäiltäessä on aina mahdollista opettajana tai rehtorina konsultoida poliisia. Seksuaalinen häirintä voi jäädä aikuisilta piiloon, sillä vain osa lapsista ja nuorista kertoo kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä luottamalleen aikuiselle. Seuraava kuvio esittää niiden lasten ja nuorten osuutta, jotka kertoivat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta luottamalleen aikuiselle vuonna 2019. Tiedot ovat peräisin kouluterveyskyselystä (THL).
Kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta luottamalleen aikuiselle kertoi vain noin joka kolmas lapsista ja nuorista keskimäärin vuonna 2019. Tytöt kertoivat kokemuksistaan enemmän kuin pojat. Korkeintaan joka viides ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa ja yläkouluissa opiskelevista pojista kertoi seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta luottamalleen aikuiselle. 4. ja 5.-luokkalaisista oppilaista sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä puolestaan useampi kuin joka kolmas kertoi seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta luottamalleen aikuiselle.