Opintojaan ja tulevaisuuttaan suunnitteleva opiskelija tarvitsee ohjausta, jossa on tilaa henkilökohtaiselle ohjauskeskustelulle. Lue lisää henkilökohtaisen ohjauskeskustelun periaatteista ja merkityksestä opinto-ohjauksessa.
Koululainen
Kuva: Alma Peltola

Lukiossa jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelu-, ylioppilastutkinto- sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opintojaan ja tulevaisuuttaan suunnitteleva opiskelija tarvitsee ohjausta, kun hän yrittää hahmottaa eri tekijöiden yhteyttä ja vaikutuksia sekä tarjolla olevia mahdollisuuksia. Lukiossa olisi tärkeää varata aikaa heti opintojen alussa ja niiden aikana henkilökohtaisille ohjauskeskusteluille, joiden aikana opiskelijan kanssa keskitytään hänen tilanteeseensa, voimavaroihinsa sekä toiveisiinsa ja suunnitelmiinsa.

Seuraavissa osioissa esitellään henkilökohtaisen ohjauskeskustelun periaatteita ja prosessia. Sisältö ja tavoitteet syntyvät ohjaajan ja opiskelijan yhteisen keskustelun pohjalta, mutta ammatilliseen ohjauskeskusteluun liittyy aina tiettyjä lähtökohtia, jotka ohjaajan tulee tiedostaa.

Ohjauksessa yksilön tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon elämän eri osa-alueet. Opiskelijan arvoilla, toimintakyvyllä ja toimijuudella on vaikutusta elämänasenteeseen sekä kykyyn suunnitella omaa tulevaisuutta.

Toimijuudella tarkoitetaan ohjauksessa yksilön kykyä rakentaa omaa elämänuraansa siten, että hän pystyy suunnittelemaan ja etsimään tietoa sekä tekemään päätöksiä valintatilanteissa.

Toimintakyky tarkoittaa selviytymistä ja vastuunottoa haasteellisissa elämän vaiheissa. Sosiaalinen toimintakyky antaa edellytykset arjessa selviytymiselle sekä tavoitteiden löytämiselle ja saavuttamiselle. Opiskelijan voi olla vaikea suunnitella tulevaisuuttaan tai toteuttaa tekemiään päätöksiä, jos hänellä on ongelmia sosiaalisen toimintakyvyn tai psyykkisen ja fyysisen terveyden osa-alueilla. Tästä syystä ohjausprosessin alkuvaiheessa on kartoitettava ohjattavan tilanne myös toimintakyvyn kannalta. Tavoitteet ja toimintatavat on yhdessä rakennettava sellaisiksi, että opiskelijan on ne mahdollista toteuttaa.

Pysyvien ratkaisujen ja onnistuneiden siirtymien kannalta on keskeistä, että yksilöllä on hyvät urasuunnittelutaidot, joihin sisältyy taito kerätä, analysoida, tehdä synteesejä ja järjestää itseen, koulutukseen ja ammatteihin liittyvää tietoa. Lisäksi urasuunnittelutaidot ovat kykyä soveltaa tätä tietoa ja tehdä päätöksiä erilaisissa siirtymävaiheissa. Ura- ja elämänsuunnittelun edellyttämät kompetenssit ovat yhteydessä elämisen taitoihin sekä yksilölliseen ja sosiaaliseen oppimiseen, muutostilanteissa toimimiseen ja työnhakutaitoihin. Urasuunnitteluun liittyviä kompetensseja ovat tiedonhakutaidot, hyvä itsetuntemus sekä kyky arvioida omia vahvuuksiaan ja osaamistaan.

Urasuunnittelutaidot, toimijuus ja toimintakyky sekä mukautuvuus ovat nykyteorioiden mukaan keskeisiä käsitteitä, joita ohjausprosessin aikana tulisi tarkastella.

Takaisin ylös

Henkilökohtaisen ohjauskeskustelun prosessi koostuu erilaisista vaiheista, jotka etenevät loogisesti kohti valintaa ja päätöksentekoa sekä suunnitelmien toteuttamista. Nykyisessä koulutusjärjestelmässä ja työelämässä opintojen ja työuran suunnittelu edellyttää erityisiä taitoja.

Ohjausprosessin alkuun luottamuksen kautta

Ohjausprosessin onnistumisen perusta rakennetaan luottamuksellisen ohjaussuhteen avulla. Opiskelijan kokemuksista ja tilanteesta riippuen tämä vaihe voidaan ohittaa nopeasti tai siihen täytyy varata enemmän aikaa. Alkuvaiheessa on myös tärkeää selvittää, minkälainen valmius ja halu ohjattavalla on tehdä valintoja ja päätöksiä opintojensa ja jatkosuunnitelmiensa suhteen. Samalla kartoitetaan yksilön elämäntilanne ja olosuhteet sekä toimintakykyä mahdollisesti rajoittavat tekijät.

Ohjausprosessin alussa selvitetään halun ja valmiuden sekä elämäntilanteen lisäksi se, miten opiskelija tunnistaa omia uskomuksiaan ja arvojaan. On tärkeää tietää, mitä asioita hän pitää elämässään tärkeänä ja minkälaiset periaatteet ohjaavat hänen toimintaansa. Urasuunnittelu perustuu yksilön tietoisuuteen omista arvoistaan, uskomuksistaan ja periaatteistaan. Tällainen itsetuntemus pitää sisällään lisäksi sen, että yksilö tunnistaa omat toimintamallinsa erilaisissa tilanteissa. Yksilön käsitys itsestä liittyy myös hänen pystyvyysodotuksiinsa. Arvio omasta pystyvyydestä on yhteydessä yksilön valmiuteen ja haluun ponnistella elämän haastavissa tilanteissa. Ohjausprosessin tässä vaiheessa on hyvä keskustella ohjattavan kanssa hänen käsityksistään omasta pystyvyydestään ja tavoistaan toimia haastavissa tilanteissa.

Käsitykset, mielikuvat ja mahdollisuudet

Ohjausprosessin seuraavan vaiheen tavoitteena on, että yksilön käsitys omista luonteenpiirteistään, kiinnostuksistaan, taidoistaan ja osaamisestaan selkiytyy. Hyvä itsetuntemus auttaa yksilöä tunnistamaan omat rajoituksensa ja vahvuutensa. Itsearviointi- ja reflektiotaidot ovat edellytyksenä sille, että yksilö osaa kuvailla, mitä taitoja ja osaamista hänelle on kertynyt aiemmissa opinnoissa tai muilla elämän osa-alueilla.

Tämän jälkeen kartoitetaan, minkälainen käsitys opiskelijalla on jatko-opintomahdollisuuksista ja niihin hakeutumisesta. Lisäksi keskustellaan työelämään ja -tehtäviin liittyvistä mielikuvista, joita opiskelijalle on syntynyt eri yhteyksissä.  Ohjaajan tehtävänä on auttaa ohjattavaa tunnistamaan erilaisia uramahdollisuuksia, joita opintopolulla ja työelämässä on tarjolla. Usein opiskelija pystyy hahmottamaan hyvin rajallisen määrän itselleen sopivia ja mahdollisia vaihtoehtoja tai tulevaisuudenkuvia. Tästä syystä tarvitaan perspektiivin laajentamista.

Päätöksenteko ja suunnittelu

Kun opiskelija on löytänyt riittävän määrän vaihtoehtoja, joista valita, niitä aletaan tarkastella lähemmin. Päätöksenteko- ja suunnitteluvaiheessa opiskelija alkaa hahmottaa, mitä hän haluaa saavuttaa ja minkälaisia toimenpiteitä tavoitteeseen pääsy edellyttää. Hän joutuu myös pohtimaan, mihin hän on itse valmis tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjaaja auttaa opiskelijaa laatimaan opintosuunnitelman, johon sisältyvät

  • opiskelu- ja ylioppilastutkintosuunnitelma
  • jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Edellä mainittuja suunnitelmia päivitetään lukio-opintojen ajan sen mukaan, miten opiskelijan tiedot ja ymmärrys lisääntyvät.

Päätöksentekovaiheessa palataan pohdintoihin, jotka liittyvät itsetuntemukseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Eri vaihtoehtoja arvioidaan ja niitä vertaillaan keskenään. Ohjaaja auttaa opiskelijaa pohtimaan, minkälaiset mahdollisuudet hänellä on saavuttaa päämäärä, mitkä eri vaihtoehdoista kiinnostavat eniten ja minkälaisia ponnisteluja ne edellyttävät.  

Valinnasta toteutukseen

Viimeisenä vaiheena on valinnan toteuttaminen. Ohjaajalta edellytetään valmentajan taitoja, kun opiskelijan kanssa tehdään yksityiskohtainen toteutussuunnitelma ja kartoitetaan sen toteuttamiseen vaadittavia toimenpiteitä. Koulutusvalintaa tekevien nuorten kanssa työskennellessä tämä tarkoittaa yhteishaun aikataulujen ja sääntöjen sekä koulutuksen järjestäjien kartoittamista. Lisäksi valmistaudutaan hakuprosessiin ja valintakokeisiin. Tässä vaiheessa keskusteluissa nousee esille myös, miten asuminen, talous ja arjesta selviytyminen onnistuvat jatko-opintojen aikana. Monelle lukiolaiselle tämä on vaihe, jolloin ensimmäistä kertaa muutetaan pois kotoa.

Takaisin ylös

Ohjausprosessin aikana opiskelijan tehtävänä on suunnitella opintojaan ja kehittää osaamistaan suhteessa tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Ohjaajan tavoitteena on auttaa yksilöä näkemään omassa elämässään merkityksiä, jotka sytyttävät hänessä toivon ja näkymän tulevaisuuteen. Ohjauksen tehtävänä on opastaa ohjattavaa ja esittää kysymyksiä, joiden avulla opiskelija voi arvioida sitä, miten hyvin hän on etenemässä kohti tavoitettaan. Ohjaaja myös kertoo, millaisia vaiheita urasuunnitteluun liittyy ja mitä niiden ratkaisemiseksi vaaditaan.

Lukion opinto-ohjauksessa opiskelija saa mahdollisuuden hankkia riittävästi tietoa ja kokemuksia sekä toisaalta tukea omaa suunnitteluprosessiaan varten. Osa tästä tapahtuu ryhmätilanteissa, vierailujen ja työskentelyn muodossa, mutta opiskelija tarvitsee myös henkilökohtaista ohjausta, jolloin hänellä on mahdollisuus pohtia omaa tilannettaan ja suunnitelmiaan asiantuntevan aikuisen kanssa.

Takaisin ylös