Oppilaat välitunnilla
Kuva: Hanna Anttila

Sivuja ei enää päivitetä. Tämä sivu on päivitetty viimeksi kesällä 2022.

Koronatilanteen tasaantuessa rakennetaan yhdessä sujuvaa, hyvinvoivaa ja turvallista arkea. Koronatilanteesta palautumisen lisäksi koulu- ja oppilaitosyhteisöjen ilmapiiriin on voinut vaikuttaa myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Korona-ajan vaikutukset kietoutuvat muiden kriisien vaikutuksiin, eikä enää välttämättä voida tunnistaa yksiselitteisesti, mistä mikäkin johtuu.

Koulu- ja oppilaitosyhteisöissä on onnistuttu kehittämään resilienssiä ja kriisinkestävyyttä, joita tarvitaan edelleen. Poikkeuksellisena aikana on myös voitu oppia uutta ja löytää uusia toimintatapoja ja vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Samoin on voinut olla välttämätöntä ottaa käyttöön toimintamalleja, joista on syytä normaalioloihin palattaessa luopua. 

Oppilaiden ja opiskelijoiden myönteinen kohtaaminen jokaisena koulupäivänä on entistä tärkeämpää. Jokaisen oppilaan ja opiskelijan yksilölliseen hyvinvointiin ja oppimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen säännöllinen seuraaminen mahdollistaa oppimisen tai opiskeluhuollon palvelujen tuen tarjoamisen oikea-aikaisesti ja riittävästi. Seuranta on osa koulun suunnitelmallista, yhteisöllistä  hyvinvointityötä.  

Mitä kuuluu -hyvinvointikysely on järjestelmällinen menetelmä kerätä tietoa eri ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnista ja oppimisesta niin lukukauden käynnistyessä kuin soveltuvin osin lukuvuoden edetessä.

Kysely soveltuu sekä perusopetuksen koulujen että toisen asteen oppilaitosten käyttöön.

Kysymyksiä oppilaille ja opiskelijoille hyvinvoinnista

  1. Miltä sinusta tuntuu palata kouluun loman jälkeen? Minkälaista ajattelet koulun arjen olevan tulevina viikkoina?
  2. Tunnetko itsesi väsyneeksi koulupäivän aikana?
  3. Tarvitsetko oppimisessasi apua, missä asiassa tai oppiaineessa? Tiedätkö, keneltä saat koulussa apua oppimiseesi tai hyvinvointiisi, jos sitä tarvitset?
  4. Onko sinulla koulussa kavereita?
  5. Jääkö sinulle aikaa harrastuksille, liikkumiselle ja palautumiselle läksyjen ja muiden koulutehtävien jälkeen?
  6. Millaiseksi arvioisit oman ryhmäsi/luokkasi ilmapiirin asteikolla 4–10?  Miten tunnelmaa tai me-henkeä ryhmässä/luokassa voitaisiin parantaa?
  7. Onko sinulla vinkkejä opettajalle, miten koulupäivä sujuisi sinun tai ryhmäsi/luokkasi näkökulmasta hyvin?
  8. Onko jotakin muuta, mikä sinua mietityttää koulunkäyntiin/opiskeluun liittyen?
  9. Miten arvioisit fiilistäsi tänään asteikolla 4–10?
Takaisin ylös

Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa on opiskeluhuoltoryhmä, joka suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi tehtävää opiskeluhuoltotyötä. Sen keskeinen tehtävä on suunnitella koulun tai oppilaitoksen yhteisöllisen työn toimintatavat ja sen edellyttämä työnjako. Opiskeluhuoltoryhmässä työn kohteena on ryhmä, luokka tai yhteisö eikä se koskaan käsittele yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa koskevaa asiaa.

Koulutyön käynnistyessä on oikea hetki tarkistaa myös opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja työkäytännöt vastaisen varalle.  Opiskeluhuoltoryhmän työskentelylle on hyvä varata riittävästi aikaa ja huolehtia siitä, että kokouksia on riittävän usein.

Opiskeluhuoltoryhmä voi käyttää työnsä suunnittelun tukena esimerkiksi alla kuvattua muistilistaa:

Opiskeluhuoltoryhmän kokoonpanon tarkistaminen. Opiskeluhuoltoryhmä on monialainen ja sen kokoonpanosta päätetään paikallisesti. Yleensä ryhmää johtaa rehtori. Jos ryhmän jäsenissä on kesän aikana tapahtunut muutoksia, uudet työntekijät perehdytetään ryhmän toimintatapoihin. Monissa kouluissa ja oppilaitoksissa unohdetaan, että oppilaat ja opiskelijat ovat opiskeluhuoltoryhmän itseoikeutettuja jäseniä ja myös huoltajien osallisuudesta tulee huolehtia. Tarvittaessa ryhmän kokoukseen voidaan kutsua koulun ulkopuolisia yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat toisenlaisen näkökulman lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman ajantasaistaminen. Opiskeluhuoltosuunnitelma ohjaa koulun ja oppilaitoksen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Siihen kirjataan työn tavoitteet, käytännön toimintatavat ja toimijat. Opiskeluhuoltosuunnitelma ja sen sisältämät toimintaohjeet päivitetään aina tarvittaessa, yleensä vuosittain. Erityisesti seuraaviin näkökulmiin kannattaa kiinnittää huomiota: 

  • Oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisesti lisääntynyt tuen tarve vaikuttaa arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
  • Yhteisöllisen työn toimintatavoista kannattaa sopia yhdessä huolehtien oppilaiden ja opiskelijoiden sekä kotien ja tarvittavien yhteistyökumppaneiden osallisuudesta.
  • Kriisisuunnitelman ajantasaisuus yhteystietoineen tulee varmistaa säännöllisesti.
  • Koulujen ja oppilaitosten turvallisuustyön tueksi on valmisteltu oppaita ja aineistoja:

Kiusaamisen vastaisen työn opas, esittelymateriaali ja huoneentaulut (kieliversioineen)

Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa sekä esittelymateriaali

Ohjeet ammatillisen ja lukiokoulutuksen opiskelijoille - Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

  • Oppilaiden ja opiskelijoiden poissaolot voivat johtua erilaista syistä, ja jotka edellyttävät kouluissa ja oppilaitoksissa erilaisia toimintatapoja. Poissaolojen tunnistamiseen kannattaa kiinnittää edelleen tietoisesti huomiota.

Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin seuraaminen. Jokaisen oppilaan ja opiskelijan yksilölliseen hyvinvointiin ja oppimiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeita tulee seurata ja arvioida erityisesti niiden oppilaiden ja opiskelijoiden kohdalla, joista herää huoli tai jotka ovat jo aiemmin tarvinneet enemmän tukea kehitykseensä. Opiskeluhuoltoryhmässä voidaan sopia esimerkiksi siitä, miten koulussa tai oppilaitoksessa kartoitetaan oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista palattaessa kouluun lukukauden alkaessa tai siitä, miten heidän hyvinvointiaan seurataan säännöllisesti jatkossa. 

Koulu- tai oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin seuraaminen. Sekä oppilaiden ja opiskelijoiden että kouluyhteisön hyvinvointia koskevaa tietoa voidaan koota erilaisista lähteistä. Monipuolinen tieto auttaa kohdistamaan yhteisöllisen kehittämistyön oikein, koulun tai oppilaitoksen omiin tarpeisiin ja hiljaisiinkin singnaaleihin. Ajantasainen tieto mahdollistaa myös yhteisöllisen työn seurannan ja arvioinnin.

  •  Valtakunnallisissa tiedonkeruissa kuten Kouluterveyskyselyssä tai TEA-tiedonkeruussa on kysytty myös koronan vaikutuksista omina kysymyksinään. Kouluterveyskyselyn uudet tulokset ovat koulujen käytettävissä syyskuussa 2021; TEA -tiedonkeruun toisen asteen tulokset julkaistiin toukokuussa 2021.

Tietoa yhteisön hyvinvoinnista kerätään monissa kouluissa ja kunnissa myös oppilaille ja opiskelijoille tai huoltajille kohdistetuilla omilla kyselyillä, erilaisilla asiakaspalautteilla tai opiskeluhuoltopalvelujen asiakastietojärjestelmien kautta.

Yhteisöllisen työn vahvistaminen. Lukukauden aloitus on tärkeä ajankohta koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisyydessä ja yhteisöllisen työn toimintatapojen suunnittelussa. Myös ennalta ehkäisevässä työssä toiminnan tulisi perustua ajantasaiseen tietoon niin oppilaiden ja opiskelijoiden kuin yhteisön hyvinvoinnista. Osallisuus on yhteisöllisyyden edellytys ja oppilaat ja opiskelijat sekä huoltajat on hyvä ottaa mukaan sekä työn suunnitteluun ja, toteutukseen että arviointiin. Lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin näkökulmiin:

  • Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamisen tarve on edelleen suuri kouluissa ja oppilaitoksissa
  • Yhteisöllisen työn toteuttaminen edellyttää yhteisistä toimintatavoista keskustelemista, niistä sopimista ja niihin perehtymistä niin oppilaiden kuin opiskelijoiden kanssa kuin koko henkilöstön kesken. Tälle kannattaa varata riittävästi aikaa ja tilaisuuksia lukuvuoden edetessä.
  • Oppilaiden ja opiskelijoiden vuorovaikutussuhteiden vahvistaminen, tunne- ja sosiaalisten taitojen ja ryhmäytymisen tukeminen sekä myönteisen ryhmädynamiikan rakentaminen on tärkeää ja jatkuvaa työtä jokaisessa ryhmässä ja luokassa.
  • Luovien ja toiminnallisten työmenetelmien käyttö sekä pari- ja ryhmätyöt harjaannuttavat sosiaalisia taitoja ja edistävät liittymistä ryhmään osana opetusta. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei yksikään lapsi tai nuori jää ryhmätilanteissa ulkopuolelle tai yksin.
  • Lapset ja nuoret ovat voimavara niin oman ryhmäytymisensä kuin yhteisön hyvinvointia lisäävien toimintatapojen suunnittelussa. Heidän luovuutensa ja innovatiivisuutensa kannattaa ottaa käyttöön.

  • Kaveritaidot ovat harjoiteltavia taitoja

  • Varhaisessa tunnistamisessa opettajilla on kouluarjen aitiopaikka. Opiskeluhuoltoryhmässä voidaan linjata opiskeluhuoltopalveluiden konsultaatiokäytänteet tilanteessa, jossa oppilaasta tai opiskelijasta herää huoli.
  • Opiskeluhuoltopalvelut eli psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kuuluvat jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle. Palveluissa on hyvä edelleen valmistautua kasvavaan yksilökohtaisen tuen tarpeeseen.
  • Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintatavat kannattaa kerrata henkilöstön kanssa jokaisen lukuvuoden käynnistyessä (ml. ohjausvelvollisuus opiskeluhuoltopalveluihin, jos työntekijä arvioi oppilaan tai opiskelijan tarvitsevan näitä palveluja) 
  • Opiskeluhuollon palvelujen esittäytyminen ja työskentelystä kertominen oppilaille ja opiskelijoille helpottaa avun pyytämistä, jos sitä joskus tarvitsee.

Opiskeluhuollon toiminnasta tiedottaminen. Tiedonkulusta huolehtimisen tärkeyttä ei voi opiskeluhuollossa korostaa liikaa sote-uudistuksen edetessä. Oppilailla, opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on oltava ajantasainen tieto käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja niiden toimintatavoista.  Oppilaat ja opiskelijat, huoltajat ja yhteistyökumppanit tarvitsevat tietoa esimerkiksi

  • yhteisöllisestä opiskeluhuollosta, sen toimintatavoista ja suunnitelmista
  • opiskeluhuoltoryhmän toiminnasta
  • oikeudesta opiskeluhuoltopalveluihin ja palveluiden ammattilaisten tehtävistä sekä palveluihin hakeutumisesta ja tavoitettavuudesta
  • erilaisten tiedonkeruiden koulu- tai oppilaitoskohtaisista tuloksista
  • ajankohtaisista hyvinvointia uhkaavista ilmiöistä, jotka heijastuvat myös kouluun kuten kriisitilanteista, epidemioista tai kiusaamisesta.
Takaisin ylös

Lasten ja nuorten liikkumisen tilannekuva

Takanamme on nyt yli kaksi vuotta kestänyt koronapandemia. Suomessa lasten ja nuorten liikkuminen väheni koronapandemian aikana merkittävästi.

Kouluikäisen tulisi valtakunnallisen liikkumissuosituksen mukaisesti liikkua 1–2 tuntia päivässä. Tämä voi koostua myös useista yli 10 minuutin yhtäjaksoisista liikkumisjaksoista. Päivittäisen liikunnan tulisi sisältää esimerkiksi ripeän kävelyn tai pyöräilyn kaltaista reipasta liikuntaa, joka nostaa sydämen sykettä. Tämän lisäksi lasten arkeen tulisi sisältyä myös tehokasta liikuntaa. Tehokas liikunta, kuten juoksu, on sydänterveyden kannalta vaikuttavampaa kuin kevyt liikunta.

Ennen koronapandemiaa tehdyn lasten ja nuorten LIITU2018-tutkimuksen mukaan vain kolmasosa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkui liikuntasuosituksen mukaisesti. Liikkuminen vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä, ja ruutuaikaa kertyy valtaosalle runsaasti. 

Valtion liikuntaneuvoston teettämän Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan - selvityksen mukaan lapset ja nuoret ovat korona-aikana liikkuneet entistäkin vähemmän. Ero koronaa edeltäneeseen aikaan oli jopa kymmeniä prosentteja. Muutokseen vaikuttavat erityisesti koulu- ja koulumatkaliikunnan vähentyminen. Nuorilla pandemia näyttää lisänneen liikkumisen polarisaatiota eli nuorten jakautumista liikunnallisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. 

Joulukuussa 2021 julkaistujen perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien Move!-mittausten ja varusmiesten kuntotestien tulokset kuvaavat hyvin ikäluokkien fyysistä toimintakykyä sekä kuntoa ja painoa, joilla on valtava merkitys väestön tulevaan sairastavuuteen, työkykyyn, eläköitymiseen ja jopa kuolleisuuteen. Syksyn 2021 Move!-mittausten fyysisen toimintakyvyn kokonaistuloksen mukaan noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla.

Palautuminen korona-ajasta ja liikkumisen lisääminen terveyden ylläpidoksi ja edistämiseksi vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muutosta, yhteistyötä ja pieniä oivalluksia sekä perheissä että eri alojen ammattilaisten keskuudessa. Erityisesti liikkumisen esteitä tulisi pystyä purkamaan kaikilla eri toiminnan tasoilla. Elämme monihäiriötilannetta, jossa koronatilanteen lisäksi arkeemme voi vaikuttaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Suomen turvallisuusympäristön muutos. Monihäiriötilanteessa on hyvin tärkeää muistaa fyysisen aktiivisuuden hyödyt ihmisen terveydelle, jaksamiselle ja hyvinvoinnille niin kriisittömänä kuin myös kriisiaikana. 

Liikunta edistää terveyttä ja oppimista

Liikunnalla on oikein toteutettuna paljon mahdollisuuksia kouluikäisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. On erityisen tärkeää pitää mielessä fyysisen aktiivisuuden positiiviset vaikutukset ihmisen fyysiselle, sosiaaliselle ja psyykkiselle toimintakyvylle ja näin hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Runsas liikunta ja hyvä fyysinen toimintakyky parantavat vastustuskykyä ja suojaavat siten myös infektioilta. Riittävä fyysinen aktiivisuus on myös keskittymisen ja oppimisen kannalta äärimmäisen tärkeätä. Siksi liikuntaa ja liikkumista tulisi sisällyttää jokaiseen päivään. 

Fyysisen aktiivisuuden hyötyvaikutuksia ei voida varastoida. Siksi jokaisen tulisi välttää pitkiä istumisjaksoja sekä pitää huolta erityisesti kestävyys- ja lihaskunnosta. 

Koulussa opiskeleminen on korona-aikana ollut erityisesti kognitiivisesti painottunutta. Tällainen oppilaan yhden osa-alueen kuormittaminen tarvitsee vastapainokseen myös fyysisiä ja sosiaalisia kokemuksia ja elämyksiä. Vastapainoa tiedollisen puolen kuormittumiselle tarjoavat liikkumisen tuottama hormonaalinen mielihyvä, mutta myös mahdollisuus rentoutua ja kokea yhteisöllisyyttä yhdessä tekemisen ja yhteiseen päämäärään pyrkimisen kautta. Liikunta tarjoaa myös yhden kanavan ilmaista itseään kehollisesti. Se tarjoaa myös hyvän väylän päästää oma luovuus esiin. 

Koska liikunta parantaa aivojen hyvinvointia, se tukee luovuutta, mutta myös parantaa yleistä opiskeluvireyttä. 

Koulun merkitys korostuu kaikkein vähiten liikkuvien lasten ja nuorten liikkumisessa ja siihen kannustamisessa erityisesti korona-ajan jälkeen. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan laaja-alaista, moniammatillista yhteistyötä hallinnonalarajat ylittäen. Perusopetus koskettaa koko ikäluokkaa eli kouluympäristöön kiinnittyvillä toimijoilla on tässä yhteistyössä merkittävä rooli. Liikunnan opetussuunnitelman perusteissa kuvataan monipuolisesti liikkumisen hyötyjä.

Kaikkein keskeisintä koulujen liikuntakasvatuksessa on perusopetuksen oppilaiden jatkuva kannustaminen ja motivoiminen liikuntaan sekä oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Korona-ajan vaade terveysturvallisuuden osalta on haastanut tietyt oppiaineet, esimerkiksi liikunnan, yhteistoiminnallisena oppiaineena. Liikunnan opetuksen tulee olla turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Turvallisuus on liikunnassa myös paljon muuta kuin oppilaan sosiaalisesta ja psyykkisestä turvallisuudesta huolehtimista. Koululiikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa oppilaiden fyysiseen turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa opettajan osaaminen, tietämys, didaktiset ratkaisut ja itse toiminta opetustilanteissa.

22.6.2022 Päivitetty kauttaaltaan vastaamaan tilannetta 1.8.2022

Lähteitä ja linkkejä​​​​

Takaisin ylös

Liikkuva koulu -koronaohjeistus koulun liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseksi

Liikkuvan koulun materiaaleja voidaan käyttää liikunnan edistämisessä perusopetuksessa ja toisella asteella. Alta löydät materiaaleja liikunnan merkityksestä sekä konkreettisia ideoita peruskouluille ja toiselle asteelle (Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu).