Käsityöoppiaineen kannalta kriteerien uudistuminen ja tarkentaminen merkitsi kuhunkin käsityön tavoitteeseen laadittuja tarkempia osaamisen tason kuvauksia arvosanoille 5, 7 ja 9. Hyvän osaamisen kuvausta, numeron 8 kriteereitä, ei muutettu. Kriteerityö pohjautuu Krathwohlin ja Anderssonin taksonomiaan, jota käsityö oppiaineen kohdalla on hyödynnetty mm. hierarkkisuudessa: ylempi tiedonulottuvuuden taso pitää sisällään alemmat tiedonulottuvuuden tasot. Esimerkiksi metakognitiivinen taso sisältää fakta-, käsite- ja menetelmätiedon ulottuvuudet. Taksonomia soveltuu sen kuvaamiseen, missä määrin oppilas osaa jotakin. Käsityöoppiaineen kohdalla se tarkoittaa niin käsityön eri työtapojen- kuin myös ajattelun taitojen osaamista.
Lue lisää Käsityön päättöarvioinnin dioista 11-15, Taksonomia.
Päättöarvioinnin kriteerit on muodostettu tavoitteittain ja taulukoitu siten, että kullekin tavoitteelle on oma rivinsä. Päättöarvioinnin kriteerit käsityössä on rakennettu siten, että jokaiselle opetuksen tavoitteelle on aukikirjoitettu oppilaan oppimisen tavoite ja arvioinnin kohde, sekä osaamistasoa kuvaavat kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9.
Opetussuunnitelman perusteet määrittelee oppiaineen nimeksi käsityön, joka toimii yläkäsitteenä käsityön erilaisten taitojen ja työtapojen osaamiselle. POPS2014 perusteissa käsityön opetukselle on määritelty tavoitteet (T1-T8). Jokaiseen tavoitteeseen liittyy käsityön työtavasta riippumattomia sisältöjä, joiden avulla tavoitteisiin päästään. Käytettävien sisältöjen määrä vaihtelee käsillä olevan oppimistehtävän mukaan. Käsityön kaikille yhteisiä sisältöjä, joita opetuksessa luokilla 7-9 käytetään, ovat innovointi, muotoilu, kokeilu, dokumentointi ja arviointi, tekeminen, työturvallisuus, yrittäjämäinen oppiminen sekä tiedostaminen ja osallistuminen (S1-S8).
Opetuksen lähtökohtana käsityössä ovat oppiaineelle määritellyt tavoitteet. Seuraavassa esimerkissä asiaa avataan kolmannen tavoitteen (T3) kautta. “Opetuksen tavoitteena on opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita.“
Kyseiseen tavoitteeseen nivoutuvat vielä laaja-alaisen osaamisen alueista monilukutaito, työelämän taidot ja yrittäjyys (L4, L6) sekä käsityön sisältöalueista; innovointi, muotoilu, kokeilu, dokumentointi ja arviointi, tekeminen sekä työturvallisuus (S1-S4, S6).
Tavoitteen kolme (T3) opetuksen tavoitteista on johdettu oppimisen tavoite: “Oppilas oppii käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä sekä oppii valitsemaan tarkoituksenmukaisia materiaaleja ja käsityön työtapoja. Oppilas on kekseliäs työskentelyssään.”
Käsityön (S1-S8) ja laaja-alaisen osaamisen (L1-L6) sisältöjen pohjalta ja niitä hyödyntäen opettaja tai opettajat yhdessä luovat oppimistehtävän jossa tavoite toteutuu.
Oppimistehtävän suunnittelun kohdalla on tärkeää pohtia, mitä kaikkia tavoitteita oppimistehtävällä saavutetaan. Näin saadaan monipuolista näyttöä oppilaan osaamisesta. Yksi oppimistehtävä sisältää samanaikaisesti monia muitakin tavoitteita.
Oppimistehtävä voi muodostua esimerkiksi jonkin tuotteen valmistamisen ympärille. Tuotteen valmistamisen yhteydessä on tavoitteena harjoitella jonkin uuden laitteen, välineen tai koneen käyttöä (pyörösaha tai saumuri). Samassa tehtävässä käytetään usein myös aiemmin opittuja, tuttuja työvälineitä, koneita ja laitteita tai kerrataan niiden käyttöä ja hallintaa osana käsityöprosessia.
Samaan aikaan oppimistehtävässä harjoitellaan erilaisten, käsityön työtavoille ominaisten materiaalien valitsemista, työstämistä ja käyttöä. Opettaja ja oppilaat tai opettajat yhdessä määrittelevät valmiiksi joitain oppimistehtävään soveltuvia materiaaleja, joita hyödynnetään tehtävässä oppilaan oman suunnitelman mukaan.
Oppimistehtävässä myös valmistetaan tuote valiten tekniikoita, hyödynnettäviä teknologioita ja materiaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla. Opettajan tehtävänä on ohjata työskentelyä siten, että oppilas voi saavuttaa tavoitteita ja työskentely on mielekästä ja turvallista. Tuotteen valmistamisessa tavoitellaan uuden luomista käsityön keinoin. Tehtävänannossa on ehkäpä jokin haaste, joka tulee ratkaista. Esimerkiksi miten säilytät pingispalloja ja -mailaa? Haasteen ratkaisemisen yhteydessä oppilas käyttää hänelle uutta laitetta tai välinettä (pyörösahaa tai saumuria).
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä ei siis arvioida oppiaineista erillisenä. Työskentelyn arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain täsmennettyihin oppiaineiden tavoitteiden sisältämiin työskentelytaitojen tavoitteisiin. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulee myös työskentely arvioiduksi. Työskentelytaidoilla tarkoitetaan perusopetuksen aikana kehittyvää taitoa työskennellä itsenäisesti ja yhdessä, taitoa suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa. Oppilaan työskentelyyn liittyviä erityistarpeita tulee tarvittaessa kirjata oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), jotta ne voidaan ottaa huomioon työskentelyn arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Oppilas on saavuttanut käsityön oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 ja 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan käsityön oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin päättöarvosanan kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta.
Käsityön oppimäärän päättyminen riippuu paikallisesta opetussuunnitelmasta. Hyvin usein kaikille yhteinen käsityö päättyy jo 7. vuosiluokan lopulla ja opetukseen on varattu tuntijakoasetuksen (422/2012) mukaiset vähimmäistunnit; kaksi vuosiviikkotuntia (2vvt). Käsityön päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun käsityön koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset taide- ja taitoaineiden valinnaiset käsityön tunnit, on opiskeltu.
Käsityön päättöarviointi tehdään hyvin usein kahdessa eri vaiheessa. Mikäli kaikille yhteinen käsityön päättyy jo 7. luokan lopulla, tekee opettaja tai opettajat yhdessä päättöarvioinnin suhteessa käsityön tavoitteisiin, käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikätaso. Ikätaso on myös huomioitu 7. luokan aikana oppilaalle annetuissa oppimistehtävissä. ( POPS2014, uudistettu (10.2.2020) oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi, luku 6.2). 7. luokan arvio kirjoitetaan 7. luokan lukuvuositodistukseen.
Mikäli oppilas valitsee taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien resurssista käsityön opiskeltavaksi vielä 8. ja/tai 9. luokilla tehdään arviointi seuraavasti.
8. luokan lopuksi tehdään käsityön lukuvuosiarviointi suhteessa paikallisesti vuosiluokkaistettuihin tavoitteisiin. Usein käsityön tavoitteita ei kuitenkaan vuosiluokkaisteta, vaan oppimistehtävissä käytetään kaikkia käsityön tavoitteita. Tehtävät suunnitellaan ikätaso huomioiden siten, että oppilaalla on mahdollisuus osoittaa karttuvia taitojaan monipuolisesti sekä teknisen työn- että tekstiilityön työtavoilla.
9. luokan lopulla opettajat tekevät yhdessä käsityön päättöarvioinnin, jossa huomioidaan kaikki käsityön tavoitteet. Arvioinnissa käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. Aikaisemmat lukuvuosiarvioinnit eivät aseta ennakko-odotuksia käsityön päättönumerolle. Päättönumero voi olla ylempi, alempi tai säilyä samana.
Mikäli oppilas ei valitse taide- ja taitoaineen valinnaisia tunteja käsityöoppiaineesta, siirtyy 7. luokan lopulla päättöarvioinnin kriteerien mukaan tehty arviointi päättöarvosanaksi.
Tässä kohden tulee huomioida, että 7. luokan arviona saatu numero 8 voi olla kokonaistaidoiltaan suppeampi kuin 9. luokan lopulla päättöarvioksi muodostunut numero 8. Oppilaan päättötodistukseen kirjoitettavien vuosiviikkotuntien määrä kertoo, paljonko oppilas on oppiainetta opiskellut. Taidoiltaan hän on osaavampi kuin 7. luokan lopulla.
Käsityöoppiaineen kohdalla oppilaalla voi olla todistuksessa kirjoitettuna monia rivejä, jotka kertovat kaikille yhteisen käsityön oppimäärän kokonaislaajuuden sekä valinnaisten aineiden laajuudet ja arviot.
Käsityö x vvt 7
Kitaranrakennus 2 vvt 9
Leikitellen langasta 1 vvt hyväksytty
Kirjoittajat ovat käsityön päättöarvioinnin tukimateriaalityöryhmä jäseniä.
Anna palautetta sivun sisällöstä alla olevan "Oliko tämä sivu hyödyllinen" -osion kautta.
Pääset kirjaamaan omat huomiosi sivusta ? -peukun painamisen jälkeen.
