Kasvatusyhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Yhteistyötä tukee luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Katsomuskasvatuksessa huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kunkin taustaa, katsomuksia ja arvoja kunnioittaen. (VASU 2018) Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asiantuntemusta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamisessa (EOPS 2014).
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (lapsen vasu) ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (LEOPS) laadittaessa huomioidaan lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Huoltajille kannattaa esittää avoin kutsu yhteistyöhön katsomustaustojen huomioimiseksi ja monikatsomuksellisen katsomuskasvatuksen toteuttamiseksi. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö katsomuskasvatukseen liittyen on myös osa kotouttamiseen liittyvää työtä.
Huoltajia osallistetaan katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. Heillä voi olla jaettavanaan katsomuksellisten yhteisöjen tai muiden heidän arvojaan lähellä olevien toimijoiden yhteystietoja, joita henkilöstö voi hyödyntää monialaista yhteistyötä suunnitellessaan rikastaakseen ja laajentaakseen oppimisympäristöjä. Luottamuksellinen ja avoin yhteistyö auttaa henkilöstöä tuomaan lasten erilaisia katsomustaustoja osaksi lapsiryhmän toimintaa.
Jotta yhteistyö olisi sujuvaa, on henkilöstön hyvä avata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huoltajille katsomuskasvatuksen tavoitteita osana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuutta. Uskonnonvapauslain mukaan kenenkään ei tarvitse tuoda julki omaa uskontoa tai katsomustaan. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta tulee kuitenkin keskustella huoltajan kanssa. Katsomuskasvatus käsitteenä saattaa olla huoltajalle vieras tai se voi herättää ajatuksia uskonnollisesti sitouttavasta kasvatuksesta. Yhteistä keskustelua katsomuskasvatuksen luonteesta ja sisällöistä voidaan käydä esimerkiksi vanhempainillan yhteydessä (ks. Perusteltua katsomuskasvatusta).
Ammatillisesti keskustellen
Omasta katsomuksesta tai lapsen katsomukseen liittyvistä kysymyksistä puhuminen voidaan mieltää yksityiseksi asiaksi. Henkilöstön sensitiivisyys ja rohkeus ovat keskiössä, kun huoltajien kanssa keskustellaan opetussuunnitelmalähtöisesti katsomuskasvatuksen kysymyksistä. Henkilöstön on lisäksi tärkeä välttää stereotyyppistä ajattelua suhteessa katsomuksiin sekä huomioida uskontojen ja katsomusten moninaisuus. Lapsen lähiympäristössä voi olla useampi katsomus edustettuna. Tietty katsomusyhteisö tai kulttuuri ei välttämättä ilmennä perheen katsomusta. Jokainen perhe on ainutlaatuinen ja omanlaisensa suhteessa katsomuksiin.
Jaettua ymmärrystä ja dialogisuutta tavoitellen
Avoimuus ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arvoperustan ja pedagogiikan avaaminen ovat huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä avainasemassa. Yhteistä ymmärrystä edistää se, että huoltajan kanssa käydään keskustelua siitä, mitä katsomuskasvatus konkreettisesti tarkoittaa. Keskustelua on tärkeää käydä myös lapsiryhmässä tapahtuvan kasvatuksen ja opetuksen periaatteista ja velvoittavien asiakirjojen sisällöistä.
Huoltajat voivat esittää katsomuksellisia toiveita, mutta eivät voi määrätä millaista toimintaa varhaiskasvatuspäivän aikana toteutetaan. Lapsella on oikeus ilmaista itseään vapaasti katsomuksiin liittyvissä kysymyksissä ja tulkita maailmaa omana itsenään, myös eri tavalla kuin hänen elinpiirissään on tapana. Henkilöstön tehtävänä on huolehtia lapsen osallisuuden toteutumisesta ja siitä, että katsomuskasvatus on inklusiivista ja opetussuunnitelman mukaista.
Avoin keskustelu ja asioiden jakaminen huoltajien kanssa erilaisista tilanteista ja tapahtumista on tärkeä osa yhteistä dialogia. On tärkeää, että päivittäiset tapahtumat ja lapsen kokemukset jaetaan huoltajan kanssa. Tähän sisältyy myös tieto päivän aikana käydyistä katsomuskasvatuksellisista pohdinnoista. Lapsen välitön tapa viestiä oppimastaan saattaa herättää huoltajissa kysymyksiä. Kun henkilöstö viestii päivän tapahtumien lomassa myös katsomuskasvatukseen liittyvistä käsitellyistä asioista, huoltajat voivat jatkaa pohdintaa yhdessä lapsen kanssa myöhemmin. (ks. huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö)