Ystävyys- ja kaverisuhteet sekä kokemus osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä ovat hyvinvoinnin perusrakenteita.

Kuvituskuva: Reppuja ja takkeja naulakossa

Koulu- ja opiskeluyhteisöllä on lasten ja nuorten sosiaalisten suhteiden kannalta erityisen merkityksellinen rooli. Sekä lähi- että etäopetuksessa osa opiskelijoista saattaa kokea jäävänsä ulkopuoliseksi ja kaipaa yhteisöllisyyden tuomia osallisuuden, turvallisuuden, kyvykkyyden ja merkityksellisyyden kokemuksia.

Lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemukset ovat suomalaisten tutkimusten mukaan olleet viime vuosina nousussa. Kevään 2020 poikkeusjärjestelyt lisäsivät eri tahojen toteuttamien selvitysten perusteella niitä entisestään. Pitkään jatkunut yksinäisyys on sekä suomalaisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan riski sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle. 

Yksinäisyys voi koskettaa kaikenikäisiä. Suomalaisista joka kymmenes kokee jossakin elämänvaiheessaan voimakastakin yksinäisyyttä, mutta pidempiaikaiseksi olotilaksi se muodostuu noin joka kymmenennelle ihmiselle. Tämä teksti on laadittu pääasiallisesti lasten ja nuorten näkökulmasta, mutta sivun loppuun on kerätty myös aikuiselle opiskelijalle sopivia linkkejä palveluihin, jotka tarjoavat keskusteluapua ja tukea yksinäisyyttä kokeville.

Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen vaativat joskus erityistä huomiota, mutta niiden merkitys hyvinvoinnille, jaksamiselle ja oppimiselle on huomattava. Tutkittua tietoa yksinäisyydestä ilmiönä ja sen vaikutuksista koulunkäyntiin, oppimiseen, hyvinvointiin ja terveyteen voi kuunnella lisää esimerkiksi Turun yliopiston sivuilta: Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset.

Kaverien kanssa jaetaan yhteisiä asioita – iloja ja onnistumisia, mutta myös pelkoja ja huolia. Yhteisissä tilanteissa harjoitellaan yhdessä toimimisen taitoja, ristiriitojen ratkaisemista sekä toisten tunteiden ja ajatusten huomioimista. Lisäksi vahvistetaan keskinäistä luottamusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta osallisuudesta. Kaikilla näillä on merkittävä rooli sekä nykyiselle että tulevalle oppimiselle, hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle.