Hyvät kaveritaidot eivät ole juuri kenessäkään meistä automaattisesti, vaan jokainen tarvitsee harjoitusta ja rohkaisua ainakin johonkin osa-alueeseen. Mutta mitä ovat kaveritaidot, miten niitä voi harjoitella ja mitä nuoret itse ajattelevat kaveruudesta ja yksinäisyydestä?
Kuvituskuva, oppilaat istuvat sohvalla

Kaveritaidoilla tarkoitetaan sosiaalisia taitoja, eli niitä taitoja joita tarvitsemme kun olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kaveritaitojen pohjana on itsetuntemus ja itsemyötätunto, jotka lisäävät luottamusta ja empatiaa itseä ja muita kohtaan.

Kaveritaitoja ovat muun muassa:

  • kyky keskustella ja ilmaista itseään
  • Kyky kuunnella toista
  • kyky samaistua toiseen ja ottaa muut huomioon
  • kyky ilmaista omia mielipiteitä rakentavalla tavalla sekä ottaa huomioon ja hyväksyä erilaiset näkökulmat
  • kyky sanoa ei
  • kyky pyytää ja antaa apua
  • lojaalius ja luotettavuus

Kaveri- ja sosiaalisia taitoja tarvitaan siis paitsi uusiin ihmisiin tutustumiseen ja ystäväsuhteiden ylläpitämiseen myös esimerkiksi koulussa, parisuhteessa ja työelämässä.

Kaveritaidot ja jännittämisestä pääseminen vaativat harjoitusta

Hyvät kaveritaidot eivät ole juuri kenessäkään meistä automaattisesti, vaan jokainen tarvitsee harjoitusta ja rohkaisua ainakin johonkin osa-alueeseen. Varmuus löytyy vain harjoittelun, toiston ja kokemuksen myötä. Siksi onkin luonnollista, että erityisesti nuoret kokevat tarvitsevansa tukea näissä taidoissa.

Harjoitteluun tarvitaan myös mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Tästä syystä on syytä olla huolissaan erityisesti yksin jäävistä lapsista ja nuorista. Ne, joille kaveritaitojen treenaamisesta olisi eniten hyötyä, eivät pääse harjoittelemaan yhtä paljon kuin muut.

Kaveri- ja sosiaalisten taitojen tukemiseen pitäisi kiinnittää huomiota kaikilla nuorten elämänalueilla: kotona, koulussa ja harrastuksissa. Onhan kyse kenties ihmisyyden tärkeimmistä taidoista.

Nuorten kokemuksia yksinäisyydestä ja kaveruudesta

”En vain osaa puhua muille. En tiedä miksi mutta tapan aiheen tai puhun liikaa itsestäni ja olen hukassa että mitä pitää sanoa ja milloin.” Muu – 13-17-vuotta

Punainen Risti kysyi viime vuonna yksinäiseksi itsensä kokevilta nuorilta, mitä syitä he itse kokivat yksinäisyydelleen. Verkossa jaettuun kyselyyn vastasi 520 nuorta.

Osa nuorten kokemista haasteista liittyi siihen, miten nuoret kokevat ympäristön suhtautuvan heihin: he eivät tule hyväksytyksi porukkaan tai he eivät tunne yhteenkuuluvuutta tai luottamusta muihin. Kuitenkin valtaosa vastauksista liittyi koettuihin haasteisiin omissa sosiaalisissa ja vuorovaikutustaidoissa. Olivat nämä käsitykset totuudenmukaisia tai eivät, nuoret tarvitsevat tukea ja rohkaisua sosiaalisiin tilanteisiin.

Kyselyssä nuorten vastauksissa korostui myös riittämättömyyden tunne ja paineet olla sosiaalinen ja kiinnostava. Tämä liittyy varmasti nuorten kokemaan epävarmuuteen, mutta myös sosiaalisella medialla lienee osansa tässä kiinnostavuuden paineessa. Somessa seuraajia saavat kiinnostavimmat ja sanavalmiimmat tyypit. Tykkäykset ohjaavat tehokkaasti käsityksiä siitä, minkälainen käytös on toivottavaa ja minkälaiset tyypit pärjäävät.

Sosiaaliset tilanteet jännittävät

”En tiedä millaisessa asennossa kuuluisi esim käsien olla kun keskustelee, ja jännitän muita samanlaisia tilanteita.” Mies – 13-17 vuotta

Punaisen Ristin toisessa, Taloustutkimuksella tammikuussa teettämässä kyselyssä jopa 33 prosenttia 15-24-vuotiaista vastasi kokevansa vaikeutta tutustua uusiin ihmisiin ujouden tai sosiaalisten tilanteiden jännittämisen vuoksi. Selvästi enemmän kuin muissa ikäryhmissä.

Uuteen ihmiseen tutustuminen on aina jännittävä tilanne ja erityisen jännittävää tämä on nuorille. Ihmissuhteiden solmiminen vaatii rohkeutta, avoimuutta ja luottamusta siihen, että kaikki menee hyvin. Ja jos ei menisikään, niin sekään ei ole maailmanloppu.

Jännittäminen koituu ongelmalliseksi, kun siihen alkaa liittyä sosiaalisten tilanteiden välttelemistä, voimakasta ahdistusta tai paniikkioireita. Tuloksellista hoitoa saadaan esimerkiksi psykoterapialla ja/tai lääkehoidolla. Keinoja jännittämisen helpottamiseen itse ovat esimerkiksi erilaiset rauhoittumis- ja rentoutumistekniikat sekä jännittäviin tilanteisiin liittyvien negatiivisten olettamuksien kyseenalaistaminen.

Sosiaalisten tilanteiden jännittämiseen, kuten myös kaveritaitoihin, auttaa itsensä haastaminen ja jännittäviin tilanteisiin meneminen. Onnistumiset ruokkivat itsevarmuutta, jolloin sosiaalisista tilanteista tulee vähemmän jännittäviä.

Tekstin kirjoittajat:

Varpu Salmenrinne, nuorten yksinäisyystyön asiantuntija, Suomen Punainen Risti
Maaret Alaranta, sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori, Suomen Punainen Risti
Niina Junttila, opetusneuvos, Opetushallitus