Kestävää kehitystä tukeva pedagogiikka pureutuu yleissivistävässä koulutuksessa menetelmien valintaan ja tavoitteisiin. Mutta miten oppijat pääsevät osaksi tutkivaa, kestävää maailmaa monialaisesti ja jatkuvasti oppien? Miksi ratkaisukeskeisyys on kestävästä tulevaisuudesta puhuttaessa suositeltavaa? Miten oppijoita voi rohkaista aktiivisiksi kansalaisiksi omasta ympäristöstään käsin?

Kestävää kehitystä tukeva pedagogiikka
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittaja: tutkijatohtori Essi Aarnio-Linnanvuori, Tampereen yliopisto

Kestävä kehitys on laaja aihepiiri, joka ylittää perinteiset oppiainerajat. Se on monitulkintainen ja poliittinen teema, joka suuntaa tulevaisuuteen. Koska tulevaisuus ei ole vielä tapahtunut, on siitä keskustellessa siedettävä paljon epävarmuutta. Lisäksi kestävään kehitykseen liittyy haaste kannustaa oppilaita ja opiskelijoita aktiivisiksi kansalaisiksi.

Kestävää kehitystä tukevan pedagogiikan on otettava nämä erityispiirteet huomioon. Toimiva kestävyyskasvatus on kokonaisvaltaista ja monialaista. Aihetta tarkastellaan usean oppiaineen näkökulmasta. Esimerkiksi toiminnallisuus ja tutkiva oppiminen sopivat hyvin osaksi koulun kestävyyskasvatusta.

Lisäksi on tärkeä liittää opittavat aiheet oppijan omaan arkeen. Tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttama huoli on hyvä huomioida opetusta suunnitellessa, pyrkiihän kestävyyskasvatus ylläpitämään toivon ilmapiiriä.

Takaisin ylös

Violetit kuuset

Kestävää kehitystä tukevan opetuksen suunnittelussa on hyvä ottaa mukaan erilaisia lähestymistapoja. Ajankohtainen ja luotettava tieto on tärkeää. Informaation opiskelu on kuitenkin vain yksi osa kestävyyskasvatusta. Oppilas tarvitsee myös elämyksiä sekä kokemuksia siitä, että hän voi omilla teoillaan vaikuttaa kestävän tulevaisuuden toteutumiseen.

Koulun kestävän kehityksen työssä pedagogiikka ja toimintakulttuuri ovatkin tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi ulkona oppiminen ja oman koulun käytäntöjen tutkiminen sopivat hyvin osaksi kestävyyskasvatusta. Kestävän kehityksen teemoihin sopii myös yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Esimerkiksi kehitysyhteistyöjärjestöstä tai kunnan ympäristötoimesta voi löytyä sopiva yhteistyökumppani. Myös monet yritykset tekevät mielellään yhteistyötä koulujen kanssa.

Takaisin ylös

Kestävä kehitys ei mahdu aiheena yhteen tai kahteen oppiaineeseen, vaan sitä lähestytään monialaisesti. Eri oppiaineiden yhteydessä voidaan käsitellä eri teemoja. Monialaisen oppimisen tavoitteena on, että oppilas pystyy yhdistämään eri oppiaineisiin liittyviä tietoja yhdeksi kokonaisuudeksi.

Vihreä savuttava tehdas

Kullekin oppiaineelle löytyy sopivia aiheita: vaikkapa luonnontieteiden opetuksessa on luonteva opiskella puhtaan energian aihepiiriä ja vastaavasti kotitalouden opetuksessa vastuullista kuluttamista. Jotkut sisällöt taas sopivat parhaiten käsiteltäväksi monialaisina oppimiskokonaisuuksina, joissa yhdistetään usean oppiaineen tavoitteita. Esimerkki teemasta voisi olla kestävä kaupunki.

Monialaista opetusta voi suunnitella ja toteuttaa monella eri tavalla. Kaksi tai kolme opettajaa voi suunnitella opetusta yhdessä mutta opettaa omia ryhmiään itsenäisesti. Oppijat voivat tehdä erilaisia projektitöitä, joissa yhdistetään usean oppiaineen tavoitteita. Myös teemaviikot ovat yksi tapa toteuttaa monialaista opetusta.

Takaisin ylös

Sinisävyinen villasukka, jonka kantapään parsiminen on kesken

Tutkivan ja toiminnallisen oppimisen menetelmät sopivat hyvin kestävyyskasvatukseen, sillä oppijan on tärkeä saada kestävään kehitykseen omakohtainen ote. Tutkimalla ja kokeilemalla voidaan herättää ja tukea oppijan uteliaisuutta aihetta kohtaan. Opetukseen voi sisältyä esimerkiksi luonnon tai lähiympäristön havainnointia tai tutkimusprojekteja ajankohtaisista tai oppijan arkea lähellä olevista aiheista.

Oppimisen kannalta keskeistä on, että lapsi tai nuori oppii ymmärtämään tutkittavia ilmiöitä. Tavoitteena on löytää syy-seuraussuhteita sekä pystyä selittämään ja ennustamaan ilmiöissä tapahtuvia muutoksia. Samalla opitaan tutkimiseen liittyviä asioita: tutkimustaitoja, suunnittelemista, yhdessä toimimista sekä päättelemistä.

Takaisin ylös

Kestävän kehityksen taustalla on huoli vakavista, maailmanlaajuisista ongelmista. Luonnonvarojen kestämätön kulutus, ilmastonmuutos, ihmisoikeusloukkaukset ja konfliktit herättävät huolta myös lapsissa ja nuorissa. Globaaleihin kysymyksiin liittyvien tunteiden huomioiminen onkin tärkeä muistaa opetusta suunniteltaessa. Tieto- ja taideaineiden välinen yhteistyö on tässä usein avuksi. Vaikeita tunteita voidaan käsitellä luovasti esimerkiksi kirjoittamalla, keskustelemalla tai kuvataiteen tai tanssin avulla.

Purppurainen piirroskuva, jossa puujunaradan osaa liimataan ehjäksi

Opetuksessa ei pidä keskittyä pelkästään maailmanlaajuisiin ongelmiin vaan mieluummin niiden ratkaisuihin. Ratkaisuja painottavalla opetuksella tuetaan toivon ilmapiirin rakentumista. Yleinen puhe kestävästä kehityksestä saattaa kuitenkin etäännyttää asian oppilaan omasta kokemuspiiristä. Siksi ratkaisuja on tärkeä käsitellä oppijan näkökulmasta ymmärrettävästi, oikeita käytännön esimerkkejä käyttäen.

Vuorovaikutus opetustilanteessa on tärkeää. Oppijan ei pidä kokea olevansa valtavien aihepiirien kanssa yksin. Yhdessä tekeminen helpottaa huolta ja luo toivoa. Oppija saa tukea sekä aikuisesta että ikätovereistaan.

Takaisin ylös

Kestävyyskasvatuksen perimmäinen tavoite on tukea oppijoita kasvussa vastuullisiksi ja aktiivisiksi maailmankansalaisiksi. Onkin tärkeä pohtia, millaisia valmiuksia oppijat peruskoulussa ja lukiossa tarvitsevat, jotta he voivat vaikuttaa kestävän tulevaisuuden toteutumiseen. Vaikuttamista on hyvä päästä harjoittelemaan tässä ja nyt eikä vasta aikuisena.

Sinisävyinen kuva naisesta hijabissa

Erilaisten kestävän arjen tekojen harjoitteleminen sopii osaksi kestävyyskasvatusta. Toisaalta on tärkeää opetella vaikuttamaan myös yhteisiin asioihin. Oppijat voivat ottaa kantaa heille merkityksellisiin asioihin ja kertoa ajatuksistaan vaikkapa paikallisille päättäjille. Myös oppijoiden ympäristöryhmä tai muu osallisuusryhmä antaa tutkimusten mukaan hyvät valmiudet aktiiviseen kansalaisuuteen.

Koulun kestävän kehityksen toiminnan ei tarvitse olla näyttävää, kunhan oppijoilla on mahdollisuus osallistua siihen. Lapset ja nuoret tarvitsevat vapautta kokeilla ja tehdä virheitä. Lisäksi he tarvitsevat aikuisen tukea voidakseen harjoitella toimintaa kestävän tulevaisuuden hyväksi.

Takaisin ylös