Kieli- ja kulttuurivähemmistöt
- Koulutus ja tutkinnotKulttuurinen moninaisuus
Kieli ja kulttuuri ovat tärkeä osa yksilön identiteettiä ja siihen kasvua. Tältä sivulta löydät materiaaleja kieli- ja kulttuurivähemmistöistä. Materiaalit käsittelevät saamelaisia, romaneita sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä kieli- ja kulttuurivähemmistöjä. Sivulle on listattu materiaaleja ja tahoja, jotka tarjoavat koulujen käyttöön muun muassa pelejä, tehtäviä, harjoitteita ja tietopaketteja aiheen käsittelyyn.
Kuva:
Saamelaiskäräjät
Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta
Suomen Rauhanpuolustajien vähemmistöoikeuksien ryhmän jaosto on tuottanut OPH:n sivujen oppaan, jonka ensisijaisena tarkoituksena on antaa tietoa lukijalle Suomen niin sanotuista perinteisistä etnisistä ja kielellisistä vähemmistöistä. Julkaisussa on jokaisesta vähemmistöstä oma lukunsa, jonka on kirjoittanut kyseiseen vähemmistöön kuuluva aktivisti. Näitä kansallisia vähemmistöjä ovat ruotsinkieliset, saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarit, karjalaiset sekä niin sanotut vanhavenäläiset. Oppaassa kerrotaan vähemmistöjen historiasta, kielestä, kulttuurista ja oikeusasemasta. Se soveltuu hyvin oppimateriaaliksi ja tueksi Suomen kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tilanteen käsittelylle oppitunneilla.
Vuosi juhlien
Maailmankulttuureja esittelevän Helinä Rautavaaran museon sivuille on koottu museon kokemuksia juhlien järjestämisestä kouluilla ja museolla. Sivuilla voi valita sopivan juhlan ja soveltaa sivujen työpajaohjeita ja vinkkejä omalle koululle tai ryhmälle sopivalla tavalla. Juhlat on esitelty järjestyksessä sen mukaan, miten ne asettuvat omaan kalenterivuoteemme. Kustakin juhlasta kerrotaan ensin perustietoja niiden merkityksestä ja viettotavoista eri kulttuuriperinteissä. Sen jälkeen esitellään kerättyjä kokemuksia ja ideoita työpajoihin ja itse juhlan järjestämiseen. Lopussa on kooste materiaaleista, joita kussakin juhlassa on käytetty. Vuosi juhlien -oppimateriaalin avulla museo pyrkii toteuttamaan tavoitettaan rakentaa kulttuurisesti moninaista Suomea ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maailmaa.
Kielitietoinen varhaiskasvatus ja opetus
Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Varhaiskasvatuksessa henkilöstö on lapsille myös kielellinen malli, joten varhaiskasvatuksen tulee olla kielitietoista. Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa ymmärretään, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö käsittää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Kielellä on iso merkitys myös lasten identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Lapsia rohkaistaan käyttämään kieltä monipuolisesti ja heille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin.
Koulun arjessa eri kielten käyttö rinnakkain nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Toimintakulttuuriltaan kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Kouluissa jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoista lähestymistapaa tarvitaan, sillä oppiaineiden kieltä ja sisältöä ei voi erottaa toisistaan. Siispä kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja jokainen opettaja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Kielitietoisuuden toteutuminen ja kehittäminen koulussa ja oppilaitoksessa edellyttävät opettajien yhteistyötä, jolle tulee luoda rakenteet ja toimintaedellytykset. Tässä koulun johto on avainasemassa.
Tutustu myös DivEd-hankkeeseen, joka kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke. Sivuilta löydät käytänteitä kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen oppilaitoksissa.
Koulun arjessa eri kielten käyttö rinnakkain nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Toimintakulttuuriltaan kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Kouluissa jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoista lähestymistapaa tarvitaan, sillä oppiaineiden kieltä ja sisältöä ei voi erottaa toisistaan. Siispä kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja jokainen opettaja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Kielitietoisuuden toteutuminen ja kehittäminen koulussa ja oppilaitoksessa edellyttävät opettajien yhteistyötä, jolle tulee luoda rakenteet ja toimintaedellytykset. Tässä koulun johto on avainasemassa.
Tutustu myös DivEd-hankkeeseen, joka kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke. Sivuilta löydät käytänteitä kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen oppilaitoksissa.
Alkuperäiskansa saamelaiset ja ihmisoikeudet
Tiedätkö, mikä alkuperäiskansa on? Mitä tiedät saamelaisista? Suomessa on suuri tietovaje saamelaisista, heidän kulttuuristaan ja alkuperäiskansaoikeuksista. Uusi ihmisoikeuskasvatusmateriaali kokoaa tietoa ja vinkkejä opetus- ja kasvatusalalle sekä saamelaisten haastatteluja aiheen ottamiseksi osaksi opetusta. Aiheina ovat muun muassa ihmisoikeusperusta, alkuperäiskansa, historia ja pakkosuomalaistaminen, kielelliset ja kulttuuriset ihmisoikeudet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viestit kasvatusalalle.
Materiaali on tehty Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan, saamelaiskäräjien ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyössä osana Ihmisoikeudet, demokratia, arvot ja dialogi kasvatuksessa -hanketta 2018-2021, jota on rahoittanut myös oikeusministeriö.
Materiaali on tehty Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan, saamelaiskäräjien ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyössä osana Ihmisoikeudet, demokratia, arvot ja dialogi kasvatuksessa -hanketta 2018-2021, jota on rahoittanut myös oikeusministeriö.
Sano se saameksi
Sano se saameksi -projektissa tutustutaan Suomessa puhuttaviin uhanalaisiin saamelaiskieliin: pohjoissaameen, inarinsaameen ja koltansaameen. Samalla tehdään kielten elvytystyötä. Sivun sanakirja on ensimmäinen puhekieltä sisältävä saamenkielinen fraasisanakirja verkossa ja sen tavoitteena on elvyttää saamen kieliä. Voit kuunnella fraaseja pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Sivustolle on julkaistu myös viisi lyhytdokumenttia, pikaopas saamelaiskulttuuriin, soundboard sekä kaksi kieliaiheista artikkelia.
Dihtosis –oppimateriaalit saamelaisuuden käsittelyyn
Saamelaisuutta voi aiheena nostaa esille monilla eri oppitunneilla. Aihe sopii käsiteltäväksi niin yhteiskuntaopin ja historian kuin esimerkiksi maantiedon, äidinkielen tai käsityön tunneilla. Saamelaiskäräjien nuorisoverkoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeessa tuotetuista materiaaleista opettaja voi koota itselleen sopivan mittaisen ja tasoisen paketin aiheen käsittelyyn nuorten kanssa. Materiaalit pohjautuvat Dihtosis-kouluvierailuihin sekä -menetelmäpakkaan.
Saamelaispaketti Skáhppu
Skáhppu on pohjoissaamea ja tarkoittaa pientä rasiaa tai laatikkoa. Saamelaispaketti Skáhppu on koottu Saamelaiskäräjien ja Lapin lastenkulttuuriverkoston yhteistyöllä edistämään saamelaista lastenkulttuuria sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua. Paketti on suunnattu koulujen ja päiväkotien käyttöön. Se sisältää kirjallisuutta, musiikkia, kädentaitoja sekä muuta saamelaisuuteen liittyvää tietoa. Paketin parissa pääsee tutustumaan pohjoissaamelaisiin lastenlauluihin, kolttien leuddeihin ja inarinsaamelaiseen räppiin.
Oktavuohta.com – Saamelaistietoa opetukseen
Oktavuohta.com tarjoaa kattavasti saamelaistietoa koulujen käyttöön. Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen yhteistyöllä toimittamalla sivustolla on koottu monipuolisia tehtäviä, videoita, oppaita ja muuta hyödynnettävää muun muassa kieleen ja kulttuuriin, musiikkiin, yhteiskuntaan sekä kansallispäiviin liittyen. Sivun materiaalit ovat vapaasti koulujen käytössä ja ne sopivat kaikille asteille.
Saamelaisnuori
Millaista on olla saamelaisnuori ja kuulua EU:n ainoaan alkuperäiskansaan? Ihmisoikeusliiton kuvasarja kertoo viiden saamelaisen nuoren kokemuksista, kun he istuivat hetkeksi alas kertomaan omasta elämästään, tulevaisuudenhaaveistaan ja identiteetistään. Kuvasarja on toteutettu yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa.
Romanikulttuurin oppitunnit
Tutustu Katri Perhon suunnittelemiin romaniaiheisiin oppitunteihin. Tunnit on suunniteltu hyödynnettäväksi peruskoulun 9. luokalla sekä lukiossa useissa eri oppiaineissa, kuten historiassa, yhteiskuntaopissa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
Romaninuori-kuvasarja
Romanit ovat kielellinen ja kulttuurillinen vähemmistö, joiden arvioidaan olleen Suomen alueella jo viidensadan vuoden ajan. Romaninuori-kuvasarjalla Ihmisoikeusliitto tuo esille romaninuorten ajatuksia kulttuurista, koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnasta.
Romanit ja romanikieliset oppijat
Romanien opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden identiteetin kehitystä sekä tietoisuutta omasta historiasta ja kulttuurista. Opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetus vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä kotien kanssa. Tutustu romaniväestön koulutukseen liittyviin kysymyksiin ja romanikielen opiskelua tukeviin materiaaleihin Opetushallituksen Romanit ja romanikieliset oppijat -sivulla.
Kuurojen Liitto
Jokaisessa maassa on yksi tai useampi viittomakieli. Suomen kansalliset viittomakielet ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Viittomakieltä voi opiskella sekä tutkintoon johtavissa koulutuksissa että lyhytkursseilla eri puolilla Suomea. Kuurojen Liitto on 39 jäsenyhdistyksen valtakunnallinen keskusliitto, jonka tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Liiton sivuilla on kattavasti tietoa ja materiaalia eri viittomakielistä, viittomakielisten kulttuurista, viittomakielten rakenteesta sekä viittomakielten opiskelusta.
Viittomakieliset lapset ja oppilaat - Opetushallituksen oppaita
Opetushallituksen opas Viittomakieliset lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa täydentää vanhempien tietoa siitä, mitä eri keinoja viittomakieltä käyttävän lapsen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämisessä on. Opettajille ja kasvattajille oppaassa kerrotaan, miten viittomakielisen lapsen kanssa toimitaan ja millaisia uudenlaisia työtapoja saatetaan tarvita varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan viittomakielisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan ja viittomakielisestä yhteisöstä. Opetushallituksen opas Viittomakieliset oppilaat perusopetuksessa pureutuu tämän tavoitteiden saavuttamiseen.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan viittomakielisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan ja viittomakielisestä yhteisöstä. Opetushallituksen opas Viittomakieliset oppilaat perusopetuksessa pureutuu tämän tavoitteiden saavuttamiseen.
Viittomakielen päivät
YK:n julistamaa kansainvälistä viittomakielen päivää vietetään vuosittain 23. syyskuuta (vuodesta 2018 alkaen). Kansallisa viittomakielen päivää Suomessa vietetään puolestaan helmikuun 12. päivä. Ihmisoikeuskeskus on koonnut sivuilleen tietoa viittomakielen päivistä ja viittomakielen historiasta.
Euroopan kielten päivä
Euroopan neuvoston aloitteesta Euroopan kielten päivää on juhlittu vuodesta 2001 lähtien joka vuosi syyskuun 26. päivänä. Eurooppalaisen nykykielten keskuksen eli ECML:n (European Centre for Modern Languages of the Council of Europe) sivulle on koottu tietoa Euroopan kielten päivästä sekä keinoista päivän käsittelylle oppitunneilla, kuten aktiviteetteja, pelejä ja tietopaketteja.
Kansainvälinen äidinkielen päivä
Kansainvälinen äidinkielen päivä on osa UNESCOn pyrkimystä viedä monikielistä opetusta osaksi koulujen arkea. Kansainvälistä äidinkielen päivää vietetään 21.2. Kielten katoamisen kiihtyessä äidinkielten ja kielitaidon arvostusta pyritään pitämään yllä laajentamalla kielten käyttöalaa yhteiskunnassa kotikielestä institutioissa käytössä olevaksi kieleksi. Muun muassa tätä ja muita kysymyksiä opettajat voivat käsitellä oppitunneillaan kansainvälisenä äidinkielen päivänä.