Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 velvoittavat jokaista opiskelijaa laatimaan henkilökohtaisen kieliprofiilin osana lukion vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opintoja.
Kieliprofiilin laatimisella on kaksi päätavoitetta. Kieliprofiilia laatiessaan opiskelija oppii tunnistamaan ja tekemään näkyväksi eri kielten taitojaan. Samalla on tarkoitus että opiskelija ottaa nykyistä enemmän vastuuta kielitaitonsa kehittämisestä sekä lukio-opintojen aikana että niiden jälkeen.
Opiskelija laatii lukio-opintojensa aikana yhden kieliprofiilin. Siihen hän kerää tiedot kaikista kielistä, joissa hänellä on osaamista. Kieliprofiiliin voi myös liittää suppeampia tai laajempia näyttöjä kielitaidosta sekä todistuksia kielitaidosta. Opiskelija voi liittää kieliprofiiliin myös itsearviointia ja pohdintaa kieltenopiskelutaidoistaan, niiden kehittymisestä sekä tulevaisuuden tavoitteistaan. Kieliprofiili onkin ennen kaikkea itsearviointityökalu, josta opiskelija on itse vastuussa.
Kieliprofiilin toteuttamistavoista päätetään paikallisesti. Opetushallituksen ja LUKKI-verkoston julkaisemaa tukimateriaalia voi hyödyntää tarpeen mukaan.
Kieliprofiili voi esimerkiksi koostua neljästä, toisiinsa liittyvästä kokonaisuudesta.
-
Kielitaidon kartoitus
Opintojen alkaessa tavoitteena on tehdä näkyväksi opiskelijan oma ja hänen opiskeluyhteisönsä monikielisyys. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan ja kirjaa kieliprofiiliinsa - tarvittaessa opettajan ohjauksessa ja keskustelemalla toisten opiskelijoiden kanssa – kaiken kielitaidon, mitä hänellä on: äidinkielet, lähipiirin kielet, opiskelemansa kielet, mahdolliset muut osaamansa kielet.
Kieliprofiiliin kirjataan havainnot eri kielten taitotasoista ja niissä edistymisestä. Tässä käytetään kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa (LOPS 2019, liite 2). Samalla opettaja voi ohjata opiskelijaa hyödyntämään Kielten eurooppalaista viitekehystä (EVK, CEFR) ja sen taitotasoajattelua osana opiskelijan kieltenopiskelua, johon myös meidän suomalainen sovelluksemme perustuu.
Myös kielen varianttien tuntemisella ja eri kielten vähäiselläkin kielitaidolla on arvoa. Kieliprofiili ohjaa opiskelijaa kasvattamaan myös kielitietoisuuttaan.
Kartoitusta täydennetään opintojen edetessä. On luonnollista, että lukion kieliopintojen alun jälkeen huomio kiinnittyy pääosin kulloinkin opiskeltavaan kieleen ja sen taidon kehittämiseen. Kieliprofiili mahdollistaa myös kielitaidon laajemman seurannan, jolloin opiskelija voi halutessaan dokumentoida kehittymistään. Kieliprofiili ei siis näin rajaudu vain kielten opiskeluun, vaan voi ottaa huomioon myös muiden oppiaineiden kielen ja koulun ulkopuolella tapahtuvan kielenoppimisen. Lisäksi opiskelijan kielitaito voi lukioaikana karttua esimerkiksi opiskelijavaihdossa, työtehtävissä tai vapaan sivistystyön parissa, jolloin hän voi kirjata tiedon tällä tavalla karttuneesta kielitaidosta kieliprofiiliin.
-
Kieltenopiskelutaitojen ja kielenopiskelustrategioiden kartoitus
Lukioaikaisten opintojen tehtävä on ravistella opiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielistä, vuorovaikutuksesta ja kielenopiskelusta sekä auttaa opiskelijaa asettamaan omia taitoja edistäviä tavoitteita. Opiskelijaa ohjataan kehittämään kieltenopiskelutaitojaan sekä omaksumaan itselle sopivia tai mieluisia kieltenopiskelustrategioita, joita tarvitaan myös lukionjälkeisessä elämässä.
Omien taitojen arviointi, pohdinnat opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista tai motivaatiosta ovat jatkon kannalta hedelmällisiä, mutta tarjoavat myös keskustelun aiheita ja mahdollisuuksia jakaa kokemuksia opiskelijoiden kesken, kuin myös opettajille.
Itsearviointitaitojen kehittäminen mahdollistaa myös vertaisarviointitaitojen kehittymisen.
-
Näytteet omasta kielitaidosta
Opiskelija liittää kieliprofiiliin harkintansa mukaan ja tarvittaessa opettajan ohjauksessa erilaisia näytteitä opiskeltavan tai jo osatun kielen taidosta. Näytteet voivat olla esimerkiksi kirjallisia tai suullisia, audio- tai videotallenteita tai näiden yhdistelmiä. Ne voivat olla opintojen puitteissa tuotettuja tai koulun ulkopuolelta tulleita. Näytteitä voi hyödyntää yhteisesti sovittavalla tavalla opetuksessa sekä osaamista dokumentoitaessa että määritettäessä osaamisen tasoa.
Mikäli opiskelija jatkaa pakollisten oppimäärien opintojen jälkeen valtakunnallisiin valinnaisiin ja suorittaa esimerkiksi vieraan kielen A-oppimäärän moduulin 8 opintojen yhteydessä suullisen kokeen, sen suorittamiseen liittyviä näytteitä voi sisällyttää kieliprofiiliin - ja mahdollisuuksien mukaan myös päinvastoin, mikäli moduulin 8 opintoihin kuuluva suullinen koe korvataan opetussuunnitelman perusteissa mainituilla näytöillä.
-
Mahdolliset todistukset
Kieliprofiiliin voi liittää erilaisia todistuksia kielitaidosta, joita opiskelija saa joko opintojensa aikana tai opintojen päättyessä. Näitä ovat muun muassa lukion suullisen kokeen suorittamisesta saatava todistus sekä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen puheviestinnän päättökoe, nk. Puhvi-koe.
Opetushallitus tuottaa suullisen kielitaidon todistuspohjan, kuten aiemminkin, lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (LOPS 2019, luku 5.6).