Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja opintopolut vaihtelevat. Samoin vaihtelevat myös opiskelijoiden kielelliset valmiudet sekä toisen asteen opiskelukielessä että eri tiedonalojen kielissä. Opettajien kielitietoisuus ja kielitietoiset työtavat opetuksessa hyödyttävät jokaista opiskelijaa, suuntautuu hän sitten toisella asteella ammatilliseen koulutukseen, lukiokoulutukseen tai useamman tutkinnon suorittamiseen.  

Kielitietoisuus läpäisee TUVA-opiskelun kaikki vaiheet – siksi opiskelijan valmiuksien tunteminen, kielellisen tuen antaminen opiskelukielessä sekä kielitietoisten työtapojen käyttäminen kaikessa opetuksessa ovat keskiössä TUVAssa. 

TUVA-koulutuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijan opiskelu-/tutkintokielen taitoja ja eri tiedonalojen tekstitaitoja sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, jotta hänellä olisi riittävät edellytykset opiskeluun toisen asteen koulutuksessa. Kieltä ei kuitenkaan nähdä vain yhtenä oppimisen ulottuvuutena vaan sen tärkeimpänä voimavarana. Kielitietoisuus merkitseekin sitä, että kielen merkitys opetuksessa, oppimisessa ja oppilaitoksen toiminnassa tunnistetaan. TUVA-koulutuksessa se merkitsee myös kielitietoisen toimintakulttuurin vahvistamista ja kehittämistä. 

Kielitietoisuus kytkeytyy kiinteästi monilukutaitoon, joka on TUVA-koulutuksen perusteissa yksi laaja-alaiseen osaamisen osa-alueista. Monilukutaidon kehittyminen merkitsee, sitä, että opiskelija kehittyy viestien tulkitsijana ja tuottajana sekä harjaantuu toimimaan erilaisten tekstien kanssa. 

Eri koulutuksen osien opetuksessa kielitietoisuus tarkoittaa sellaisia työtapoja, jotka vahvistavat opiskelijoiden tietorakenteita, tukevat eri tiedonalojen käsitteiden oppimista ja sanavaraston laajentamista sekä erilaisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien erottamiskykyä.

Takaisin ylös

Opiskelijan kielen oppimisen tukeminen on TUVA-koulutuksessa keskeistä riittävien valmiuksien saamiseksi toisen asteen opintoihin. Kielitietoiset työtavat ovat siten kaikkien koulutuksen osien opetuksessa tärkeitä. Opettajan tulee miettiä, millaisia tekstejä opiskelijan pitää yhtäältä oppia lukemaan, ymmärtämään ja tulkitsemaan ja mitä tuottamaan itse suullisesti tai kirjallisesti. Kielitietoisen opetuksen näkökulmasta opettajan on tarpeen myös arvioida paitsi oman alansa tekstien rakennetta ja sisältöä, myös omaa opetuspuhettaan ja kirjoittamiaan tekstejä opiskelijan näkökulmasta. 

Kielitietoisia työtapoja, jotka hyödyttävät jokaisen opiskelijan kielen oppimista, ovat esimerkiksi sanaston ja käsitteiden ymmärtämistä vahvistavat työtavat. Myös tekstien yhdessä lukeminen, uudelleen kirjoittaminen ja ohjattu kirjoittaminen tukevat opiskelijan kielitaidon kehittymistä ja vahvistavat hänen tietorakenteitaan. Näitä työtapoja on kuvattu tarkemmin esimerkiksi Kielitietoinen opetus -oppaassa.

Takaisin ylös