Kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankkeessa on etsitty kestäviä tapoja tarjota lapsille mahdollisuuksia aloittaa kieltenopiskelu nykyistä aikaisemmin. Hankkeissa on kehitetty perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyötä. Samalla tavoitteena on ollut lisätä kielten tarjontaa niin, että yhä useampi lapsi valitsisi ranskan, saksan, venäjän, espanjan tai kiinan, tai japanin, pitkäksi kielekseen. Kuntia on kannustettu myös rakentamaan alueellisia yhteistyön kokeiluita.
Kieltenopetus alkaa jatkossa jo ensimmäiseltä luokalta
Valtioneuvosto päätti syyskuussa 2018 muuttaa perusopetus- ja tuntijakoasetuksia siten, että vuosiluokkien 1 ja 2 tuntimäärää lisätään yhteensä kahdella vuosiviikkotunnilla. Tunnit kohdennetaan A1-kielen opetukseen, joka alkaa 1. luokalla kaikissa peruskouluissa viimeistään keväällä 2020 puolella vuosiviikkotunnilla.
Uudet vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet julkaistiin 14.5.2019. Päivitetyt perusteet sisältävät kuvaukset luokilla 1–2 annettavan A1-kielen opetuksen tehtävästä, opetuksen tavoitteista ja niistä johdetuista oppimisen tavoitteista sekä tavoitteisiin liittyvistä sisällöistä. Lisäksi kuvataan, kuinka opetusta voidaan eriyttää ja kuinka oppilasta arvioidaan.
Selvitys Suomen kielivarannon tilasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti selvityksen Suomen kielivarannon tilasta. Selvitys toimii pohjana kansallisen kielistrategian laatimiselle ja se sisältää toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla kehitetään suomalaisten kielitaitoa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
Kielivarannolla tarkoitetaan kansallista kieliosaamista kokonaisuudessaan: kansalaisten kielitaitoa, koulutusjärjestelmän tuottamaa kieliosaamista sekä niiden opettamisen suunnittelua.
Selvityksen toimenpide-ehdotukset perusteluineen on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
